Vierailija: Sosiaaliturva toimii myös koronakriisissä
Rakentaja-lehti 18.3.2021
Sosiaaliturva vakuuttaa meidät kaikki erilaisten elämän riskien varalta, esimerkiksi työttömyyden tai sairauden. Koronakriisi on tuonut monen kohdalle näitä riskejä. Suomen sosiaaliturvan on toiminut kohtalaisen hyvin koronakriisin aikana.
Koronaan sairastuneet ovat saaneet sairauspäivärahaa ja karanteeniin joutuneita varten on tartuntatautipäiväraha. Jos ei ole pystynyt tekemään töitä sairauden tai karanteenin vuoksi, sosiaaliturvaetuudet ovat turvanneet toimeentulon.
Koronaepidemialla on ollut myös taloudellisia vaikutuksia, jotka ovat johtaneet lomautuksiin ja lisänneet työttömyyttä. Työttömät voivat saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Suomalaisessa järjestelmässä työttömyysturvaa on mahdollista saada myös lomautuksen ajalta. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen turva, jos kotitalouden tulot ja säästöt eivät riitä menoihin.
Normaalit sosiaaliturvaetuudet ovat toimineet myös koronaepidemian aikana, mutta pieniä muutoksia on kuitenkin jouduttu tekemään. Yrittäjien mahdollisuutta saada työttömyysturvaa helpotettiin tilanteissa, joissa työnteko yrityksessä on päättynyt tai tulot ovat pienentyneet. Yritystoimintaa ei kuitenkaan ole tarvinnut lopettaa. Näillä ehdoilla muodostui yrittäjien työmarkkinatuki, jota sai viime vuonna 44 000 ihmistä.
Lisäksi keväällä 2020 oli käytössä väliaikainen epidemiatuki palkattomalla vapaalla lastenhoidon tai ulkomaanmatkasta johtuvan karanteenin vuoksi oleville. Toimeentulotukeen lisättiin syksyllä epidemiakorvaus, jonka tarkoituksena on korvata koronasta aiheutuneita menoja.
Kelan työttömyysturvan saajien määrä kasvoi 24 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020. Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi samaan aikaan vain 5 prosenttia. Monilla työstä työttömäksi jääneille onkin voinut olla säästöjä eikä toimeentulotukeen ole tarvinnut turvautua.
Työttömyys tai sairaus on silti voinut aiheuttaa huolta omasta toimeentulosta. Väliinputoajia ovat olleet esimerkiksi opiskelijat, joiden toimeentulo on voinut muodostua siitä, että opintotuen lisäksi käydään töissä. Monilla työt vähenivät tai loppuivat vuoden 2020 aikana, joten opiskelijat ovat joutuneet säästämään menoista tai ottamaan opintolainaa enemmän kuin ovat suunnitelleet.
Teimme Kelan tutkimuksessa laskelmia siitä, miten työssä käyvien kotitalouksien toimeentulo on turvattu eri riskien varalta. Laskelmassa arvioimme, riittävätkö tulot välttämättömiin kulutusmenoihin ja asumismenoihin. Vain yhdellä prosentilla palkansaajakotitalouksista tulot eivät normaalissa tilanteessa riitä välttämättömiin menoihin.
Jos kotitalouden suurituloisin palkansaaja jäisi työttömäksi, noin 12 prosentilla kotitalouksista tulot eivät riittäisi menoihin. Suurimmalla osalla kotitalouksista sosiaaliturvaetuudet paikkaavat tulojen menetystä riittävästi. Yksin asuvat ja nuoret olivat kuitenkin muita useammin toimeentulovaikeuksissa jouduttuaan työttömäksi. Puoliso tuo myös taloudellista turvaa, koska toinen saattaa pitää työpaikansa, vaikka toinen menettäisi.
Laskelma ei toki kerro kaikkea, koska ihmisten ja perheiden tilanteet vaihtelevat. Osalla kulutusmenot voivat olla selvästi välttämättömiä menoja suuremmat, toisilla lainat saattavat rasittaa taloutta. Monilla kotitalouksilla voi olla rahaa säästössä pahan päivän varalle, mutta kaikilla ei ole ollut taloudellista mahdollisuutta säästää.
Koronasta ei olla päästy eroon eivätkä talouden pyörät pyöri vielä normaalisti. Koronakriisin pitkittyminen voimistaa taloudellisia vaikutuksia. Myös kotitalouksien taloudellinen tilanne voi heikentyä kriisin edelleen pitkittyessä.