Takaisin

Rikollisuuden lonkerot työmaalla

Rakentaja-lehti 14.2.2025

Veroviranomaisen selvityksen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä henkilöitä oli eniten vastuuasemassa rakennusalan yrityksissä.

Veroviranomaisen harmaan talouden selvitysyksikkö toteutti vuoden 2024 lopussa selvityksen järjestäytyneestä rikollisuudesta Suomen yrityskentässä. Selvityksen aineisto käsitti 1 872 poliisin tiedustelutietojen perusteella järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyttä henkilöä, joilla oli samaan aikaan vastuuasema jossain yrityksessä. Yhteensä järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä oli 2 407, joista toiminnassa vuonna 2022 oli 2 000.

– Tiedostamme toki, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää hyväkseen myös erilaisia välimiehiä ja bulvaaneja eli todennäköisesti näiden yritysten lukumäärä on suurempi, arviomme mukaan jopa yli 1000 lisää, Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo.

Tyypillistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneille yrityksille (kun niitä verrataan Suomen muihin yli 400 000 yritykseen) oli, että ne olivat liikevaihdoltaan pienempiä ja sekä kannattavuudeltaan että vakavaraisuudeltaan heikompia.

– Niiden vastuuhenkilöt olivat myös keskimäärin nuorempia ja Suomen kansalaisten osuus oli korkeampi kuin verrokkiyrityksissä. Erilaisten velvoitteiden hoidossa oli myös puutteita verrokkiyrityksiä enemmän. Verovelkaisten osuus oli suurempi, Verohallinon asiantuntija Olavi Kärkkäinen listaa.

– Tyypillistä oli myös se, että näillä oli myös todella puutteelliset tiedot, eli on palautettu huonosti veroilmoituksia, analyytikko Lasse Winter Verohallinnosta jatkaa.

Rakennusala loistaa taas

Eniten järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä oli rakennus- ja kiinteistöalalla sekä henkilöstövuokrausalalla.

Rakennusalan sisällä TOP5-toimialat olivat asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen (191 yritystä), muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta (52 yritystä), rakennuspaikan valmistelutyöt (50 yritystä), lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus (40 yritystä) ja muu muualla luokittelematon maa- ja vesirakentaminen (17 yritystä).

Tämän lisäksi rakennusalan työvoimarakenteen kannalta on kiinnostavaa, että jopa lähes 3 prosenttia henkilöstövuokrausalan yrityksistä oli kytkeytynyt järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Rakennusala vastasi siis yksin 17,5 prosentista selvityksessä tunnistetuista yrityksistä, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Miksi rakennusala korostuu näin paljon?

– Rakentamisessa toimialalle tulo on helppoa, eikä edellytä toimilupaa. Voi vain perustaa yhtiön ja aloittaa toiminnan rakennusalalla. Monella muulla toimialalla on erilaisia elinkeinolupia ja vaatimuksia niille luville. Voi olla myös erilaisia kontrollitoimia ennen toimiluvan myöntämistä. Kynnys toiminnan aloittamiseen on siis hyvin matala, Janne Marttinen sanoo.

Toinen toimialan ominaisuus on työn ketjuttaminen.

– Mitä pidemmälle alaspäin ketjussa mennään, sitä enemmän valvonnan edellytykset heikkenevät. Alalla ei myöskään vaadita erityistä koulutusta ja yleensä kun koulutustaso nousee, riskit pienenevät eli siinä on myös tällaisia sosio-demografisia muuttujia vaikuttamassa, Olavi Kärkkäinen jatkaa.

Selvityksessä esiin nousseet rakennusalan yritykset ovat suhteellisen pieniä. Niiden liikevaihdon keskiarvo oli vain 160 000 euroa. Yrityksistä alle 100 000 euron liikevaihtoa pyöritti yli 250 kappaletta, mutta suurimmalla yrityksellä oli yli 60 miljoonan euron liikevaihto.

Kytköksistä vaikeaa saada tietoja – vielä

Tämänhetkisen lainsäädännön perusteella poliisilla on heikot mahdollisuudet kertoa muille valvontaviranomaisille kytköksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä on parhaillaan pohdinnassa oikeusministeriössä, jossa päivitetään järjestäytyneen rikollisuuden vastaista strategiaa. Tämänhetkisten tietojen mukaan päivitystyö on loppusuoralla.

