Kannatteleeko korjaaminen taas?
Rakentaja-lehti 30.9.20222000-luvun lopun finanssikriisi iski rakennusalaan kuin höyryjuna. Elvytystoimet ja erityisesti korjausrakentaminen kuitenkin kannattelivat alaa pahimman yli, eikä rakentaminen loppunut kuin seinään.
Vanhan rakennuskannan ja infran korjaaminen tasaa alan suhdannevaihteluita ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Asuntokannan korjausvelka ei ole sanottavasti pienentynyt, joten työtä ainakin on.
Nyt takana on jo kohta kolme maailman kriisivuotta. Koronapandemia sai jatkoa Ukrainan sodasta, jota seurasi energiakriisi. Paluu vanhaan hiilitalouteen on tuskin enää mahdollista, eikä ainakaan kannattavaa. Voiko energian – mahdollisesti pysyvä – aiempaa korkea hinta osoittautua jopa jättipotiksi korjausrakentajille?
Esimerkiksi taloyhtiöt ovat jo jonkin aikaa investoineet maalämpöjärjestelmiin ja pora vinkuu monessa kaupungissa, sillä mitä kalliimpaa esimerkiksi kaukolämpö on, sitä kannattavampaa on investoida tekniikoihin, joilla lämmön ja lämpimän käyttöveden tuottaminen on halvempaa. Aurinkopaneeleita suunnitellaan jo monen kerrostalon katolle.
Energiaan tehtävät investoinnit eivät kuitenkaan yksinään riitä, jos lämpöä pääsee harakoille vuotavien rakenteiden läpi. Käytännössä meillä on vain kymmenen vuotta vanhaa asuntokantaa, jota ei ole rakennettu riittävän korkein energiatehokkuusstandardein. Puhumattakaan 10 vuotta vanhemmista rakennuksista, joista pääosa Suomen rakennuskannasta muodostuu.
Osa varmasti puretaan, sillä syrjäseudun taloyhtiö ei saa lainaa energiakorjauksiin, mutta muuttovoittoalueilla on mahdollista parantaa rakennusten lämmöneristystä, vaihtaa ikkunat, ottaa käyttöön kunnollinen taloautomaatio ja parantaa lämmöntalteenottoa. Ennustan, että erilaisia avustuksia ja halpoja lainoja tulee yhä enemmän tarjolle hankkeisiin, joilla vaikutetaan rakennusten energiankulutukseen.
Tämä kaikki tarkoittaa työtä rakentajille ja erityisesti korjausrakentajille. Jos uudistuotanto alkaa sakata, kuten tämän hetken ennusteissa näyttäisi tapahtuvan, ei ehkä kannata vielä alkaa heitellä tuhkaa päällensä ja muuttaa maakuoppaan. Korjaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
Johanna Hellsten, päätoimittaja