Ravitsemussuosituksiin kannattaa suhtautua rennosti
Rakentaja-lehti 13.12.2024Uudet ravintosuositukset eivät ole kiveen kirjoitettua sanomaa, mutta niistä voi löytää vinkkejä pieniin, pysyviin muutoksiin.
Monella suomalaisella vaikutti menneen aamukahvi väärään kurkkuun, kun useissa lehdissä kerrottiin ennakkotietoa uusista suomalaisista ravitsemussuosituksista: leikkeleet pois leivältä ja 800 g kasviksia päivässä.
Uusien suositusten pitkän aikavälin tavoite todella on, että lihankulutus on 0–350 g viikossa. Prosessoitua lihaa suositellaan kulutettavan mahdollisimman vähän. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan käytettävän monipuolisesti yhteensä 500–800 grammaa tai enemmän eli vähintään 5–6 annosta päivässä suosien kuitupitoisia vaihtoehtoja.
Kalaa suositellaan 300–450 g (kypsennetty/syötävä osa) viikossa. Määrästä vähintään 200 g/viikko tulisi olla rasvaista kalaa.
Järki ja kohtuus
– Suositus on suositus, ei kannata ryhtyä tekemään radikaaleja, yht’äkkisiä elämäntapamuutoksia. Suosituksiin kannattaa kuitenkin tutustua, josko niistä voisi tuoda palasia mukaan ruokavalioonsa, johtava asiantuntija Niina Silander Marttaliitosta rauhoittelee.
Silander ymmärtää rakentajien ruokavaliohaasteet.
– Työmailla ei aina välttämättä ole edes omille eväille säilytyspaikkaa. Ei voi myöskään välttämättä valita, minkälaisia ruokaravintoloita on riittävän lähellä työpaikkaa. Lautasmallin mukaan syöminen ei aina onnistu. Mutta jos on esimerkiksi buffet-ruokailu, voi omien suosikkiensa ohella kokeilla joskus uusia makuja, esimerkiksi kasvisruokaa.
Silander muistuttaa, että työpäivä on vain kuitenkin yksi – vaikkakin iso osa päivää. Aamupalan ja iltapalan osalta voi olla helpompi tehdä muutoksia.
Entäpä ne leikkeleet leivän päällä?
– Ei niistä tarvitse kokonaan luopua, mutta voi miettiä, että jos ennen on laittanut leivälle 2 siivua, laittaisikin vain yhden, Silander ehdottaa.
Mitäs tänään syötäisiin?
Jos siis lihaa pitäisi vähentää, mistä tarvittava proteiini arkeen nopeasti ja helposti?
– Palkokasvit ovat tosi hyviä proteiinin ja kuidun lähteitä. Kuitua olisi hyvä saada runsaasti, sillä se pitää yllä kylläisyyden tunnetta ja suolisto toimii paremmin. Suomalaisille tutuin on tietysti herne ja jos torstaisin on ruokalassa hernekeittoa tarjolla, siitä kannattaa nauttia, Silander sanoo.
Kuivattujen papujen ja linssien käyttö voi tuntua turhan työläältä, muitta niitäkin on saatavana monipuolisesti käyttövalmiina säilykkeinä.
– Ja pakasteherneitä on helppo käyttää, Silander muistuttaa.
Silander kehuu myös erilaisia härkis- ja hernistuotteita. Härkis: härkäpavusta tehty, lihankaltainen proteiini, hernis on vastaava, mutta tehty herneistä.
– Niistä pystyy laittamaan ruokaa nopeasti ja helposti, mutta toki niiden hinta on hiukan korkea. Edullista soijarouhetta voi lisätä makaronilaatikkoon jauhelihan lisäksi, jolloin saa tehtyä samalla lihamäärällä isomman määrän ruokaa.
Silanderin mukaan pakastevihannekset ovat käteviä ja oiva lisä ruokavalioon.
– Ne ovat hyvä ja näppärä apu arjessa. Pakastevihanneksissa myös ravintoarvot säilyvät, sillä pakastus tapahtuu nopeasti.
Kulttuuri näkyy ravintosuosituksissa
Esimerkiksi Japanissa ravintosuosituksissa puhutaan paljon ravinnon merkityksestä keholle ja mielelle. Suomessa suurempiin filosofisiin kysymyksiin ei oteta kantaa, mutta meillä, maidonjuojakansalla, maito on pysynyt osana suosituksia.
– Maitotuotteilla on pitkä historia suomalaisten ruokakulttuurissa ja ravitsemuksessa. Nykyään on saatavilla hyviä kasvipohjaisia vaihtoehtoja, heille jotka eivät maitotuotteita käytä. Maitotuotteet sisältävät – luontaisesti ja täydennyksinä – terveyden kannalta tärkeitä ravintoaineita, kuten kalsiumia ja D-vitamiinia. Mitään ruokaryhmiä ei kannata rajata pois ruokavaliosta pohtimatta ensin, mitä ruokavalioon tuodaan tilalle, Silander kertoo. Maidon lisäksi suomalaisesta ruokakulttuurista muistuttavat suomalaisissa suosituksissa näkyvät marjat ja sienet, joita Suomessa on totuttu käyttämään paljon. Lisäksi tietyt kalalajit sekä rukiin ja kauran korostuminen ovat lähtöisin suomalaisesta ruokaperinteestä.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Lehtikuva