Vuosia samalla työmaalla
Rakentaja-lehti 14.2.2025Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennus ja peruskorjaus on työllistänyt rakentajia jo usean vuoden ajan.
Talonrakentaja, rakennusmies Kimmo Oinonen on työskennellyt Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennuksessa ja peruskorjauksessa Joensuussa jo nelisen vuotta, alkaen vuodesta 2021
– Tämä on pisin työmaa, missä olen ollut, hän sanoo.
Oinosen työnantaja ja pääurakoitsija rakennushankkeessa on Rakennustoimisto K. Tervo Oy, tuttavallisemmin Tervo. Hankkeen tilaaja on Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote.
– Vuosia kestävät työrupeamat samassa paikassa ovat rakennusalalla harvinaisia, Oinonen huomauttaa.
Hänestä on tuntunut mukavalta ja mielekkäältä tulla samalle työmaalle vuosien ajan. Varsinkin, kun työilmapiiri siellä on hyvä. Töihin tullessaan Oinonen yleensä ajattelee, että päivästä on tulossa hyvä päivä.
– Tulen täällä kaikkien kanssa toimeen. Yhteishenki työnjohtajien ja työntekijöiden välillä on hyvä.
Rakennettavaa monessa kerroksessa
Rakennushanke keskussairaalalla alkoi vuonna 2020. Kun Kimmo Oinonen tuli mukaan, hänen työnsä olivat pääsisäänkäynnin alueella. Siellä korjattiin vanhaa ja rakennettiin uutta.
– Sairaalan etuosa muuttui täysin siitä, mitä se aiemmin oli ollut, Oinonen sanoo.
Tällä hetkellä hän työskentelee keskussairaalan E-siivessä. Siellä rakentamista on menossa kuudessa kerroksessa, pohja- ja kellarikerros mukaan lukien. Työnalla on erilaisia tiloja, kuten leikkaussaleja.
E-siiven ylin, eli neljäs, kerros on kokonaan uusi. Muissa kerroksissa tehdään saneeraustöitä.
Neljännessä kerroksessa, josta tulee sairaalan konehuone, on seinät jo pystyssä. Alempana rakennetaan vielä lattioita. Oinosella on ollut sairaalan rakennushankkeessa monipuolisesti työtehtäviä. Hän on rakentanut esimerkiksi kattoja kirvesmiehen kanssa yhteistyössä. Haastattelupäivän aikoihin hän oli työparinsa kanssa rakentamassa kattoa helikopterikentän luona.
– Olemme sisävaiheessa tekemässä tuulenohjainlevyjä ja laittamassa niitä paikoilleen. Myös katon pääty on työnalla.
Työt sairaalalla alkavat aamuseitsemältä. Aikataulut ovat tiukkoja.
– Panostamme siihen, että työt menevät sovitulla aikataululla. Sen eteen joutuu kamppailemaan, Oinonen sanoo työn haastavista piirteistä.
– Mutta kaikki on toiminut hyvin.
Muiden työntekijöiden tukena
Kimmo Oinonen on työmaalla paitsi rakentajana, myös kahdessa luottamustoimessa. Hän on työmaan yhteyshenkilö ja työsuojeluvaltuutettu. Yhteyshenkilönä hän toimii linkkinä työntekijöiden ja Rakennusliiton välillä. Hän auttaa työntekijöitä esimerkiksi silloin, jos heillä on epäselvyyksiä työsuhteeseen tai palkkaan liittyen työnantajan kanssa.
– Voin pyytää työntekijän yhteystiedot ja luvata, että liitosta otetaan yhteyttä häneen.
Epäselvyyksiä on melko harvoin, mutta toisinaan aliurakoitsijoiden työntekijöillä on kysyttävää.
Työsuojeluvaltuutettuna Oinonen pitää huolta työturvallisuudesta työnjohdossa työskentelevän työturvallisuuspäällikön ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Sairaalan työmaalla työskennellään usein korkealla. Jos jostakin kohdasta puuttuisi kaide, Oinonen ilmoittaisi asiasta työnjohdolle. Jos työntekijältä puuttuisi valjaat, hän kävisi muistuttamassa niistä.
Tällaisia puutteita näkee nykyisin harvoin, mutta silti työturvallisuutta täytyy seurata. Periaate on, että mitään ei satu ja jokainen pääsee töistä kotiin ehjänä.
Mukavinta on vapaus
Muurari Simo Heinonen aloitti työt keskussairaalan työmaalla lokakuussa. Näillä näkymin hänen työnsä sairaalassa jatkuvat huhtikuulle. Muurari on ollut töissä myös saman rakennushankkeen aiemmissa vaiheissa.
– Kolmena vuonna kaikkiaan. Välillä olen ollut muualla, Heinonen sanoo.
Hän on rakentanut sairaalassa esimerkiksi päivystystiloja, jotka tulivat uudisrakennukseen. Tällä hetkellä Heinonen tekee saneeraustyötä E-siiven kakkoskerroksessa. Työ näyttäytyy hänelle lähes samanlaisena kuin työ uudisrakennuksessa.
– Tässä kohteessa työni on pitkälti samanlaista, koska vanhat seinät on täältä purettu. Oikeastaan tässä oli tyhjä halli, jota aloimme tehdä. Toisinaan vanhoissa kohteissa joutuu paikkaamaan vanhoja seiniä, mutta tässä sellaista on aika vähän. Pääasiassa muuraan tällä hetkellä uutta väliseinää.
Työpäivät alkavat laastin teolla. Työssä parasta on vapaus. Se, kun omat työt muurattavalla alueella saa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti. Taukojen aikoja voi myös hieman muutella työvaiheisiin sopivasti.
– Tässä joutuu miettimään, miten alue olisi joutuisin ja edullisin tehdä. Ja kun sen miettii oikealla tavalla, saattaa säästää työaikaa.
Epämukavinta työssä on se, että työ on fyysisesti raskasta. Muurari työskentelee lattialla ja telineillä, mutta työasennot ovat Heinosen mukaan lähes poikkeuksetta huonoja.
Hän on työskennellyt muurarina vuodesta 1988 alkaen.
– Iän myötä tulee kolotuksia, mutta yllättävän hyvin olen tähän asti päässyt.
Heinosen työnantaja on Muurausliike Sami Vanne Oy, yksi rakennushankkeen aliurakoitsijoista.
– Täällä on Vanteen miehiä kaksi, mutta teemme töitä itsenäisesti, eli molemmat teemme urakalla omia hommiamme. Jos toinen tarvitsee kaveria, niin totta kai käydään jeesaamassa.
Suuret määrät seiniä sairaalalle
Myös kirvesmies Lars Palander on työskennellyt keskussairaalan rakennushankkeessa jo kolmen vuoden aikana.
– Käyn myös muilla työmailla. Ennen kuin tulin takaisin tänne, olin töissä Outokummussa kaupungintalon työmaalla.
Sairaalalla Palander on rakentanut ”älyttömästi” väliseiniä erilaisiin tiloihin, muun muassa laboratorion tiloihin.
– En tiedä, montako tuhatta neliötä olen rakentanut väliseiniä, kun monen vuoden aikana olen sitä tehnyt.
Parasta työssä sairaalalla on työn vaihtelevuus. Seinät sairaalassa, joista hän vastaa, ovat keskenään erilaisia, esimerkiksi materiaaleiltaan. Työhön kuuluu paljon suunnittelua, miettimistä ja mittaamista.
– Meillä on seiniä varten pohjakuva ja leikkausvihot. Niitä on tässä työssä pakko katsoa ja lukea.
Tehdessään sairaalalla sekä uutta että saneerausta, Lars Palander toteaa, että vanhan korjaaminen on mutkikkaampaa kuin uuden tekeminen.
– Vanhat rakenteet ovat vinossa, mikään paikka ei ole suorassa. Uudessa tehdään uutta, eikä tarvitse miettiä vanhoja rakenteita.
Palander on työskennellyt Tervolla vuodesta 2017 alkaen. Hän toimii yrityksessä myös pääluottamusmiehenä, mutta pesti ei työllistä häntä paljoa.
– Lomautuksia on ollut ja tulee, kun rakennuksilla on tämmöiset ajat. Lomautukset on kuitenkin onnistuttu hoitamaan yrityksessä hyvin. Tai ainakaan minulle ei ole tullut kyselyitä työntekijöiltä niihin liittyen.
Raskasta ja tarkkaa työtä
Tällä hetkellä Palander rakentaa keskussairaalan E-siivessä leikkaussalien seiniä. Siinä työssä erityistä on, että seinät pitää lyijyttää leikkaussaleihin tulevien kuvantamislaitteiden takia. Lyijylevyt ovat kymmenien kilojen painoisia. Osa niistä painaa kolmisenkymmentä, osa peräti kuutisenkymmentä kiloa.
– Niitä saa jo vähän punnertaa seinälle, Palander toteaa työnsä raskaasta puolesta.
Lyijyn käyttäminen seinämateriaalina vaatii rakentajalta paitsi paljon voimaa, myös erityistä tarkkuutta.
Lyijylevy on Palanderin mukaan ”äärettömän” kallista. Työ pitää tehdä niin, että levyä menee hukkaan mahdollisimman vähän. Senkin takia seiniä rakentaessa pitää miettiä ja mitata tarkasti.
Oma haasteensa ovat myös erikoisrakenteet leikkaussalin seinissä. Sellainen on esimerkiksi läpiantokaappi, josta sairaalan henkilökunta voi saada lääkkeitä ja hoitotarvikkeita saliin leikkauksen aikana.
Rakentajien työt sairaalalla loppuvat puolineljältä iltapäivällä. Viimeinen työvaihe on aina omien jälkien raivaaminen. Seuraavana päivänä on mukavampi tulla töihin, kun kohteessa on siistiä.
Teksti ja kuvat: Hanna Hirvonen
