Viranomaiskysely: Harmaan talouden ja talousrikollisuuden valvontatyö vaikeutunut
Rakentaja-lehti 21.5.2024Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset kokevat muuttuneiden työnteon muotojen ja alustatalouden vaikuttaneen valvontatyöhön merkittävästi.
Valvonnassa tietomäärät ovat kasvaneet ja erityisesti väärän tiedon antaminen viranomaisille on lisääntynyt.
Yritysten velvoitteiden laiminlyönnit lisääntyneet
Viranomaiset arvioivat, että työmarkkinoilla siirrytään yhä enemmän eri tavoilla järjestettyyn yrittäjätyöhön. Samalla myös niihin liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet.
– Meille on tullut useita ilmoituksia henkilöiltä, jotka ovat työn loppuessa ilmoittautuneet TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja siinä vaiheessa on vasta selvinnyt, että heidät on erehdytetty kevytyrittäjyyteen laskutuspalvelun tai osuuskunnan kautta. Usein henkilöt ovat 3. maan kansalaisia, jotka eivät puhu suomea tai englantia, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström kertoo.
Vastuiden selvittäminen on vaikeutunut, koska kokonaisuuksissa voi olla mukana useita sopimusosapuolia. Yritystoiminnassa työstä maksettavien korvausten ennakonpidätystä ja ulosottoa kierretään maksamalla korvaus voitto-osuutena tai velkana työnsuorittajalle.
Yhteistyösopimuksia yritysten ja työtä tekevien henkilöiden välillä myös välitetään ja myydään edelleen.
Torjuntaviranomaiset arvioivat yritysten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntien lisääntyneen. Näitä ovat esimerkiksi tilinpäätösten ilmoittamisen ja kirjanpidon laiminlyönnit, edunsaajatietojen puuttuminen ja väärän taloudellisen tiedon antaminen eri yhteyksissä.
– Rakennusliiton toimitsijoiden pöydällä on selvitettävinä tapauksia, joissa työnantajat ovat palkkalaskelmissa pidättäneet verot ynnä muut maksut palkasta, mutta niitä ei kuitenkaan näy verottajan tulorekisterissä. Eli ne jäävät tilittämättä eteenpäin. Säästöjä haetaan työntekijöiden kustannuksella, Malmström arvioi.
Torjuntaviranomaisten mukaan valvonnassa on havaittu myös viranomaisten tarpeellisuuden kyseenalaistamista, joka on näkynyt asiakkaiden käyttäytymisessä viranomaista kohtaan.
Työperäisen hyväksikäytön uudet muodot
Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita ja antaa kilpailuetua väärin toimijoille. Yrityksen ansaintamalli saattaa perustua työntekijöiden hyväksikäyttöön, kun työntekijöille ei makseta asianmukaisia korvauksia.
Ulkomaisen työvoiman tarve lisää riskiä työperäisen hyväksikäytön kasvulle. Riskejä kasvattavat myös tarve joustavaan ja tilapäiseen työvoimaan, palveluiden ulkoistaminen sekä pitkät alihankintaketjut.
Työntekijöiden hyväksikäyttöä on noussut esille erityisesti maatalouden kausityössä, rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta myös ravintola-, siivous- ja hyvinvointialalla. Vale- ja pakkoyrittäjyys sekä epäselvät oikeussuhteet ovat laajentuneet myös uusille toimialoille.
Työvoimaa välittävät yritykset huijaavat työntekijöitä tekaistuilla työsopimuksilla, jotka ovat joko täysin vääriä tai aidoista kopioituja.
– Viime aikoina Rakennusliitossa on tullut erityisen paljon vastaan tilanteita, jossa työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tullut henkilö on jäänyt ilman työtä. Häntä ei kuitenkaan ole lomautettu tai irtisanottu. Työnantajat jättävät tyhjän päälle ja toivovat henkilöiden häviävän vähin äänin Suomesta. Osa ulkomaalaisista 3. maan työntekijöistä ovat jopa valmiita maksamaan kynnysrahan uudestaan, jotta saisivat jäädä Suomeen töihin, Malmström kertoo.
– Näyttääkin siltä, että rakennusalan huono suhdanne luo ulkomaalaisen työvoiman keskuuteen kilpailuasetelman, jolla kuolee nälkään, Malmström jatkaa.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen