Työkkäri palaa kirkonkylälle
Rakentaja-lehti 13.12.2024Työllisyyspalvelut siirtyvät TE-toimistoista kuntien vastuulle vuoden alussa. Siirto voi tuottaa paljon hyvää, mutta siinä on myös riskinsä.
1.1.2025 Suomessa tapahtuu iso muutos työllisyyspalveluissa, kun edellisen hallituksen kaudella päätetty työllisyyspalveluiden siirto valtiolta kunnille tapahtuu. Tietyllä tavalla palataan vanhaan, sillä vielä 1960-luvulla palvelut olivat kuntien vastuulla.
Alueellisia TE-keskuksia on tähän mennessä ollut Suomessa 15. Uudessa systeemissä keskuksia muodostuu peräti 45. Isommilla kunnilla ja kaupungeilla on omansa, pienemmät kunnat hoitavat sen kuntayhteistyön kautta.
SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski toimi edellisen hallituksen työministeri Tuula Haataisen erityisavustajana, kun muutos pantiin käyntiin, joten hänellä on hyvä käsitys siitä, miten valmistelu sai alkunsa.
– Kuntakentällä nähtiin, että siellä tunnetaan alueellinen elinkeinotoiminta ja työllisyystilanne parhaiten. Kunnat ovat myös joutuneet maksamaan niin sanottua ”kela-sakkoa” pitkäaikaistyöttömistä ja siellä haluttiin päästä omalla toiminnalla vaikuttamaan näihin kuluihin, Heinikoski kertoo.
Yksi sysäys on saattanut myös olla sote-uudistus.
– Siinähän kunnilta poistui paljon tehtäviä ja mahdollisesti resursseja vapautui.
Rakennusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Jere Ketola pitää muutosta kannatettavana.
– Siirron yksi kantava ajatus on, että palvelu tulee lähemmäksi kansalaista. Mutta Hangosta Nuorgamiin pitäisi saada samalla tavalla tukea ja apua. Kohtelun pitää olla tasa-arvoista, eikä palvelu saisi heikentyä.
Mistä palvelua 1.1. alkaen?
TE-toimistojen työntekijät siirtyvät kuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä.
– Isoissa kaupungeissa, joissa palvelupisteitä on ollut tähänkin asti, muutos tuskin on kovin suuri. Pienemmät kunnat sen sijaan perustavat uusia toimipisteitä, mikä todennäköisesti tarkoittaa yt-neuvotteluita. Ei siksi, että ketään irtisanottaisiin, mutta ihmisten sijoittelu, joka tapahtuu vasta vuoden vaihteen jälkeen, voi vaatia sitä, Heinikoski arvioi.
Jere Ketola arvioi, että yhdeksi hankaluudeksi muodostuu yhteydenotto TE-palveluihin vuodenvaihteen jälkeen.
– Tällä hetkellä ainoa tiedossa oleva kanava yhteydenottoon on Työmarkkinatori ja sen sähköinen asiointi. Suomessa on kuitenkin edelleen paljon sellaisia ihmisiä, joiden digitaidot eivät ole kovin hyvät. Tarvitaan samanlainen yleinen puhelinnumero kuin nykyään on käytössä, mutta sellaisesta ei vielä ole tietoa, Ketola toteaa.
Ketolan mukaan myös esimerkiksi suomea taitamattomien ulkomaalaisten osalta on vielä auki, miten heille suunnatut palvelut toteutuvat jatkossa.
Siirtymä tapahtuu vaikeassa työllisyystilanteessa.
– Ihmisten taloudellisen ahdingon ei pitäisi pahentua siirtymän takia, Ketola muistuttaa.
Ja siihen on aito riski. Työvoimapoliittisten lausuntojen tekeminen siirtyy uusille työllisyysalueille, mutta edes työttömyyskassat eivät vielä tiedä, mistä ne saadaan vuodenvaihteen jälkeen. TE-palveluiden työvoimapoliittinen lausunto on edellytys sille, että kassat voivat maksaa hakijalle ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
– Jää nähtäväksi, miten data siirtyy vuoden vaihteessa, Ketola toteaa.
Rahoitus siirtyy, mutta riittääkö se?
Työntekijöiden lisäksi kuntiin siirtyy valtiolta myös TE-palveluiden rahoitus. Sitä ei siirretä suoraan korvamerkittynä TE-palveluihin, vaan se tulee osaksi kuntien kokonaisbudjettia.
– Lähtökohta oli se, että kaikki raha, mitä valtio on käyttänyt työllisyyspalveluihin, siirtyy kunnille. Miinus se noin 37 miljoonaa euroa, joka leikattiin juuri palkkatuesta. Kunnat saavat tietyn summan, joka ei nouse. Kunnat kantavat itse vastuun siitä, että raha riittää, meni työttömyys mihin suuntaan tahansa, Heinikoski selventää.
Kunnat eivät siis voi huutaa valtiota apuun, jos raha ei riitäkään. Lisäksi entinen kuntia koskeva ”kela-sakko” alkoi juosta, kun joku oli ollut työttömänä 300 päivää. Uudessa mallissa se alkaa nousta porrastetusti jo 100 päivän kohdalla.
– Kunnille muodostuu taloudellinen intressi tehdä jotain jo varhaisemmassa vaiheessa työttömyyttä, eikä vasta siinä vaiheessa, kun työllistyminen on jo paljon vaikeampaa, Heinikoski sanoo.
Heinikoski on toiveikas, että kunnat pystyisivät pohtimaan työttömyyden ja talouden suhdetta laajemminkin.
– Rahoitus on laaja kysymys. Se ei ole pelkästään se, mitä valtiolta siirtyy ja paljonko kunnat käyttävät. Työttömyyden hoito ei ole pelkkä menoerä. Kunnissa aletaan ehkä etsiä tarkemmin piilotyöpaikkoja ja miettimään, miten esimerkiksi alueen ammattikouluja voitaisiin käyttää työttömien osaamisen päivittämiseen.
Ketolakin toivoo, että nyt vaikeina taloudellisina aikoina kuntien säästöpaineet eivät näkyisi työllisyyden hoidossa.
– Arvostelua voi syntyä siitä, että työllisyyden hoitoon käytettäisiin ”liikaa” rahaa. Toivottavasti näin ei käy. Kuntien intresseissä kun kuitenkin olisi pitää veronmaksajat veronmaksajina eikä työttöminä.
Rakennusalalla omat hankaluutensa
Heinikoski näkee rakennusalan tilanteen erityisen hankalana tällä hetkellä. Vaikka palveluita olisi, töitä ei yksinkertaisesti ole.
– Tämä haastaa kunnat juuri siihen, että pitää pystyä tarjoamaan esimerkiksi koulutuspalveluita, jolloin työtön pystyy työttömyysaikana parantamaan omaa työmarkkina-asemaansa. Rakennusalalla on paljon erilaisia pätevyyksiä, joista olisi hyötyä tulevaisuutta silmällä pitäen.
Toinen haaste on alan lomautuskäytännöt.
– Meidän järjestelmä ei ole oikein taipunut tarjoamaan lomautetuille palveluita. Lomautettu ei miellä itseään työttömäksi ja samalla myös järjestelmä olettaa, että he ovat jossain kohtaa palaamassa töihin. Myös työnantajat tietysti ajattelevat näin. Mutta sitten lomautus pitkittyykin ja päätyy lopulta työttömyyteen, kuten nyt on käynyt, kun alan huono tilanne on kestänyt pidemmän aikaa.
Heinikosken tässäkin olisi kunnille näytön paikka.
– Tämä olisi tärkeä kohderyhmä, joka pitäisi huomioida muutoksessa.
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten
—————————————————————-
HUOM!
1.1.2025 lähtien saat yhteyden työllisyyspalveluihin osoitteessa https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat kirjautumalla sisään sähköisiin palveluihin ja https://tyomarkkinatori.fi/aluesivu ohjaa oman alueen palveluihin.
Vuoden alusta myös kuntien omilla sivuilla pitäisi löytyä työvoimapalveluiden yhteystiedot.