Karanteeni ja vuosiloma
Rakentaja-lehti 14.8.2020Altistus koronavirukselle tapahtui ja loman alkamisen sijaan alkoikin karanteeni. Palavatko vuosilomat, vaikka virukselle altistuminen tapahtui työpaikalla?
Koronavirukselle altistumisesta johtuva karanteeni ei oikeuta poikkeamaan vuosilomalaista eikä työehtosopimuksen vuosilomamääräyksistä, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi joustoista vuosiloman pitämiseen. Kesälomakausi on 2.5.–30.9., millä ajalle lähtökohtaisesti on sijoitettava vuosilomasta 24 päivää. Muu osa lomasta on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua.
Vuosiloman ajalta työntekijä saa normaalisti työehtosopimuksen mukaisen lomapalkkansa. Mikäli työntekijä pitää kesälomansa kesken lomautuksen, jatkuu lomautus alkuperäisen lomautusilmoituksen mukaisesti vuosiloman päätyttyä.
Kesälomamatkojen suhteen on syytä etukäteen selvittää, millainen karanteenisuositus matkalta palattua on (Työnantajalla ei välttämättä ole palkanmaksuvelvoitetta, jos karanteenisuositus menee päällekkäin töihin paluun kanssa.). Jos työntekijä on määrätty karanteeniin työmatkallaan, suositus on, että työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa karanteenin ajalta.
Mikäli työntekijä joutuu korona-altistuksen takia karanteeniin kesälomansa tai työajan lyhennyksestä annetun vapaan aikana, niin altistuksella ei sinänsä ole vaikutusta vapaan tai loman ajankohtaan.
Entä jos sitten vielä kaiken lisäksi sairastuu?
Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, työntekijälle maksetaan työpäiviltä normaalia sairausajan palkkaa työntekijään sovellettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa koronan vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Mikäli työntekijä sairastuu vuosiloman tai sen osan aikana, tällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.
Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Toisin sanoen omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa. Siirretty osa kesälomasta on annettava kuluvalla lomakaudella tai jos tämä ei ole mahdollista, niin se on annettava seuraavan vuoden lomakaudella ja kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä.
Tuli reissattua maassa, josta palatessa suositellaan omaehtoista karanteenia. Saako siitä korvausta?
Tietyistä Euroopan maista palaaville suositetaan tällä hetkellä niin sanottua omaehtoista karanteenia. Sitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa lääkärin määräämään karanteeniin. Omaehtoisessa karanteenissa ei makseta tartuntapäivärahaa.
Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei siksi voi tehdä työtä.
Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, ja se korvaa täysimääräisesti työstä poissaolon, eristyksen tai karanteenin aiheuttaman ansionmenetyksen. Työntekijän päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä.
Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista.
Päivärahaa voidaan maksaa EU-alueella eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle. Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.