Kouvola näyttää mallia
Kirjoittaja
Matti Harjuniemi on
Rakennusliiton puheenjohtaja
Esitimme SAK:n marraskuun edustajiston kokoukselle, että vaikuttaisimme yhdessä julkisten hankintojen toteutukseen. Julkisiin hankintoihin käytetään hurjasti rahaa: noin 35 miljardia euroa vuodessa. Rakennushankintoihin tästä kuluu yleensä reilusti yli 10 miljardia.
Kaupunki tai kunta voivat halutessaan asettaa rakennusurakalle vastuullisuusehtoja. Mahdollisuuksia on paljon. Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa, kiertotaloutta edistää ja digitaalisuutta hyödyntää.
Julkisilla hankinnoilla voidaan näyttää tietä myös sosiaaliseen vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Takavuosina esimerkiksi valtio asetti urakkakilpailuissa ehtoja, joiden myötä rakennushankkeissa työllistyi heikossa asemassa olevia ihmisiä. Jostakin kuvitellusta tai luulotellusta syystä tästä vaatimuksesta on luovuttu. Turhaan. Hankintalaki nimittäin mahdollistaa työllistämisehdon käytön.
Kouvolasta tuli hyvä uutinen, jonka leviäminen auttaisi monia ihmisiä. Kouvola edellyttää, että Sarkolan koulun uudisrakennushankkeeseen palkataan 2 pitempään työttömänä ollutta tai nuorisotakuun piirissä olevaa ihmistä töihin vähintään 9 kuukaudeksi. Töihin voidaan palkata myös henkilö, jolla on työllistymistä vaikeuttava vamma tai sairaus.
Esimerkiksi kahden nuoren palkkaaminen ja opastaminen työmaalla ei ole mitenkään ylivoimainen asia oikeastaan juuri missään urakassa. Se ei rasita taloutta eikä ole ylivoimainen järjestää. Se on paljon helpompaa kuin pitää harmaisiin ulkolaisurakoihin pilkottua hurjasti ylimiehitettyä työmaata hallussa.
Kouvolan kaupungin varovainenkin askel on merkittävä linjaus. Laajentuessaan merkittävään osaan julkisten hankintojen kenttää se luo oikeasti työpaikkoja sekä työuran alussa että loppupäässä oleville ihmisille. Työpaikkoja syntyy paljon enemmän ja kestävämmällä tavalla kuin eläkeputken poistolla. Niin ikään se patistaa myös rakennusalaa parantamaan vastuullisuuttaan.
Kouvola aikoo myös seurata, käytetäänkö urakassa täkäläisiä aliurakoitsijoita. Myös laadunhallinta on määritelty urakassa tarkemmin. Ehkäpä takana on hieman samaa ajattelua kuin suomalaisilla rakentajillakin: Kun edellytetään laatua, täytyy myös pääurakoitsijan tietää, ketkä työmaalla töitä tekevät.
Myös tulevien kuntavaalien alla asiaa kannattaa pitää paikallisessa keskustelussa yllä. Rakennusalan väelle tämä on myös hyvä peruste alkaa kuntavaaliehdokkaiksi.
Rauhallista joulua ja toivorikasta uutta vuotta Suomen rakentajille!
Matti Harjuniemi