– Strategia todennäköisesti valmistuu alkuvuonna ja sitä seuraa toimenpideohjelma. Siinä varmasti esitetään keinoja, jotka olisivat yhteiskunnan vastaus tähän rikollisuuden muotoon. Eli mitä uudistuksia ja muutoksia pitäisi tehdä, jotta torjuntatyö olisi tuloksellista ja viranomaisten toiminta ja tietojenvaihto sujuvaa, Marttinen kertoo.

Marttisen mukaan tarvitaan lakimuutoksia viranomaisten tiedonvaihdon sujuvoittamiseen.

– Viranomaisten tiedonvaihdon pitää aina perustua lakiin, se ei voi koskaan olla sopimuksenvaraista.

Julkisten hankintojen osalta lainsäädäntö mahdollistaa yrityksen vastuuhenkilöiden taustojen selvittämisen.

– Pakollisia harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita pystytään tutkimaan rikostaustojen perusteella julkisissa hankinnoissa, Marttinen sanoo.

Hankintayksiköllä on mahdollisuus sulkea pois tarjouskilpailusta sellainen yritys, jonka toimituskyky on heikentynyt tai jota ei muutoin voida pitää luotettavana.

Yksityisten rakennuttajien ja urakoitsijoiden kannalta tilanne on hankalampi, sillä esimerkiksi tilaajavastuutiedot ovat melko suppeita sisällöltään.

– Selvityksemme yrityksillä oli kuitenkin huomattavasti julkisten velvoitteiden laiminlyöntejä, joten julkisten rekisterien kuten esimerkiksi YTJ-rekisterin ja verovelkarekisterin tarkastelu antaa paljon tietoa yrityksen tilanteesta, Lasse Winter sanoo.

– Verovelka kertoo suoraan yrityksen tulorahoituksen ongelmista. Se, kun julkiseen verovelkarekisteriin päätyy, tarkoittaa sitä, että yrityksellä on ollut jo pitkän aikaa velvoitteita maksamatta, Winter jatkaa.

___________________________________________________________________

Harmaan talouden torjuntaohjelma 2024–2027

Orpon hallitus hyväksyi viime joulukuussa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman vuosille 2024–2027. Uudella ohjelmakaudella kehitetään viranomaisten toimintaedellytyksiä ja syvennetään niiden välistä yhteistyötä.

Toimenpideohjelman tarkoituksena on edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita, ennaltaehkäistä harmaata taloutta ja rikollisuutta, turvata harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuvien viranomaisten toimintaedellytykset ja kehittää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ja virnaomaisyhteistyötä.

Rakennusalan kannalta kiinnostavat hankkeet

Toimenpideohjelmassa selvitetään, olisiko kansalliseen arvonlisäverolakiin mahdollista  ja tarkoituksenmukaista lisätä säännökset rekisteriin merkittyjen verovelvollisten poistamisesta arvonlisäverovelvollisten rekisteristä alv-järjestelmään kohdistuvien väärinkäytösten vuoksi. Muutoksen tavoitteena olisi estää tahallista ja järjestelmällistä harmaan talouden toimintaa. Verovelvollisen alv-rekisteröinti saattaa antaa kauppa- tai sopimuskumppanille käsityksen luotettavasta toimijasta, vaikka toimija ei olisi sitä.

Kiinnostavaa on myös toimenpideohjelman kohta ”Ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintimenettelyjen yhtenäistäminen ja kehittäminen sekä rekisteritietojen oikeellisuuden varmistaminen ja valvonnan tehostaminen”. Tällä hetkellä ongelmana on, että eri viranomaiset eivät saa suoraan toisiltaan tietoa, joka liittyy esimerkiksi Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten ja ulkomaisten yritysten tietoihin. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii se, että Migrin sertifioimista työnantajista (nopeutettu käsittely) osa löytyy Verohallinnon harmaan talouden toimijoiksi todetuista. Lisäksi Verohallinto joutuu myöntämään veronumeroita sellaisille ulkomaalaisille työntekijöille, joilla ei ole voimassa olevaa työlupaa Suomessa.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Gemini-tekoäly