Vapautetaan ammattilaiset tekemään työnsä paremmin

Rakentaja-lehti 8.11.2024

Tutkija huomasi, että rakennustyömailla ammattilaisten aikaa kuluu paljon muuhun kuin siihen mistä heille oikeasti maksetaan. Eikä se ole työntekijöiden vika.

Neljällä työmaalla neljäntoista vapaaehtoisen asennusporukan etumiehen kypärässä kamera, jolla kerättiin yli 400 tuntia videomateriaalia. Kaikki osallistujat haastateltiin. Tutkija analysoi kerätyn kuvamateriaalin ja muun kertyneen aineiston. Mihin työmaalla kuluu aikaa?

Näistä lähtöasetelmista syntyi kiinnostava tohtorinväitöskirja, jossa pyrittiin selvittämään, mihin sähkö-, putki- ja iv-asentajien työaika kuluu ja miten työtä voitaisiin sekä tehostaa että tehdä mielekkäämmäksi sen tekijöille. Tutkimus toteutettiin vuosina 2021–2022.

– Väitöskirjani ideana on lisätä ymmärrystä siitä, mitä työmaalla tapahtuu ja mihin menee aikaa. Eikä vain johdon näkökulmasta, vaan myös työntekijöiden näkökulmasta, rakennustekniikan tohtori Christopher Görsch Aalto-yliopistosta kertoo.

– Uskon vahvasti, että työntekijät tietävät parhaiten, miten työ pitäisi tehdä. On tärkeää ymmärtää heidän roolinsa työmaalla ja sitä, kuinka paljon tietotaitoa heillä on ja kuinka usein he pelastavat tilanteen, Görsch jatkaa.

Tutkimuksen 4 projektia olivat yksi normaali asunto, toinen asunto, jonka moduulikylpyhuoneissa oli suunnitteluongelmia, hotelli/toimistokohde, jossa oli paljon koronasta aiheutuneita viiveitä ja neljäntenä laaja kauppakeskushanke.

Epäluulosta innostukseen

Työntekijät eivät aluksi olleet erityisen innoissaan kypäräkameroista.

– He olivat huolestuneita siitä, että jos he tekisivät jotain väärin, se olisi kaikkien nähtävillä. Mutta yhteisessä sopimuksessa sovittiin, että kukaan muu ei tule koskaan näkemään videoita paitsi minä, tutkimusassistentti ja työntekijät itse. Ja se pätee edelleen, Görsch kertoo.

Lisäksi kaikki kuva otettiin ilman ääntä.

Kypäriin kiinnitetyt kamerat myös painoivat jonkin verran akkujen takia, mutta työntekijöiden mukaan niihin tottui päivässä.

– Epäluulo muuttui nopeasti innostukseksi; työntekijät olivat kiinnostuneita siitä, mitä me teemme. He antoivat mielellään haastatteluja, mutta myös ideoita siitä, miten tutkimusta voisi parantaa. He myös haluavat kehittää rakennustyömaiden toimivuutta.

Logistiikka aikahukkana

Tutkimuksessa kävi ilmi, että asentajat pystyivät käyttämään työajastaan vain noin 20 prosenttia varsinaiseen asennustyöhön. Muu osa ajasta ei suinkaan ole hyödytöntä, sillä he suorittivat tehtäviä, jotka jonkun oli pakko tehdä.

– Me koulutamme esimerkiksi sähköasentajan, joka on kovan luokan ammattilainen ja saa sen mukaista palkkaa. Haluammeko todella, että hän tekee 80 prosenttia työajastaan jotain muuta, kuin mihin hänet on koulutettu?

Görschin tiimi huomasi, että asentajien työ keskeytyy jatkuvasti. Keskeytykset olivat sekä lyhyitä – asentaja esimerkiksi siirtyi seuraavaan tehtävään, tai pidempiä – jolloin asentaja joutui etsimään esimerkiksi materiaaleja ja työkaluja.

– Lyhyet keskeytykset ovat pienempi ongelma, mutta pidemmät keskeytykset johtavat hukkaan ja ne myös lisäävät asentajan stressiä. Jos pidempiä keskeytyksiä saataisiin vähennettyä, työn tehokkuus lisääntyisi.

Mikä ratkaisuksi?

Mikä vaikuttaisi työn keskeytyksiin?

– Materiaali kyllä tulee työmaalle, mutta ei työmaan sisällä sinne, minne tarvitaan. Esimerkiksi joillakin työmailla on kokeiltu sitä, että sekä materiaalit että työkalut tulevat suoraan asennuspaikalle. Toinen vaihtoehto on, että työntekijät pystyvät itse tilaamaan tarvitsemansa materiaalit sähköisistä järjestelmistä ja logistiikkatyöntekijä tai tulevaisuudessa vaikka robotti toisi ne oikeaan paikkaan, Görsch ideoi.

Görschin mukaan myös asennusolosuhteisiin pitäisi kiinnittää työsuunnittelussa huomiota.

– Pystyykö asennuksen tekemään sille varatussa tilassa vai joutuvatko työntekijät levittäytymään muihin tiloihin?

Monesti kyse on myös urakkarajoista. Jonkun täytyy tehdä nekin työt, jotka eivät kuulu kenellekään. Niihin töihin käytetty aika ei ole sinällään tuhlattua aikaa. Mutta onko se järkevää ammattilaisen ajankäyttöä? Urakoiden pilkkominen pieniin osiin aiheuttaa myös sitä, että jokainen pyrkii optimoimaan lähinnä omaa osuuttaan.

– Jo vuosisatojen ajan ihmiset ovat erikoistuneet tekemään erilaisia asioita. Rakennusalallakin erikoistutaan, mutta ei tarpeeksi, kun logistiikan osaajia ei käytetä niihin töihin, joihin he ovat erikoistuneet.

Görschin mukaan olisi myös tärkeää, että työntekijöiden käytössä olisi mahdollisimman ajantasaista tietoa työmaasta.

– Asentaja voisi yhden työvaiheen valmistuttua esimerkiksi katsoa suoraan sovelluksesta, voinko siirtyä seuraavaan kohtaan, kun siellä on muut työt jo valmiina.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten