Tärinätauti uhkaa rakentajia
Rakentaja-lehti 14.2.2025Sormet ovat vitivalkoiset, eikä niillä saa tartuttua ovenkahvaan. Niihin sattuu.

Pakko saada kädet kuumaan veteen nopeasti, sillä osa sormista ei ole pelkästään valkoisia, ne sinertävät ja tunto on kadonnut. Hanskat eivät auta, niin paksut kuin ovatkin. Sade ja kylmä viima, plus 2 astetta lämmintä, on pahin mahdollinen säätila.
Tältä tuntuu valkosormisuus. Minulla on sen geneettinen versio, mutta saman saa aikaan olemalla välittämättä työkalujen tärinäarvoista.
Pitkäkestoinen käsiin kohdistuva tärinä voi aiheuttaa käsien tärinätaudin, joka ilmenee tavallisimmin sormien valkosormisuudella kylmäaltistuksessa. Tauti voi ilmetä joskus myös käsien puutumisena ja kömpelyytenä. Tärinätaudin taustalla on sormien ja käsien verisuonten seinämärakenteen ja joskus myös ääreishermoston vauriot.
Rakentaja-lehden sivulla 32 on tekemämme tärinäkyselyn tulokset. Niistä käy selvästi ilmi, että tieto tärinän riskeistä ei ole tavoittanut rakentajia. Nekin, jotka tietävät riskit, kertovat, että työtä on jatkettava senkin jälkeen, kun tärinän raja-arvot ovat täyttyneet.
Kysyimme myös mahdollisista tärinätaudin oireista. Valkosormisuutta oli 10 prosentilla vastaajista, muunlaisia käsioireita paljon suuremmilla määrillä. Raskaissa ulkotöissä tärinätauti voi viedä rakentajan työkyvyn, sillä sormet eivät enää kestä kylmää. Tärinätaudin oireet altistavat myös työtapaturmille, sillä kömpelöt, puutuneet kädet eivät toimi niin kuin niiden pitäisi.
Työnantajan velvollisuus on suojella työntekijää tärinän aiheuttamilta haitoilta. Se tarkoittaa, että työnantajan pitäisi selvittää tärinäaltistuksen määrä ja siitä aiheutuvat riskit. Raja-arvojen ylittyessä työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin tärinäaltistuksen pienentämiseksi.
Kyselymme perusteella näin ei tällä hetkellä tapahdu.
Työterveyslaitoksen ylläpitämä työperäisten sairauksien rekisteri laahaa edelleen jäljessä, ja tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2020. Työikäisten tärinätauteja tai sen epäilyä oli vuonna 2019 yhteensä 63 ja vuonna 2020 niitä kirjattiin 73. Näistä vahvistettiin vain 27 (2019) ja 16 (2020). Työterveyslaitoksen mukaan todellinen määrä on todennäköisesti moninkertainen. Monet ammattitaudit jäävät diagnosoimatta.
Monissa työkaluissa ilmoitetaan työkalun tärinäarvo, ja se kuinka kauan sitä voi käyttää turvallisesti. Kannustan kaikki työntekijöitä tarkistamaan käyttämiensä työvälineiden tärinäarvot. Tärkeää on myös vaatia, että työnantaja huomioi ne ja kouluttaa työntekijöitä turvallisemmasta työskentelystä tärisevien työkalujen kanssa.
Muuten liian monen sormet näyttävät samalta kuin kyselymme kuvassa.
Johanna Hellsten, päätoimittaja