Takaisin

Suojaimet tarvitsevat suojaa

Rakentaja-lehti 8.11.2024

Talotekniikka-alan kultainen kypärä -palkinnon sai tällä kertaa Aren Hämeen projektiyksikkö. Työsuojelupalkinto tuli yhteistyöstä hyvän silmäsuojaimen etsimisessä.

Visiirin suojus toi Aren Hämeen projektiyksikölle Talotekniikka-alan kultainen kypärä -palkinnon. Innovaatiota esittelemässä Knut Hackzell (vas.) ja Teemu Sillankorva.

Lvi-alan asennustöissä tulee vastaan työsuojelun kannalta ongelmallisia työkohteita.

– Tässä työssä on tullut vastaan muutamankin kerran silmiin kohdistuvia vaaratilanteita. Työkohteesta on tippunut metallia, betonia ja muuta roskaa. Olemme kokeilleet kaikenlaisia suojalaseja. Kesällä minulla oli kokeilussa useampia umpilaseja. 10 minuutin käytön jälkeen totesin, ettei näiden kanssa voi tehdä mitään, ilmanvaihtoasentaja Teemu Sillankorva kertoo.

Asennustöissä ylhäältä tippuvaa roskaa riittää, mutta toimivaa suojainta ei oikein löydy. Tästä syystä Sillankorva oli mukana Aren työryhmässä, joka kokeili erilaisia suojalaseja ja visiireitä Assin eli Hämeenlinnan Ahveniston sairaalan työmaalla. Kokeilujaksot vaihtelivat muutamasta kuukaudesta pariin viikkoon.

– Minulla oli kokeilussa erilaisia laseja hitsauslaseista lähtien parin viikon ajan, lvi-asentaja Knut Hackzell toteaa.

Läpälliset umpihitsauslasit olivat yllättävän hyvät jopa kypärän kanssa, jos niitä ei tarvitse koko ajan pitää päässä.

– Johtoportaassa joku keksi ehdottaa visiirejä kokeiluun. Tämä käyttämäni visiiri on toimiva visiirin suojan ansiosta. Ilman suojaa touhutessa visiiri on saman tien entinen, jos siihen tulee vähänkään osumaa, Sillankorva sanoo.

– Tämä malli on koko ajan mukana. Umpilasit jäisivät helposti työkalupakkiin, lvi-asentaja Knut Hackzell komppaa.

Visiirin suoja on kiinteästi kypärässä, joten se kulkee aina mukana huomaamattaan. Suojus ei vaikuta huurtumiseen millään lailla.

Arella pidetään huolta työsuojelusta.

– Työsuojeluun on keskityttävä tai sitten joku tulee sanomaan, että työt pysähtyvät heti. On viisaampaa itse katsoa, ettei hölmöile.

Sillankorva on jo omat oppirahansa maksanut.

– Minulla on 20 tikkiä vasemmassa käsivarressa. Tikki jokaista työvuotta kohden, Sillankorva murjaisee.

Tikit ovat tulleet kolmessa tapaturmassa ja ne ovat opettaneet käyttämään viiltosuojahihaa.  Hackzell on selvinnyt yhdellä tikillä.

– Olen sen verran nuorempi, että meille opetettiin jo ammattikoulussa suojainten käyttöä.

Sillankorvan mukaan myös vanhemmat asentajat ovat oppineet työsuojelun perusteet.

– Kyllä työmaalla kuulee heti, että jotain on pielessä, jos työharjoittelija yrittää porata kuppiterällä lähdön reikää mustaan putkeen ilman suojalaseja. Silloin ei mennä sanomaan, että viitsisitkö, vaan viesti on, että nyt lasit päähän!

– Mieluummin täältä lähtee ehjänä kotiin, Hackzell muistuttaa.

– Se on juuri näin. Töissä mikään ei ole niin tärkeää, että siinä pitäisi teloa itsensä, Sillankorva jatkaa.

Parhaat ratkaisut löydetään porukalla

Kultainen kypärä -työturvallisuuskilpailun palkinnon myöntänyt raati perusteli ratkaisuaan sillä, että työnjohto ja -tekijät etsivät toimivaa ratkaisua työturvallisuusongelmaan, ja sen myötä sitoutumista uuteen toimintamalliin.

– Keskustelimme ja ideoimme asentajien kanssa siitä, miten voisimme välttää suojalasien huurtumisen ja betonimurusten pääsyn silmiin. Päätimme testata kypärävisiiriä siten, että perussuojalasit jätetään visiirin alle. Otimme muutaman visiirimallin testaukseen ja valitsimme yhdessä sitten toimivimman yksikkömme käyttöön, tuotantopäällikkö Tapio Levänen Aren Hämeen projektiyksiköstä kertoo.

– Avoin keskustelu ja vaihtoehtojen vertailu toi tässäkin tapauksessa hyväksi koetun ratkaisun ongelmaan. Kun havaittuja ongelmia käsitellään ja ratkaisumalleja haetaan yhdessä, kaikki sitoutuvat ratkaisuun vahvemmin. Myös ideoiden testaus lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja työhyvinvointia, Aren työturvallisuuspäällikkö Mikko Tiainen sanoo.

Kultainen kypärä -työturvallisuuskilpailu on vakuutusyhtiö Fennia, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n, Talotekninen kauppa ja teollisuus, Taltekan ja Suomen LVI-liiton yhteinen hanke. Joka toinen vuosi järjestettävä kilpailun tavoitteena on tuoda esille hyviä käytänteitä ja ratkaisuja LVI-alan työympäristöjen turvallisuuden parantamiseksi.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen