Onko nyt oikea aika lakkoilla? Vastustaako ay-liike demokratiaa…
Rakentaja-lehti 22.3.2024Seitsemän nostoa poliittisista lakoista
Poliittiset lakot jakavat ihmisten mieliä sitä vahvemmin, mitä voimakkaammin ne vaikuttavat kansalaisten arkeen. Jos bensa loppuu mittareista tai lakon ulkopuolinen tehdas ajetaan alas ja yritys jalkauttaa työntekijänsä, pohtii moni lakkojen oikeutusta. Onko ay-liike vastustamassa demokratiaa, onko hallituksella todella mandaatti kaikkiin leikkauksiin ja heikennyksiin, joita se esittää?
1. Miksi poliittisia lakkoja?
Petteri Orpon hallituksen leikkaukset kohdistuvat voimakkaina vain palkansaajiin. Samalla kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta vaikeutetaan entisestään, saavat hyvätuloiset isot veronkevennykset.
Hallituksen tavoitteena on myös heikentää pysyvästi ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuutta puolustaa jäsenistöään. Poliittisten lakkojen voimakas rajaaminen ja tukilakkojen rajoittaminen sekä lakkosakkojen korottaminen ovat kaikki keinoja heikentää ammattiliittoja.
Lista hallitusohjelman leikkauksista ja heikennyksistä on pitkä ja usein julkisuuteen kerrottu. Kootusti leikkaukset ja heikennykset löytyvät SAK:n sivuilta osoitteesta sak.fi/painava-syy .
2. Ovatko lakot demokratian vastustamista, eikö hallituksella ole kansalta saatu mandaatti kaikkiin toimiinsa?
On totta, että kokoomuspuolueen vaaliohjelmassa oli esillä monia hallitusohjelmaan päätyneitä muutoksia. Sikäli on perusteltua sanoa, että kokoomusta äänestäneet saivat haluamansa mukaisen hallitusohjelman.
Näin ei kuitenkaan ollut muiden hallituspuolueiden osalta. Toiseksi suurin hallituspuolue perussuomalaiset nimenomaan vastusti useita niistä heikennyksistä ja muutoksista, joita nyt hallituksessa voimalla edistää.
Demokratia ei mene talviunille vaalien välillä: hallituksella ja eduskunnalla on oikeus lähteä lainsäädäntötyöhön asioissa, joista ei puhuttu vaaleissa ja ihmisillä on oikeus vaikuttaa politiikkaan. Lakko on yksi tällainen keino.
3. Yrittääkö ammattiyhdistysliike kaataa hallituksen?
Ei yritä. Ammattiyhdistysliike pyrkii ensin pääsemään neuvottelupöytään hallituksen kanssa ja sen jälkeen neuvotteluilla lieventämään, loiventamaan hallituksen esitysten tyrmäysvaikutusta tavalliselle palkansaajalle ja tasapainottamaan niitä palkansaajan neuvotteluasemaa parantavilla esityksillä.
4. Miksi lakoilla vaikeutetaan yritysten toimintaa, kun vastustetaan hallituksen toimia?
Ei ole liioittelua sanoa, että hallitusohjelman työelämää ja sosiaaliturvan leikkauksia koskevat osuudet on kirjoitettu työnantajien ja yrittäjien järjestöissä. Hallitusohjelma on kuin suora kopio Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien tavoitteista.
Näiden etujärjestöjen hallituksissa valtaa pitävät yritysten edustajat. Siksi ei ole ollenkaan kohtuutonta kohdistaa työtaistelutoimia yrityksiin.
5. Miksi lakkoillaan nyt kun rakennusalalla on muutenkin vaikeuksia ja paljon rakentajia on työttömänä?
Rakennusliitto ja ammattiyhdistysliike ei valinnut tämän kamppailun ajankohtaa. Jos asioihin ei vaikuteta nyt, ollaan lopullisesti myöhässä. Lakoilla puolustetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia liiton jäseniä; pienipalkkaisimpia työntekijöitä sekä työttömiä.
6. On väitetty hallituksen esittämien lakimuutosten, etenkin paikallisen sopimisen lisäämisen, kaatavan työehtosopimusten yleissitovuuden. Onko tosiaan näin?
Hiemankin pidemmällä katsannolla paikallisen sopimisen hallitsematon avaaminen villiin yrityskenttään vaarantaa ainakin rakennusalalla työehtosopimusten yleissitovuuden.
Yleissitovuuden edellytyksiä on useita, mutta niistä voimakkain liittyy yritysten järjestäytymiseen. Lähtökohtaisesti yli puolen alan työvoimasta tulee olla töissä järjestäytyneissä yrityksissä. Jos yritys saa samat edut ja pienemmät vastuut järjestäytymättömänä, tulee tilanne johtamaan järjestäytymisen laskuun työnantajapuolella. Ja siitä siis seuraa jossakin vaiheessa yleissitovuuden purkautuminen ja villi länsi rakentajien työmarkkinoille.
7. Onko näillä lakoilla SAK:n jäsenten ja Rakennusliiton jäsenten enemmistön tuki?
On! Ja se tuki on voimakas. Tutkimuslaitos Verianin tekemässä mielipidemittauksessa 81 % SAK:laisten liittojen jäsenistä vastasi ”kyllä” kysymykseen: Kannatatko työelämän heikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämistä? Eri mieltä oli vastaajista 15 % ja 4 % ei osannut sanoa mielipidettään.
Rakennusliiton osalta tulos oli vielä hiukan selvempi, eli peräti 84 % vastanneista Rakennusliiton jäsenistä vastasi ”kyllä”.
Tutkimukseen vastasi 7598 henkilöä, joista Rakennusliiton jäseniä oli 812 eli tulokset ovat luotettavia.
Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Jukka Nissinen