Terveydenhuolto toimii, jälkihoito ei
Rakentaja-lehti 14.2.2025Leikkaussalissa saat ensiluokkaista hoitoa. Sairaalasta kotiutettu potilas tippuu helposti tyhjän päälle.
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass on pitänyt aina kunnostaan huolta. Viime syksynä patikkareissu kansallispuistossa päättyi kuitenkin ikävästi. Jalka juuttui yllättäen kahden kannon väliin ja Wass kaatui maahan pää edellä. Nilkka näytti karmealta, se oli vääntynyt 45 asteen kulmaan ja kovat kivut iskivät ensishokin haihduttua.
Kansallispuistossa oli onneksi järjestetty pelastusharjoitus aamupäivällä, mönkijä oli paikalla ja ambulanssi saapui nopeasti. Ensiksi Wass aiottiin viedä Hämeenlinnaan, mutta lopulta hän päätyi Lohjan sairaalaan.
– Pääsin testaamaan hyvinvointialueiden välisiä työnjakoja. Lohjan sairaalassa todettiin, että tämä kuuluu Helsingille.
Tapaturman hoitoketju soljui erinomaisesti Siltasairaalassa, mutta leikkauksen jälkeen tahti muuttui. Wass haluttiin mahdollisimman nopeasti ulos sairaalasta.
– Näin konkreettisesti miten hupenevat resurssit kohdistetaan. Ihminen halutaan kotiuttaa pian akuutin tarpeen jälkeen, sillä sairaalavuorokausi maksaa paljon ja tulijoita riittää. Kotiuttamisessa ja kotona pärjäämisessä ihmisen omat tukijoukot, jos niitä löytyy, ovat keskeisessä roolissa.
Sairaalasta lähtijä saa niukasti tukea ja seuraava sovittu kontrolli on kipsin poiston yhteydessä. Huolella tehdyn kirurgian hyöty jää vajavaiseksi, mikäli seuranta pettää ja kuntoutuminen vaikeutuu.
– Välikontrollien hyödyllisyydestä on tutkimusnäyttöä. Jos kuntoutus jää potilaan omalle vastuulle, töihin saattaa joutua palaamaan puolikuntoisena. Uuden sairausloman riski kasvaa silloin nopeasti.
Wass joutui käymään pariin otteeseen päivystyksessä kipsin aiheuttamien ongelmien takia. Yhteysnumerosta ei ollut hyötyä, sieltä sai vain kehotuksen saapua päivystykseen.
Entä jos ei ole puolisoa, suku- tai ystäväverkostoa ottamassa vastuuta toipilaan kuntoutumisesta ja auttamisesta? Varakas ihminen voi ostaa kodinhoitopalveluita, köyhän on pärjättävä omillaan.
Wassilla asiat olivat onneksi kunnossa. Kumppani on auttanut mahdollisimman paljon, samoin laaja ystävä- ja kollegajoukko.
– Jos lähipiiriä ei ole tai puskurirahastoa, toipilas joutuu itse aktiivisesti etsimään tukea sosiaalitoimesta.
Tapaturma herkisti huomaamaan, miten hankalaa liikkuminen on vanhassa kerrostalossa ja työpaikalla.
– En päässyt pitkään aikaan viemään itse roskia tai saanut rapunovea auki. Tilapäinenkin liikuntarajoite auttaa havaitsemaan, miten retuperällä esteettömyysasiat ovat edelleen monessa paikassa.
Tapaturman jälkihoidossa Wass tutustui julkisen terveydenhuollon, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön takeltelevaan kolmiyhteyteen.
– Mikäli ihmisellä on työsuhde ja sen päälle yksityinen vakuutus, palveluita on tarjolla. Pelkän julkisen terveydenhuollon varassa olevien tilanne on huomattavasti heikompi.
Tapaturma oli Wassille hyvä muistutus siitä, kuinka nopeasti turvatuksi kuviteltu asema voi alkaa murentua, mikäli työkyky menee.
– Meidän elämämme on haurasta. Yksilön menestymisen ja pärjäämisen ympärille rakentuva yhteiskunta on turvallisuusriski.
Keskinäisen luottamuksen rapautuminen voi käynnistää yhteiskunnallisen hajoamisen kierteen.
– Ajatus siitä, että haluamme auttaa toisiamme, vaatii ympäristön, joka tukee lähimmäisenrakkautta.
Tulevat kunnallis- ja hyvinvointialuevaalit käydään tilanteessa, jossa sote-järjestelmän talous on kriisissä. Kriisi on syntynyt pitkän prosessin tuloksena ja siihen ei ole helppoja ratkaisuja.
– Kuka haluaa olla poliittisen vastuun kantaja tällaisessa tilanteessa? Monet hyvinvointialueet ovat huonovointisia ja ilman verotusoikeutta niiden on vaikea kohentaa talouttaan.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves