Polttoaineiden hintaralli kaventaa rakentajien leipää

13.1.2022 Blogi

Neste Oy:n kotisivulla seurataan raakaöljyn hintaa jatkuvalla syötöllä. Esimerkiksi 29.4.2020 Pohjanmeren Brent-raakaöljyn hinta oli 15,91 dollaria barrelilta (159 litraa). Nyt hinta huitelee aivan eri lukemissa: 7. tammikuuta tynnyrillinen maksoi 80,5 dollaria.

Raakaöljyn hinnan nousu on keskeisin syy bensan ja dieselin pumppuhintojen nousuun. Myös korona on iso tekijä. Koronarajoituksethan pudottivat hintoja keväällä 2020, kun polttoaineiden kysyntä väheni. Toukokuussa 2020 95-bensan keskihinta oli 1,28 e/ltr ja dieselin 1,16. Kysynnän lasku vaikutti tietysti myös raakaöljyn hintaan. Koronarajoitusten purku taas nosti hintoja viime vuonna. Kun polttoaineen kulutus nousi, kohosi myös hinta.

Verotus on meillä yksi syy kovaan liikennepolttoaineiden hintaan. Suomi on EU:n kolmonen polttoaineveron suuruudessa. Edellämme ovat Hollanti ja Italia. Meillä 95-bensan vero on 72 senttiä litralta. EU:n keskiarvo on 56 senttiä litraa kohden. Ei polttoaineverotus kuitenkaan tähän lopu. Ratin takaa maksetaan myös 24 prosentin arvonlisävero, joka lasketaan polttoaineen verollisesta hinnasta. Veroa verosta.

Polttoainevero on regressiivinen vero. Tämä tarkoittaa, että pienituloiset maksavat veroa suuremman osuuden suhteessa tuloihinsa. SAK:n mielestä polttoaineiden hinnanmuutokset tulee kompensoida. ”Kompensaatio tulisi ensisijaisesti kohdistaa pienituloisille. Kompensaatio on mahdollista ansiotuloverotuksen kevennysten kautta. Tätä voidaan pitää hallinnollisesti tehokkaimpana ja selkeimpänä ratkaisuna.”

Ilmastopolitiikalla on myös vaikutus. Energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vuoden 2005 tasosta 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jo Sipilän hallitus päätti, että polttoaineen jakelijan on toimitettava kulutukseen 30 prosenttia biopolttoainetta vuonna 2030. Taannoin Kauppalehti uutisoi muutoksen nostavan hintaa 60–70 senttiä. Nykyhallitus nokitti edellisen hallituksen päätökseen ja lisäsi jakeluvelvoitetta muutamalla prosenttiyksiköllä.

Arviot jakeluvelvoitteen vaikutuksesta ovat tosin liikkuvalla pohjalla. Bioraaka-aineestakin taitaa tulla pula. Lisätietoa saa esimerkiksi seuraavasta: AFRY, Jakeluvelvoitteen laajentaminen. Selvitys TEM:lle VN 3364/2020.

Liikennepolttoaineiden päästökauppa alkaa muutaman vuoden kuluttua. Jakelijan on ostettava päästöoikeuksia, joiden hinta lisätään pumppuhintoihin. Tämäkään lasku ei tule olemaan pieni. Päästökaupan hintavaikutus riippuu myös sähköautojen määrästä: Mitä enemmän sähköautoja, sitä vähemmän on tarvetta ostaa päästöoikeuksia. Kallistuvan polttoaineen kulutusta päästökauppa kyllä leikkaa, mutta työssä käyvän veronmaksajan taakkaa se kasvattaa.

Bensan ja dieselin hintaralli vähentää rakentajan ostovoimaa ja heikentää työllisyyttä. Enemmistö liiton jäsenistä kulkee töihin omalla autolla. Heille idea sähköautoon siirtymisestä on korkealla vihreällä linnunradalla. Pakollisesta lisämenosta aiheutuvaan menetykseen voidaan vaikuttaa SAK:n eväillä tai vaikkapa polttoaineen tuplaverotuksen poistamisella. Verotuksen tulonhankkimisvähennystä on myös mahdollista kehittää. Tietenkin yksi vaihtoehto on korottaa tuntuvasti palkkoja. Tästä EK ja muut työnantajajärjestöt ovat varmaan samaa mieltä ammattiyhdistysliikkeen kanssa.