Pyynikin historiallinen helmi peruskorjataan kellarista kattoon
Rakentaja-lehti 30.9.2022”Vanhassa tekussa” toimi 1918 Tampereen punakaartin esikunta. Sen päällikkö Hugo Salmela sai surmansa mystisessä kranaattiräjähdyksessä.
Vähän yli 100-vuotias Vanha teku Tampereen Pyynikillä peruskorjataan kerralla uuden vuosisadan pytingiksi.
– Runko jää, melkein kaikki muu pannaan uusiksi, kuvailee remonttia työmaan vastaava mestari Kimmo Keskitalo.
Vuonna 1916 valmistuneessa rakennuksessa toimi alun perin Tampereen teknillinen oppilaitos, mutta myöhemmin siitä on saanut sijansa muun muassa Tampereen yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta.
Pari vuotta talon valmistumisen jälkeen Suomessa puhkesi kansalaissota. Tampereen punakaarti perusti esikuntansa hienon Teknillisen oppilaitoksen tiloihin. Esikunnan johdossa oli sekatyömies ja harrastenäyttelijä Hugo Salmela, jolla ei ollut lainkaan sotilaskoulutusta.
Maaliskuun lopulla Salmela kuoli talossa sattuneessa räjähdyksessä. Turman syystä on monta käsitystä: valkoisten pommiattentaatti, kilpailevien punakaartilaisjohtajien pommi-isku, varomaton käsikranaatin käsittely…
Kaupungilla on jo 100 vuoden ajan kiertänyt sitkeästi huhu, jonka mukaan Salmelan haamu kummittelisi vielä näinäkin päivinä rakennuksen pitkillä käytävillä.
Ulkonäkö säilyy
Vaikka Pyynikin yksi maamerkeistä kokeekin täydellisen muodonmuutoksen, rakennuksen ulkonäkö ei muutu. Julkisivun rappauksia uusitaan, mutta ne tehdään entistä kunnioittaen. Kaikki ikkunat toki menevät vaihtoon.
Kellarikerroksessa oli runsaasti asbestia, joka on poistettu. Hankalaa on ollut kellarin paaluttaminen. Jopa 20 metrin mittaisia paaluja on juntattu maaperään pätkä kerrallaan.
Välipohjat on avattu ja täytteenä ollut koksikuona on poistettu. Sen tilalle on pantu vaahtolasia. Kaikki eloperäinen aines poistetaan rakenteista homevaurioiden ehkäisemiseksi.
Vanhaa tekua on uusittu sekä 1930-luvulla että 1970-luvulla. Viimeisin remontti tehtiin 1980-luvun lopulla. Talotekniikka oli kuitenkin käynyt sen verran vanhanaikaiseksi, että se uusitaan kokonaan. Rakennukseen tulee koneellinen ilmanvaihto ja patteriverkosto uusitaan.
Pyynikin kaunottaressa on myös taiteellisia arvoja: esimerkiksi liikuntasali henkii mennyttä maailmaa. Puiset paraatiovet ovat entisöitävänä eikä niiden ilme muutu.
Entisaikojen tapaan talon seinät on rakennettu ainakin puolen metrin vahvuisiksi: tiiliä on seinässä pitkittäin ja poikittain. Jotkut sisäseinät eivät ole paljon tätä ohuempia.
Satakin rakentajaa kerralla
Kunnianarvoisan vanhan teknillisen oppilaitoksen peruskorjaus ei ole halpa projekti. Tampereen kaupunki on budjetoinut siihen 24 miljoonaa euroa.
Korjaustyöt alkoivat viime vuoden elokuussa ja niiden on tarkoitus jatkua ensi vuoden kesäkuuhun saakka. Parhaimmillaan työssä on ollut yli 100 henkeä. Elokuun lopulla työmaan vahvuus oli vajaat 70 työntekijää. Pian työntekijämäärän odotetaan taas nousevan lähes sataan.
Työntekijöiden vaihtuvuus kohteessa on ollut ripeää. Siitä kertoo se, että elokuussa laskettiin, että perehdytykseen oli osallistunut peräti 701 työntekijää.
– Meillä on kansallisuuksien kirjo aika laaja, vastaava mestari Kimmo Keskitalo kertoo.
– Julkisivurappaajat ovat albanialaisia, sisätiloja rappaamassa on ukrainalaisia ja virolaisia, myös venäläisiä on mukana.
Keskitalon mukaan ukrainalaiset ja venäläiset ovat tulleet hyvin toimeen keskenään, vaikka maat muuten ovatkin sodassa.
Pääurakoitsijana toimii R4 Korjausurakointi Oy. Aliurakoitsijoita on matkan varrella ollut kymmeniä. Kaikkien aliurakoitsijoiden kerrotaan olevan suomalaisia firmoja.
Kun peruskorjaus valmistuu, sijoittuu taloon musiikkilukio ja yläkoulu. Se toimii myös muiden koulujen remonttien aikana väistötilana. Iltaisin taloon pääsevät esittävän taiteen harrastajat.
Rakennuksen seinässä ei ole muistokilpeä, mutta siinä voisi hyvin olla marmorinen laattaa, johon olisi kirjoitettu: ”Tässä rakennuksessa sijaitsevassa teknillisessä opistossa opiskeli teknikoksi kirjailija Kalle Päätalo”.
Teksti ja kuvat: Esa Tuominen