Tarina potkulaista
Rakentaja-lehti 6.3.2025Olipa kerran Rauni Rakentaja. Hänellä oli takanaan jo pitkähkö työura saman yrityksen palveluksessa. Hän oli aina ollut ahkera ja luotettava työntekijä ja muutenkin mainio tyyppi.
Jossain vaiheessa työnantaja alkoi kuitenkin miettiä, että Rauni ei enää suoriutunut työstään yhtä hyvin kuin ennen. Ihan kelvollisesti edelleen, mutta moni muu paiski työmaalla hommia vähän tuottavammin. Oli vuosi 2026, ja koska maan hallitus oli suuressa viisaudessaan esittänyt ja eduskunta niin päättänyt, työntekijän irtisanomiseen riitti asiallinen – ei enää painava – syy. Raunin työsuoritus oli turhan tehoton, joten Rauni sai kenkää.
Mistä Raunin heikompi suoriutuminen johtui? Ehkä diagnosoimattomasta sairaudesta, ehkä pitkittyneestä stressistä, työn tai yksityiselämän kuormituksesta tai huonosta työilmapiiristä. Ehkä työteho oli hiukan hidastunut vain väliaikaisesti ja pian Rauni olisi paiskinut hommia entiseen malliin.
Ehkä Rauni ei itsekään tiennyt syytä. Kun ei ollut lääkärinlausuntoa tai virallista syytä, oli vaikea puolustautua. Ehkä hän uskoi itsekin vain laiskistuneensa ja tyhmentyneensä.
Sen pituinen se.
—
Hallituksen esitys niin sanotusta potkulaista, eli henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen keventämisestä, on asiantuntijoiden mukaan sekava. Jos lakiesitys menee läpi, tiedämme sen vaikutukset ja irtisanomiskynnyksen tason vasta, kun oikeuskäytäntö muodostuu. Sinä aikana moni Rauni voi menettää työpaikkansa ja vielä useampi elää pelossa. SAK:n juristi Katariina Sahlberg toteaa: ”Jos esitys etenee tällaisenaan lainsäädännöksi, Suomen noin 2,1 miljoona palkansaajaa tulevat elämään useita vuosia epätietoisina siitä, millä tasolla irtisanomiskynnys tulee tosiasiassa olemaan.”
Jotain hyötyähän tästä muutoksesta sitten on pakko olla? Hallituksen esityksen mukaan se on epävarmaa: ”Joka tapauksessa ehdotetuilla muutoksilla arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen ja tätä kautta julkiseen talouteen. Myös ehdotettujen muutosten vaikutukset työttömyysturvamenoihin ovat epävarmoja.” Eli ehkäpä jokin yritys uskaltaa helpommin palkata työntekijän. Siitä maksuksi rapautamme palkansaajien työsuhdeturvaa, turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.
Joidenkin miesvaltaisten alojen työehtosopimuksissa on vanhastaan kirjaus irtisanomissuojasta. Julkisuudessa on tuotu esiin, että sen vuoksi jatkossa naiset on helpompi irtisanoa. Rakentajat ovat kuitenkin samassa porukassa esimerkiksi kaupan alan työntekijöiden ja lähihoitajien kanssa: juuri päättyneissä tesseissä (rakennustuoteteollisuutta lukuun ottamatta) ei ole kirjausta painavasta syystä. Toivottavasti neuvottelijamme onnistuvat lisäämään painavan syyn työehtosopimukseen ja pelastamaan Raunin, mutta ei sekään torjuntavoitto ilmaiseksi neuvotteluissa tule.
Salla Virtanen, Rakennusliiton viestinnän asiantuntija