Määräaikaisen työsopimuksen ennenaikainen päättäminen toi korvauksia työntekijälle
Rakentaja-lehti 12.8.2021
Rakennusliiton jäsen työskenteli putkiasentajana putkialan yrityksessä määräaikaisessa työsuhteessa noin neljän kuukauden ajan. Määräaikaisen työsuhteen piti kestää marraskuun 2020 loppupuolelle asti, mutta työnantaja purki työsopimuksen ennenaikaisesti noin kuukautta aikaisemmin. Työnantaja maksoi kuitenkin palkan kotiin määräaikaisen työsopimuksen alkuperäisen keston loppuun saakka.
TE-toimisto katsoi, että työntekijä oli itse aiheuttanut työsuhteensa päättymisen ja määräsi työntekijälle karenssin, joka poistettiin Rakennusliiton riitautettua työsuhteen päättämisen.
Rakennusliiton lakimies neuvotteli jutusta työnantajan kanssa. Työnantaja ei nähnyt asiassa ongelmaa, sillä palkka koko työsuhteen ajalta oli kuitenkin maksettu. Työnantaja ei myöskään suostunut missään asian selvittelyn vaiheessa yksilöimään purkamisen perusteena olevia väitteitä työntekijän moitittavasta menettelystä tai työntekijän väitettyjä virheitä työsuhteen aikana.
Määräaikainen työsopimus sitoo työnantajaa ja työntekijää määräaikaisuuden loppuun asti, eikä sitä voida päättää kuin työsopimuslain mukaisilla päättämisperusteilla. Määräaikainen työsopimus ilman irtisanomisehtoa voidaan päättää vain koeaikaehdon perusteella tai työsopimuslain mukaisilla purkamisperusteilla. Määräaikainen työsopimus, jossa on irtisanomisehto (ns. sekamuotoinen sopimus) voidaan päättää edellä mainitun lisäksi myös työsopimuslain mukaisilla irtisanomisperusteilla. Työnantajan velvollisuutena on osoittaa, että määräaikaisen työsopimuksen päättämiselle on ollut lainmukainen peruste.
Määräaikaisen työsopimuksen perusteeton päättäminen oikeuttaa työsopimuslain mukaisiin korvauksiin, eikä työnantaja vapaudu korvausvelvollisuudesta maksamalla työntekijälle palkan jälkikäteen määräaikaisuuden alkuperäisen keston loppuun asti. Korvauksen määrässä otetaan kuitenkin huomioon muun muassa määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika.
Jutun sopiminen kirjallisella sovintosopimuksella ja korvauksen jaottelu kannattaa
Asiasta neuvoteltiin vielä liittotasolla ja juttu sovittiin siten, että työnantaja maksoi työntekijälle irtisanomisaikaa vastaavan korvauksen sekä korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Työnantajan aikaisemmin maksama noin kuukauden palkka otettiin huomioon korvauksen määrässä.
Kirjallisessa sovintosopimuksessa korvauksesta enin osa jaoteltiin korvaukseksi työntekijälle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta eli korvaukseksi työntekijän kokemasta loukkauksesta. Jaottelu tehtiin, koska aineettoman vahingon korvauksesta ei vähennetä työntekijälle maksettuja työttömyyspäivärahoja. Sen sijaan korvauksesta, joka kohdistuu työntekijälle aiheutuneeseen taloudelliseen menetykseen, vähennetään pääsäännön mukaan 75 %:ia työntekijälle samalta ajalta maksetuista ansiopäivärahoista. Työllisyysrahasto hyväksyi lausunnossaan Rakennusliiton esittämän korvausten jaottelun liiton esittämien perustelujen pohjalta. Ansiopäivärahojen yhteensovitus tehtiin lopulta puolen kuukauden korvauksen osalta.
Teksti: Katja Syrjänen