Nuoret rakentajat ja vuokratyöntekijät heikoilla työterveyspalveluissa
15.2.2021 UutisetTyöterveys
Rakennusliiton kyselytutkimus paljastaa työterveyshuollon epätasa-arvoisen toteutumisen.
Rakennusliiton työterveyspalveluiden toteutumistutkimuksesta käy ilmi, että yhä nuoremmat rakennusalalla työskentelevät arvioivat, etteivät jatka alalla yli 55-vuotiaina, koska ala on kuormittava ja kuluttava.
– Jäseniltä tulee hyviä toteuttamiskelpoisia esityksiä terveyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Niihin työnantajien on syytä tarttua, ellei sitten ole tarkoitus korvata täkäläisiä rakentajia kokonaan ulkolaisilla. Heillähän ei ole minkäänlaista työterveyshuoltoa eikä uskallusta vaatia sitä. Ei hyvältä näytä, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kommentoi kyselyn tuloksia.
Vastaajia huolestuttaa oma jaksaminen ja pysyminen terveenä. Jotkut nostavat esiin myös työn henkisen vaativuuden fyysisen raskauden ohella.
– Työikä riippuu siitä, muutetaanko toimintatapoja työssäni. Jos muutoksia ei tule, niin työikä jää alle 55 vuoteen. Olen ammatiltani kirvesmies, eräs kommentoi vastauksessaan.
Positiivista kyselytutkimuksessa oli se, että melkein kaikki (94 %) tutkimukseen vastanneet kokevat terveyden tärkeäksi. Useat kertovat, että pitävät itsestään huolta ja urheilevat säännöllisesti.
Työterveyshuolto toteutuu epätasa-arvoisesti
Työterveyspalveluita käyttää säännöllisesti melko harva rakentaja. 44 prosenttia vastasi kysymykseen ”käytän säännöllisesti työterveyspalveluita” joko, ettei se pidä lainkaan paikkaansa tai ettei se pidä juurikaan paikkaansa. Joka neljäs ei esimerkiksi tiennyt työterveystarkastusten lakisääteisestä määräaikaisvälistä.
Tietoisuus työterveyspalveluista heikkenee sen mukaan, mitä pienempi yritys on kyseessä tai jos kyseessä on henkilöstövuokrausyritys. Mikroyrityksissä ja henkilöstövuokrausyrityksissä noin viidennes ei tiedä työterveyspalveluista eikä 16 prosentille tarjota niitä. 39 prosenttia mikroyritysten työntekijöistä ei tiedä lakisääteisistä työterveystarkastuksista, vuokratyöntekijöillä vastaava luku on 60 prosenttia.
Huolestuttavaa on myös se, että mikroyrityksissä työskentelevistä 70 prosenttia arvioi, ettei työterveys tee työpaikalla mittauksia (ergonomia, pöly, kuulo). Vuokratyöntekijöistä näin sanoo 66 prosenttia.
78 prosenttia vuokratyöntekijöistä arvioi, ettei työterveyslääkäri seuraa heidän terveydentilaansa säännöllisesti. Mikroyritysten työntelijöistä samoin arvelee 59 prosenttia.
– Meillä ei ole ikinä puhuttu työterveyspalveluista, ei ole mitään tietoa, miten ne toimii, kommentoidaan.
– Vuokratyöntekijöiden oikeuksiin pitäisi panostaa enemmän, ihan konkreettisesti, toisessa avovastauksessa muistutettiin.
Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen muistuttaa, että vuokratyön ja pirstaleisen työn määrä lisääntyy koko ajan.
– Juuri heillä on huonoin tilanne työterveyshuollon osalta. Miten tämä vaikuttaa nuorten alalle tulevien asenteisiin? He katsovat ympärilleen ja toteavat, ettei tällä menolla pysty työskentelemään eläkeikään asti.
– Koko alan vetovoimaan vaikuttaa se, jos syntyy kuva, että työntekijöistä ei pidetä huolta, eikä heidän työkyvystään välitetä, Rakennusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Nurmi-Kokko sanoo.
Isoissa yrityksissä tyytyväisimmät työntekijät
Hyvin työterveyspalveluista tietäviä on eniten asfaltti- ja rakennustuoteteollisuussopimusalan edustajissa. Infra-, maalaus- ja talonrakennussopimusalan edustajista joka kymmenes ei tiedä lainkaan työnantajan tarjoamista työterveyspalveluista. Tietoisuus on myös heikompaa nuorempien ikäryhmien keskuudessa.
Suuryrityksissä työskentelevät ja nuorimmat työntekijät (1991–2000 syntyneet) ovat tyytyväisempiä työnantajan suhtautumiseen työterveyspalvelujen käytössä ja työterveyspalvelujen tarjoajaan kuin pienyrityksissä työskentelevät ja vuokratyöntekijät. Ikäryhmistä kriittisimpiä työnantajien suhtautumiseen ovat 1961–1970 syntyneet.
Kolme neljästä vastaajasta kokee, että työnantajan tarjoamat työterveyspalvelut ovat yhdenvertaisia kaikille työntekijöille. Myös työterveyssopimus, joka kattaa myös äkilliset sairastapaukset, on vastaajien mielestä melko riittävä.
Mitä ongelmille pitäisi tehdä?
Avoimissa vastauksissa Rakennusliiton jäsenet esittivät konkreettisia tapoja, joilla tilannetta voitaisiin parantaa. Muun muassa yritysten valvontaa ja rikesanktioita haluttaisiin lisätä. Työntekijöille myös kaivattaisiin enemmän hieronta-, fysioterapia- ja liikuntamahdollisuuksia. Tärkeänä pidettiin myös työntekijöiden kanssa keskustelemista hyvinvoinnista. Rakennusliitolta toivottiin vahvempaa näkyvyyttä, neuvontaa ja opastusta hyvinvointi- sekä työterveysasioissa. Myös hammashoitoa ja hammaslääkäripalveluja haluttaisiin saada työterveyden piiriin.
Teksti: Johanna Hellsten