Kontrolli hyvä, luottamus parempi
Rakentaja-lehti 15.12.2023Kun luotat työnantajaasi, silloin tehdään tulosta.
Suomi on SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätäsen mukaan luottamusyhteiskunta. Suomalaiset uskovat yhteiskunnan toimivan etupäässä kansalaisten parhaaksi.
– Luottamus heijastuu työpaikkatasolla tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Tutkimus osoittaa, että mitä parempi luottamus työpaikoilla on, sitä enemmän yritystasolla on innovaatioita ja sitä tuottavampia yritykset ovat, Näätänen toteaa.
– Jos työntekijöihin luotetaan ja heidän annetaan päättää, miten työ suoritetaan, se korreloi selvästi tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kanssa. Luottamus auttaa myös jaksamaan eläkeikään asti.
Luottamuksen puute on tavallisempaa miesvoittoisilla työpaikoilla.
– Miesvaltaisilla aloilla on enemmän vanhakantaista management by perkele -johtamista. 100 000 SAK:laisista työntekijää on työpaikoissa, joissa heihin ei luoteta ollenkaan.
Kun isäntä vei tehtaan pois
Ihmisten luottamus instituutioihin on koetuksella. Näätäsen tuoreen väitöskirjan yksi perusajatus on, että talouden globalisaatio luo työntekijöille epävarmuutta. Näätäselle epävarmuus tuli tutuksi erityisesti Nokian Salon tehtaiden alasajossa vuonna 2012, jonka hän näki työministeri Lauri Ihalaisen avustajana.
– Suomalainen paperi- tai matkapuhelintehdas voi olla kannattava, mutta sillä ei ole mitään väliä, jos se on Kiinassa, Intiassa Yhdysvalloissa vielä kannattavampi.
Globalisaatiolla on kuitenkin kahdet kasvot.
– Talouden globalisaatiossa on huomattavia uhkia hyvinvointivaltiolle verotulojen alenemisen takia. Mutta toisaalta, jos onnistutaan houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja, työttömyys alenee ja hyvinvointivaltion kustannukset pienenevät.
Näätänen selvitti väitöskirjassaan, onko pohjoismainen tasa-arvoinen hyvinvointivaltio yhdistettävissä kansainvälisillä markkinoilla pärjäävän talouden kanssa samaan pakettiin.
– Pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa sosiaalimenot enemminkin nousevat kuin laskevat globalisaation seurauksena. Kansalaisten vaatimukset työelämän riskien kompensoimiseksi lisääntyvät.
Kilpailukyky syntyy osaavan työvoiman ansiosta, mikä vaatii myös investointeja koulutukseen. Sosiaalipolitiikan lisäksi tuloeroja loivennetaan verotuksen avulla.
Sekä sosiaalipolitiikan että verotuksen osalta on kovia paineita menojen alentamiseksi kaikkialla. Näätäsen mukaan ay-liikkeen järjestäytymisasteen lasku viime vuosikymmeninä näkyy myös sosiaaliturvan rahoituspohjan rapautumisena kansainvälisessä vertailussa.
– Etenkin matalapalkka-alojen työntekijät, joille olisi eniten hyötyä tuloeroja tasaavasta sosiaalipolitiikasta, eivät yleensä liity ammattiliittoihin.
Amerikka, vapaa maa
Näätäsen mukaan hyvä esimerkki on Yhdysvallat, jossa duunareiden ostovoima on pysynyt 1970-luvun tasolla. Heikko sosiaaliturva ja huono palkkakehitys linkittyy alhaiseen järjestäytymisasteeseen. Samaan aikaan pääoman tuottavuus on noussut huimaavasti ja palkkaerot ovat kasvaneet.
Näätäsen mukaan työntekijöiden järjestäytymistä kannattaisi tukea.
– Ay-liike ja hyvinvointivaltio ovat historiallisista syistä kuin majakka ja perävaunu. Samat historialliset syyt kantavat tänä päivänä.
Järjestäytymisen tukiohjelmaa ei kannata jäädä odottelemaan.
– En usko, että työnantajat yhtäkkiä alkaisivat kannustamaan yhteistoiminnan lisäämistä.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves