Turvakodit vaikeuksissa
Rakentaja-lehti 13.12.2024Lähisuhdeväkivallan uhrit kärsivät hallituksen säästöistä.
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) avasi lähisuhdeväkivallan uhreille kriisiapua tarjoavat ensimmäiset turvakodit Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Kotkaan vuonna 1979.
Suomalaisten turvakotien toiminnassa on muihin maihin verrattuna merkittävä ero.
– Turvakotien ovet ovat olleet alusta asti avoimet myös miehille. Suomessa on vain yksi ainoastaan naisille ja lapsille tarkoitettu turvakoti. Muissa Pohjoismaissa turvakoteja on perustettu feministiseen ideologiaan perustuen, Suomessa näkökulma on ollut lasten, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen huomauttaa.
Miesten osuus turvakotien asiakkaista on kuitenkin hyvin pieni.
– Miehille suunnattu Lyömätön linja on jäsenyhteisömme. Yritämme tehdä palveluistamme sellaisia, että sukupuoli huomioidaan, mutta se ei ole ulossulkevaa, Ylönen toteaa.
Turvakodit tarjoavat lyhytaikaista kriisiasumista lähisuhdeväkivaltatilanteisiin tai sen uhan alle joutuneille. Ensi- ja turvakotien liiton toiminnassa on myös paljon ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluita, kuten erilaisia keskustelumahdollisuuksia tarjoavia chat-palveluita.
– Meidän tavoitteemme on lopettaa lähisuhdeväkivalta tästä maasta. Se ei onnistu, jos emme auta kaikkia, niin uhreja kuin väkivallan tekijöitäkin. Kaikilla on oikeus apuun.
Tekemistä riittää, sillä Suomi on naisten kokeman väkivallan suhteen Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa. Lähes joka toinen suomalaisnainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Naiset kohtaavat usein toistuvaa ja vakavaa, miehet kertaluonteista väkivaltaa.
Säästöt tuoreen pääsihteerin harmina
Oona Ylönen aloitti pääsihteerin työt tänä syksynä. Hänellä on takanaan pitkä ura lastensuojelun ja sosiaalihuollon johtamistehtävissä.
Sosiaalialan järjestöjen toiminnan suunnittelua ja tulevaisuuden näkymiä hankaloittaa sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdentuvat rajut säästösuunnitelmat.
– Tällä hetkellä yhtenä pulmana on se, miten tulkitaan julkista järjestämisvastuuta ja se, että kykeneekö julkinen tosiasiassa ottamaan vastuun uusista ihmisryhmistä.
Vajaat 2 vuotta sitten hyvinvointialueille siirtyi aiemmin kunnille kuulunut vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Hyvinvointialueiden rooli on vasta selkiytymässä.
– Osassa sosiaalihuollon kysymyksistä järjestöt ovat erityisen vahvoja. Nyt olemme huolissamme siitä, että järjestöiltä menee toimintamahdollisuudet rajujen säästösuunnitelmien vuoksi.
Ylönen pelkää, että aiemmin järjestöiltä tukea saaneet ihmiset joutuvat hunningolle, sillä säästötalkoilevat hyvinvointialueet ja valtio eivät pysty niitä järjestämään. Esimerkiksi päihderaskauksiin liittyvän työn kehittäminen ja lähisuhdeväkivallan torjuminen ovat tehtäviä, joita järjestöt ovat hoitaneet tehokkaasti.
– Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät eivät voi erikoistua vaikkapa väkivaltatyöhön tai raskaus- ja vauva-ajan haasteisiin, sillä he hoitavat kaikkia sosiaalipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Toivottavasti järjestöjen erikoisosaamista ei hävitetä tässä tilanteessa.
– Samaan aikaan Stean avustusten leikkausten kanssa tulee hyvinvointialueiden ja kuntien järjestöjä koskevia säästöpäätöksiä. Hyvinvointialueiden ostopalveluja on myös jäädytetty.
Terrorismille luodaan kasvupohjaa
On arvioitu, että nykyhallituksen toimet lisäävät lapsiperheköyhyyttä 17 000 uudella lapsella.
– Loppukesällä valmistui ETKL:n Jokaisen numeron takana on ihminen -selvitys, jossa vanhemmat kertoivat köyhyyden kokemuksistaan. He kertoivat, että he syövät, mikäli lasten lautasille jää jotakin. Vanhemmat kokevat, että heillä ei ole mitään keinoa parantaa perheen taloudellista tilannetta.
Myös työssä käyvien köyhyys on lisääntynyt merkittävästi.
– Se luo näköalattomuutta, toivottomuutta ja masennusta. Tiedämme, että köyhyys vaikuttaa lasten myöhempään elämään. Jo hyvin pienet lapset osaavat hahmottaa vertaisryhmästään kuka on köyhä.
Ylönen ihmettelee, miksi lähisuhdeväkivaltaa ei pidetä selkeämmin sisäisen turvallisuuden uhkana.
– Miksi se ei liity meillä turvallisuuskeskusteluun? Sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään menetettävää, ovat vaarallisia sekä itselleen että muille.
Väkivallan uhreista voi tuntua siltä, että heitä ei nähdä ja kuulla tässä yhteiskunnassa. Toivottomat ja näköalattomat ihmiset ovat terroristiryhmien jäsenhankinnan lempikohteita.
– Meidän pitää varoa sysimästä ihmisiä tilanteeseen, josta ei tunnu olevan ulospääsyä.
Työtapaturmilla ja väkivallalla on yleensä samanlainen historia. Ne alkavat pikkuasioista ja monen läheltä piti -tapauksen jälkeen sattuu lopulta pahasti.
– Suomi on pullollaan kunnollisia miehiä. Olisi hyvä, että he puuttuisivat miesporukoissa vähäiseenkin häirintään. He voisivat pyytää miettimään miltä tuntuisi, jos kohteena olisikin oma tytär tai äiti.
Ylönen myöntää, että kiusallisiin tilanteisiin puuttuminen voi olla hankalaa.
– Olen ollut näissä hommissa yli 25 vuotta. Siitä huolimatta eteen on tullut tilanteita, joissa en ole saanut sanaa suustani enkä itsekään ole aina osannut puolustautua. Jokaisen pitäisi harjoitella etukäteen valmiutta siihen, miten puutun tällaisiin tilanteisiin.
– Meidän ei pidä kasvattaa tyttöjä olemaan turvassa, vaan poikia olemaan uhkaamatta tyttöjä.
Teksti ja kuva: Jukka Nissinen