Kvartsipöly pölisee edelleen

Rakentaja-lehti 13.12.2024

Joka neljännellä työmaalla on puutteellinen pölyntorjuntasuunnitelma, mutta kehitys on mennyt parempaan suuntaan.

Helsinkiläisen, rakenteilla olevan päiväkoti Pelimanni ja Tiukun työmaalla imuri laulaa taukoamatta.

Vuodesta 2020 on työmailla pitänyt rajoittaa työntekijöiden altistumista syöpävaaralliselle kvartsipölylle. Pölyntorjunta pitäisi suunnitella ennalta työvaiheittain- ja tehtävittäin.

Työsuojelutarkastajat ovat tarkastaneet tänä vuonna syyskuuhun mennessä 600 rakennustyömaan päätoteuttajan pölyntorjuntasuunnitelmaa. Joka neljännessä pölyntorjuntasuunnitelmassa havaittiin puutteita. Osalla työmaista suunnitelmaa ei ollut tehty lainkaan.

– Kun katsoin meidän tarkastajien 2020, 2021, 2022, 2023 ja 2024 antamia velvoitteita pölynhallintaan liittyen, niin kävi ilmi, että alkuvuosina on annettu enemmän velvoitteita vakavista puutteista, joissa esimerkiksi pölynhallintasuunnitelmaa ei ole tehty ollenkaan. Vaikka tarkastajat ovat antaneet viime ja tänä vuonna lähes yhtä paljon velvoitteita, ne on annettu pienemmistä puutteista, ylitarkastaja Mikko Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen avin työsuojelun vastuualueelta kertoo.

Koiviston mukaan pölynhallinnassa onkin menty selvästi eteenpäin, vaikka vieläkin löytyy pienempiä työmaita, kuten esimerkiksi taloyhtiöiden remontteja, joissa rakennuttajan velvollisuudet eivät selvästi ole olleet tuttuja rakennuttajalle ja pölynhallinta on retuperällä.

– Lisäksi edelleen löytyy toimijoita, jotka eivät tiedä, että työmaalla on oltava H-luokan imuri. Tulkintamme tuli osalle toimijoista yllätyksenä ja edelleenkin aiheesta tulee kysymyksiä, erityisesti laitevalmistajilta, Koivisto kertoo.

Koivisto kertoo, että avin toteuttamissa yritystarkastuksissa (joissa tehdään tarkastus esimerkiksi rakennusyrityksen pääkonttorille, ei työmaalle), on kysytty yrityksen henkilökunnalta, tuntevatko he Työterveyslaitoksen toteuttamat ohjekortit kvartsipölyn hallintaan työmaalla.

– 75 prosenttia vastaajista tiesi korteista. Tietoisuus on kasvanut. TTL:n ohjekortit ovat hieno tuki työpaikoille.

Avit valvovat pölyntorjuntaa jatkossakin tehostetusti koko Suomessa.

– Pölyntorjunta ja pölyntorjuntasuunnitelma on aina asialistalla kaikilla työmaatarkastuksilla. Olemme menneet kvartsipöly edellä, mutta oikeasti se koskee mitä rakennuspölyä tahansa, Koivisto sanoo.

Pölyntorjunta on tehtävä kunnolla

Juha Takkunen tarkistaa, että ilmanvaihtokanavien päälle ei ole päässyt muodostumaan pölykerrosta ennen alakaton kiinnittämistä.

Rakennustyömailla on useita töitä, joissa betonista, sementistä, laasteista, tiilestä lähtöisin olevaa pölyä vapautuu hengitysilmaan. Rakennuspölyssä on kvartsipölyä, joka on syöpävaarallinen aine.

Kvartsipöly voi aiheuttaa (kivipölykeuhkoa sekä keuhkosyöpää hengitettäessä kvartsipitoista alveolijakeista pölyä (keuhkorakkulajae, hiukkasten halkaisija pienempi kuin 10 mikrometriä, mediaani 4,25 mikrometriä).

– Kvartsipölyllä on sitova raja-arvo alveolijakeille, jota ei saa ylittää. Kvartsipölyn alveolijakeet eivät poistu keuhkorakkuloista, vaan jäävät niihin, puhtaudenhallintaan erikoistunut aluejohtaja Juha Takkunen Sirate Groupista kertoo.

Takkunen on ollut tekemässä Sisäilmayhdistyksen tuottamaa opasta Puhtausluokan P1-mukainen rakennuttaminen ja valvonta, hän kouluttaa rakennusalan ammattilaisia puhtaudenhallinnassa ja on Puhtausala ry:n hallituksessa. Työkseen Takkunen toimii valvojana muun muassa varmistamassa työmaiden puhtautta, pölynhallintaa ja tulevaa sisäilmaa.

Kvartsipöly on niin hienoa, että se voi leijailla tilassa jopa 8 tuntia, eikä sitä näe. Käytännössä altistuminen työmaalla pitäisi mitata, ja jos niin ei tehdä, olisi käytettävä hengityssuojaimia.

Vaarallisen pölyn kulkeutuminen ympäri työmaata on estettävä teknisin menetelmin, kuten alipaineistuksella, osastoinnilla, kohdepoistolla ja märkätyömenetelmillä. Esimerkiksi imureissa hyväksytään nykyään enää H-luokan imurit, eikä M-luokan imureita saa enää käyttää lainkaan. Pahimmassa tapauksessa huono imuri pöläyttävää kvartsipölyt tehokkaasti huoneilmaan, sillä ne eivät jää kiinni imurin suodattimeen. Takkusen mukaan tieto imurien vaatimuksista ei ole jalkautunut kovin hyvin työmaille.

Työsuojeluvaltuutettujen on helppo tarkistaa, ovatko työmaan imurit kunnollisia: jos ne ovat H-luokkaa, ne ovat riittävän hyvin suodattavia, jos M-luokkaa, ne pitää vaihtaa.

Mikään imuri ei kuitenkaan riitä siinä tilassa, jossa pölyävää työtä tehdään.

– Pölyävää työtä tehtäessä on käytettävä hengityssuojainta, mutta ei mitä tahansa suojainta. Moottorimaski vaaditaan käytännössä aina, kun tehdään pölyävää työtä, Takkunen toteaa.

– On arvioitu, että jos pölylle ei tehdä mikään eikä siltä suojauduta, rakennustyöntekijä hengittää vuodessa 40 grammaa rakennuspölyä keuhkoihinsa, ja siitä määrästä 5 grammaa jää keuhkoihin, Takkunen jatkaa.

Kvartsipölyä ei saisi päästää leviämään työmaan sosiaalitiloihin työvaatteiden mukana, eli työvaatteille pitää olla oma säilytystilansa, eikä niitä tuoda puhtaisiin tiloihin. Tässä on vielä paljon kehitettävää.

– Kuinka monella työmaalla olette nähneet työvaatteiden imurointiin H-luokan imurilla tarkoitetun imurointikopin? Minä olen nähnyt vain parilla, Takkunen ihmettelee.

Asenteissa parantamisen varaa

Juha Takkunen muistuttaa, että työmaalla ei pitäisi säilyttää mitään ylimääräistä. Kanavanpätkät, joita ei enää käytetä, on siirrettävä kierrätykseen.

Takkusen mukaan tällä hetkellä on toimijoita ja työmaita, joissa pölynhallinta on hoidettu viimeisen päälle.

– Muutosta on siis tapahtunut. Hyvistä on tullut vielä parempia ja huonot eivät ole enää ihan niin huonoja.

Huonompien osalta syy ei ole pelkästään työmaiden toteuttajissa.

– Ongelmat lähtevät käytännössä aina tilaajan puolelta. Maksaja määrittelee, mitä halutaan. Sieltä päästä pitäisi tule tieto siitä, mitä tehdään ja miten, Takkunen sanoo.

Takkunen pitää myös työmaan johdon asennetta tärkeänä pölyn- ja puhtaudenhallinnan kannalta.

– He välittävät työmailla työskenteleville tiedon siitä, miten sillä työmaalla toimitaan.

– Mestareita ja työpäälliköitä on hyvin monenlaisia. Osa sanoo, että ”totta kai meillä tehdään näin”, mutta tosiasiassa mitään ei tehdä. Sitten on heitä, jotka oikeasti välittävät pölynhallinnasta ja myös valvovat sen toteutumista, Takkusen kollega Ville Holmberg Siratesta toteaa.

– Joskus tilannetta helpottaa se, että minä rakennusterveysasiantuntijana kerron, mitä työmaalla pitäisi parantaa. Mestari voi käyttää sitä selkänojana, että ”tuo käski tehdä näin”, Kati Kangasniemi Siratesta kertoo.

Takkunen muistuttaa, että kvartsipölynhallinta ei koske pelkästään työntekijöitä, vaan laissa vaaditaan myös, että muut työn vaikutuspiirissä olevat henkilöt eivät altistu sille.

– Rakennuspöly ei saisi levitä työmaan ulkopuolellekaan ja se pitäisi huomioida jo työn suunnittelussa. On käsittämätöntä, että vieläkin, kun taloyhtiössä alkaa putkiremontti, on ajatus, että aina kun rakennetaan, pölyä tupsahtaa. Tällainen ajatus on heitettävä romukoppaan. Pöly ei saa levitä, Takkunen sanoo.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten