Takaisin

Seuraavaksi halutaan leikata sairailta

Rakentaja-lehti 27.9.2024

Hallituksen suunnitelmat sairauspäivärahan leikkauksesta osuvat kovaa esimerkiksi ikääntyneisiin työntekijöihin.

Orpon hallitus esittää sairauspäivärahan leikkaamista. Leikkaus kohdistuu jo 2 400 euroa kuussa tienaaviin ja heihin, jotka joutuvat olemaan pidempään sairauslomalla.

Sairauspäivärahalla on ollut vankat perusteet jo sitä luotaessa 1960-luvulla.

– Kun sairausvakuutusjärjestelmää luotiin, sen ajatus oli, että halutaan pitää kaikki mukana ja turvata ihmisten toimeentulo. Saa rauhan toipua sairauksista, eikä päällimmäisenä tarvitse murehtia, mistä saa itselleen ja perheelleen leipää pöytään, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.

– Mikäli sosiaaliturva ei ole riittävällä tasolla, voi jo muutaman kuukauden sairastaminen tehdä sen, että omaisuutta, kuten auto tai asunto, on myytävä. Hyvinvointiyhteiskunnassa on ainakin vielä totuttu ajattelemaan, että se olisi kohtuutonta, Työläjärvi jatkaa.

Lääkäri muistuttaa, että kenelle tahansa voi tulla eteen tilanne, että sairastuu vakavasti ja pitkäaikaisesti.

– Vaikka kuinka yrittäisi huolehtia terveydestään, jotain voi sattua.

Taso heikkenee selvästi

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, kun omavastuuaika on kulunut. Arkipäiväksi katsotaan myös lauantai. Omavastuuaika on tavallisimmin sairastusmispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.

Tähän asti sairauspäivärahan korvaustaso on ollut noin 70 prosenttia palkasta vähän alle 3 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 20 prosenttia. Hallituksen suunnitelmissa 70 prosentin korvaustaso yltäisi enää vähän päälle 2 000 euroa kuussa tienaaviin ja siitä ylimenevältä osalta korvaus laskisi 15 prosenttiin.

– Eihän se mikään kultakaivos ole ollut tähänkään asti. Hallitus perustelee monia leikkauksia pohjoismaisella mallilla, mutta esimerkiksi Norjassa sairauspäiväraha on 100 prosenttia palkasta ensimmäisen vuoden ajan (52 viikkoa). Eli riippuu, mitä pohjoismaata tarkastelee, Työläjärvi huomauttaa.

Työläjärven mukaan leikkaus tulee käytännössä kohdistumaan lähes kaikkiin täysiaikaisiin työntekijöihin.

Kuten monessa muussakin lainsäädäntöhankkeessa, myös sairauden osalta hallituksen eri toimet kumuloituvat tietyille yksilöille. Vaikuttaa siltä, että kokonaisarvioita heikennyksistä ei ole tehty, vaan tarkasteltu kapeasti yhtä toimenpidettä kerralla.

– Sairastamisesta tulee lähes aina muitakin kuluja, joita nykyhallitus on nostamassa. Lääkkeiden alv-korotus, terveydenhuollon asiakasmaksut ja lisäksi hoitotakuuta heikennetään, joka hidastaa hoitoonpääsyä ja siten pidentää sairauslomia. Eli useat tekijät heikentävät yhdessä sairastuneen toimeentuloa.

Mielenterveysongelmat ykkösenä

Pitkissä sairaslomissa tyypillisimpiä ovat mielenterveyssyyt.

– Erityisesti ahdistuneisuushäiriöissä on ollut nuorilla nousua. Useimmiten siitä pystyisi toipumaan kohtuullisessa ajassa, mutta tässäkin hoidon saatavuus ja hoitotakuun heikkeneminen vaikuttaa niin, että pidentyviä työkyvyttömyysjaksoja tulee todennäköisesti enemmän, Työläjärvi toteaa.

Toinen selkeä ryhmä ovat ikääntyneet työntekijät, joilla on tuki- ja liikuntaelinongelmia. Lisäksi syöpäsairaudet voivat aiheuttaa pitkiä poissaolojaksoja.

– Raskaan fyysisen työn tekijöille tulee esimerkiksi erilaisia kulumia. Koska niiden syy-seuraus-suhteet ovat monimutkaisia, ei niihin liittyen usein saa ammattitautidiagnoosia. Kulumien syntymiseen vaikuttavat työ, perimä, elämäntavat ja ihan tuurikin.

Osassa tapauksista raskaassa ja kuluttavassa työssä – mitä monet rakennusalan työt ovat– koettu oire on voimakkaampi ja sen haitta työkyvylle on suurempi verrattuna kevyempään työhön.

Hallitus on perustellut leikkausta sillä, että niukempi päiväraha parantaa työllisyyttä, kun ihmiset palaavat nopeammin takaisin työelämään.

– Tämän taustalla on sellainen ihmiskäsitys, että ihmiset yrittäisivät lintsata ja että vaivat eivät olisi aitoja. Kuin ihminen pystyisi valitsemaan, että ”nyt minä paranen” tai ettei haitta työssä selviämiselle olisikaan merkittävä. Minä en usko tähän lainkaan.

Työläjärvi arvelee, että ihmiset lähinnä tulisivat puolikuntoisina työpaikalle, jolloin työn tuottavuus tehokkuus kärsisivät joka tapauksessa.

– Lisäksi jos rakennusalalla tulee puolikuntoisena töihin, se on työturvallisuusriski. Jos sinulla on kipuja, kolotuksia, masennusta jne. se vaikuttaa motoriikkaasi, huomiokykyysi ja keskittymiskykyysi, jolloin tapaturmariski kasvaa.

Jos sairaspäiviä ja niiden kustannuksia halutaan kuitenkin vähentää, mikä olisi oikea tie?

– Tehdään se, minkä tiedetään olevan hyödyllistä terveyden edistämiseksi ja työkyvyn tukemiseksi.  Ihmisen on päästävä nopeasti hoitoon. Lisäksi se lähtee siitä, että työn suunnittelu ja organisointi on tehty hyvin ja työkuorma on kohtuullinen.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: SAK