Köyhyys vie lapsilta tulevaisuuden
Rakentaja-lehti 13.12.2024Lasten hyvinvointi tuottaa terveitä aikuisia.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelma on päättymässä.
– Tämä on ollut 3-vuotinen hanke, mutta tällä on 20-vuotinen tutkimustyön historia takanaan, hanketta vetänyt Itlan kehitysjohtaja, tutkimusprofessori Tiina Ristikari kuvaa pitkää kaarta.
Ristikari on ollut THL:ssä luomassa ja tutkinut suomalaisten lasten vuosien 1987 ja 1997 ikäkohortteja. Tutkijoita kiinnostavaa informaatiota on kerätty erilaisista rekisteritiedoista kaikista Suomessa kyseisinä vuosina syntyneistä henkilöistä. Tietoa on sikiöajalta lähtien vuonna 1987 syntyneistä 30-vuotiaaksi asti ja 1997 syntyneistä 18-vuotiaaksi asti.
– Olen tutkijana kiinnostunut eriarvoisuuden ja haavoittuva asemassa olevien lasten ongelmista nuoruudesta lähtien. Tutkimukseni ja kehitystyön idea on, miten saamme kaikki toimijat rakentamaan hyvää lapsuutta. Se ei ole pelkästään sotepalveluja ja koulua.
Vanhempien jaksamista voidaan tukea esimerkiksi tekemällä työelämästä joustavampaa. Erilaisilla tukiratkaisuilla voidaan kasvattaa hyvinvoivia lapsia, joista tulee hyvinvoivia aikuisia.
Pitkän tutkijauran pohjalta Ristikarille on tullut selväksi, millainen vaikutus lapsuusajan köyhyydellä on kasvuun ja kehitykseen. Suomessa näitä ongelmia ei haluta nähdä.
– Lapsuuden aikainen köyhyys vaikuttaa myös vanhempaan. Se lisää hänen stressiään ja heikentää vuorovaikutusta lapseen. Köyhyys näkyy kaikissa lapsen kasvun ja kehityksen kysymyksissä. Se näkyy jopa sikiöaikaisessa kehityksessä.
– Tänä päivänä ymmärretään, että toksinen stressi aiheuttaa aivoihin tulehdusta muistuttavan tilan.
Köyhyydessä ei jaksa ajatella tulevaisuutta, sillä kaikki tarmo menee nykytilanteesta selviämiseen. Kasvatuksen kannalta se on hankalaa, sillä lapsuudessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat niin työ- kuin elämänuraan. Vanhemmilla ei ole voimia esimerkiksi seurata lasten läksyjen tekemistä tai antaa myönteistä palautetta lapselle hänen saavutuksistaan.
1990-luvun virheet toistetaan taas
Köyhyys uhkaa etenkin yksinhuoltajien, suuren lapsikatraan ja maahanmuuttajien perheitä.
– Yksinhuoltajien köyhyysriski on 8-kertainen kahden vanhemman perheisiin verrattuna.
Orpon hallituksen päätökset ovat lisänneet lapsiköyhyyden riskiä.
– Useiden arvioiden mukaan leikkaukset kohdistuvat samaan ryhmään, erityisesti yksinhuoltajatalouksiin. Vaikutukset ovat samankaltaisia kuin 1990-luvulla. Samat virheet toistetaan, vaikka olosuhteet eivät ole samankaltaiset kuin silloin. Tässä ajassa olisi mahdollista tehdä pitkäaikaisia säästöjä, Ristikari toteaa.
Hallituksen talouspoliittiset päätökset luovat ongelmia, joiden korjaaminen parin vuosikymmenen päästä on erittäin kallista.
Samalta viivalta -ohjelmassa on tutkittu köyhyyden taustasyitä, köyhyydessä kasvamisen seurauksia ja ratkaisuja näille ongelmille. Reilu vuosi sitten ohjelman tutkijat kiteyttivät asian seuraavasti:
”Lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää kohdennetun lapsilisän ja ylivelkaantuneiden perheiden kevytkonkurssimenettelyn avulla sekä edistämällä kansanterveyttä. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.”
– Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -nettisivuille on koottu kaikki olemassa oleva tutkimustieto. Sieltä saa hyvän kuvan suomalaisesta lapsiperheköyhyydestä, sen syistä ja ratkaisuista.
Oulussa edettiin teoriasta käytäntöön
Ristikari on aina halunnut viedä tutkimustiedon kentälle mahdollisimman nopeasti. Tässä ohjelmassa tutkijoiden keräämää tietoa on käytetty tuoreeltaan Oulussa toteutetun kokeilun pohjustukseen. Oulun kaupungin lisäksi kokeilussa on mukana muita sosiaalialan järjestöjä, erilaisia yrityksiä ja yhdistyksiä.
– Suomalaisissa lapsiperheissä köyhyyttä edeltävät tietyt elämäntilanteet. Avioero on suurin riski, seuraavaksi vanhempien työttömyys tai sairastuminen. Vaikka meillä on sosiaaliturvajärjestelmä, se ei täysin onnistu tässä.
Tästä syystä niitä palveluita, jotka hoitavat näiden kolmen riskitekijän aiheuttamia ongelmia, pitää kehittää ottamaan lapsen näkökulma paremmin huomioon. Se ei ole rakettitiedettä, vaan hyvin yksinkertaisia kysymyksiä sosiaaliturvan tarvitsijoille.
– Kysytään onko heillä lapsia, miten lapsille kuuluu. Sen jälkeen toisten toimijoiden avustuksella tuetaan lapsen hyvää kasvua, Ristikari kuvaa isomman sosiaalityöntekijöiden tiimin yhteistyön lähtökohtia.
Perheen kokonaisuuden huomioonottaminen sosiaalipalveluista on lakisääteistä, mutta sitä ei noudateta tällä hetkellä. Ristikarin mukaan syynä on se, että aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole vielä osaamista lasten kanssa työskentelyyn.
– Tämän ratkaiseminen ei ole vaikeaa. Luodaan koordinaatiorakenne, jonka kautta saadaan lasten kanssa työskentelevät asiantuntijat paikalle.
Oulun 2-vuotinen kokeiluhanke jää pysyväksi osaksi Oulun kaupungin alueellista hyvinvointityötä.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves