Viimeinen naula Aran arkkuun
Rakentaja-lehti 16.1.2025Valtion Asuntorahasto lakkautetaan, valtion tukemaa asuntotuotantoa vähennetään.
Valtiosihteeri Mika Nykäsen johtama työryhmä julkaisi tammikuun puolivälissä toimenpidesuosituksensa valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi.
Työryhmän toimenpidesuosituksissa valtion tukemaa tuotantoa vähennetään, pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään 10 vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja erityisryhmien niukkaa investointiavustusta kohdennetaan vain sellaisiin kohteisiin, joissa vaaditaan erityisiä tilaratkaisuja ja haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille, kuten vammaiset henkilöt ja asunnottomuutta kokevat henkilöt.
Tuettua tuotantoa voidaan käyttää suhdanteiden tasaamisessa varoen ja vain edullisin asumiskustannuksin.
Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen ilmaisee huolensa tuetun asuntotuotannon määrän tulevasta kehityksestä.
– Nyt pitäisi rakentaa, jotta maamme työllisyys saataisiin nousuun. Asuntotuotannon tilanne on tulppa, joka vaikuttaa moneen asiaan; ihmiset eivät pääse töihin kasvukeskuksiin, kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole.
Palosen mukaan tuetun tuotannon käytöstä vastasyklisesti on positiivisia esimerkkejä esimerkiksi finanssikriisin ajalta.
– Markkinavetoisuus ei yksinään toimi, Palonen sanoo.
Raha ja kehittäminen vähenevät
Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankosken mukaan raportissa oli sekä myönteisiä että kielteisiä asioita.
– Myönteistä on, että rahoituksen lupaprosesseihin tulee joustoa ja nopeutta. Ara-rahoituksessa on ollut erityisvaatimuksia, jotka eivät ole olleet perusteltuja. Esimerkiksi urakoissa ei ole voitu käyttää allianssimallia ja rappukäytäviin on ollut luonnonvalovaatimuksia, joita rakentamismääräykset eivät vaadi, Ojankoski listaa.
Huonoja puolia toimenpide-ehdotuksissa on kuitenkin selvästi enemmän.
– Selkeä viesti, että rahoitusta ohjataan vähemmän kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kun enimmillään lähihistoriassa on menty noin 10 000 asunnon vuosivauhdilla, saattaa määrä tippua noin 5 000 asuntoon tai alle. Se tarkoittaa myös sitä, että niillä alueilla, jossa kysyntää on eniten, rakentamisen määrä vähenee rahoituksen vähenemisen myötä.
Rakentamisen työllisyyden kannalta tuetun asumisen rooli luonnollisesti pienenee.
– Ja painopiste siirtyy enemmän korjaamisen puolelle.
Ojankosken mukaan tarkoituksena on selvästi kohdentaa kohtuuhintaisia asuntoja yhä pienempituloisille ihmisille.
– Huhutaan ensimmäisestä ja toisesta tulodesiilistä, eli todella pienituloisista ihmisistä. Aiemmin tulorajojen kohdalla voitiin käyttää sosiaalista tarveharkintaa, mutta uusien lakimuutosten myötä harkinnan mahdollisuus on poistunut. Tämä tulee lisäämään segregaatiota. Jos vain kaikkien köyhimpiä voidaan hyväksyä asukkaiksi, sosiaalista sekoittumista ei tapahdu.
Korkotukilainojen myöntäminen 30 vuodeksi 40 vuoden sijaan ei ole Ojankosken mukaan puhtaasti huono asia, sillä se mahdollistaa Suomen asuntokannan kehittämistä nopeammalla tahdilla kuin ennen. Yhdessä sosiaaliturvan leikkausten kanssa se muodostaa kuitenkin riskin.
– Se nostaa alkuvaiheen vuokria ja kun Kelan tukirajat eivät enää mitenkään keskustele Ara-vuokrien tason kanssa, miten köyhimmillä ihmisillä on varaa asua näissä asunnoissa?
Se, että koko Ara lakkautetaan ja siirretään ympäristöministeriön alaisuuteen, aiheuttaa myös huolta, sillä se tarkoittaa rahoituksen siirtymistä budjettiin.
– Toivoisin, että tämä olisi puhdas hallinnollinen muutos, ja sääntelyn uudistuksilla saadaan notkeutta toimintaan, mutta onhan se riski, Ojankoski sanoo.
Aralla on ollut myös vahva kehittäjän rooli, mutta uudessa roolissa ei puhuta kehittämisestä enää mitään.
– Yleishyödylliset asuntotuottajat ovat olleet kehittämisessä mukana eräänlaisina koelaboratorioina esimerkiksi energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen osalta. Meillä kokeiltuja asioita on valunut pikkuhiljaa kaupalliseen tuotantoon. Tällä on ollut vahva alaa eteenpäin vievä vaikutus.
Ojankoski toivookin, että kehitystyö otettaisiin jossakin ympäristöministeriön tehtäväkokonaisuudessa huomioon.
– Mutta onko kehittämishankkeisiin enää luvassa rahoitusta? Sitä näkökulmaa ei ainakaan ole otettu raportissa huomioon.
Myös KOVA ry uskoo vuokrien nousevan
Myös Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry pitää myönteisenä sitä, että valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä ohjeistuksia ja sääntelyä sekä myöntöprosessia halutaan keventää.
– Pidän myös tärkeänä, että kiinteistöjen elinkaarikustannukset huomioidaan korkotukilainoissa, sillä se mahdollistaa erilaiset vastuullisuusinvestoinnit jo rakentamisvaiheessa, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa.
Yhdistys suhtautuu varauksellisesti pitkien korkotukilainojen laina-ajan lyhentämiseen nykyisestä 40 vuodesta 30 vuoteen.
– Laina-ajan lyhentäminen nostaa lainanlyhennysten määriä nykyisestä ja siten tämä aiheuttaa jatkossa paineita vuokriin ja käyttövastikkeiden nostamiseen, KOVAn tiedotteessa todetaan.
Työryhmän ehdotusta siitä, että 10 vuoden korkotukimalli olisi jatkossa lähinnä suhdanneluonteinen väline KOVA pitää sinänsä perusteltuna, mutta katsoo, että pitkän korkotukimallin tulee aina olla ensisijainen väline myös matalasuhdanteissa, sillä se tuottaa edullisinta asumista, jolle on suurin tarve.
Teksti: Johanna Hellsten