Jäsenten oikeuksien puolesta
Rakentaja-lehti 30.9.2022Rakennusliiton juristit ennaltaehkäisevät ja ratkovat jäsenten ongelmia.
Rakennusliiton oikeustiimissä työskentelee joukko työoikeuden asiantuntijoita. He hoitavat asioita, jotka liittyvät liiton jäsenten työsuhteiden kaikkiin vaiheisiin: neuvovat, selvittelevät erimielisyyksiä ja ajavat oikeusjuttuja.
Oikeustiimissä käsitellään hyvin monenlaisia tilanteita: toisena päivänä mietitään, tuleeko kameravalvontaa käytettäessä pitää lokia videon katselijoista, toisena selvitetään, miten työnantajan saisi laittamaan turvakaiteet katolle.
Kaikki rakentajien työssään kohtaamat ongelmatilanteet eivät kuitenkaan päädy lakiosaston pöydälle, vaan asioita ratkaistaan onneksi jo ennen sitä. Liiton luottamushenkilöillä ja toimitsijoilla on paljon osaamista, ja moni tilanne selviää heidän ammattitaidollaan. Myös oikeuteen etenevissä jutuissa toimitsijoilla on keskeinen rooli muun muassa tietojen keräämisessä.
– Joskus vanhoina hyvinä aikoina asioita pystyttiin ratkaisemaan työmailla enemmänkin keskusteluilla. Jostain syystä työelämäkehitys on mennyt siihen suuntaan, että asioiden ratkaiseminen on siirtynyt juridisemmaksi. Se ei vaikuta terveeltä kehitykseltä, vastaava lakimies Jyrki Ojanen pohtii.
Oikeusavussa ei ole kattoa
Kun jäsenellä on työnantajan kanssa riitatilanne, jota ei saada muuten sovittua, liitto voi tietyin edellytyksin myöntää hänelle oikeusapua. Asian hoitamisesta ei tule jäsenelle mitään kuluja, vaikka sitä jouduttaisiin käsittelemään useammassa oikeusasteessa.
Ilman liiton apua oikeusjuttu voi tulla todella kalliiksi. Häviäjä maksaa myös vastapuolen kulut. Jutun voittajakin joutuu maksamaan oikeudenkäyntimaksun ja oman asiamiehensä kulut omasta pussistaan ennen kuin saa ne takaisin häviäjältä, jos tällä on varaa ja maksukykyä.
– Minulla on hoidossa juttu, jossa liiton jäsen ei saanut palkkaansa ja työsopimus päätettiin perusteetta. Liittoon kuulumattomalla työkaverilla oli sama tilanne. Hän palkkasi asiamiehen, joka ei tehnyt palkkaturvahakemusta tai esittänyt päättämiskorvausta koskevaa vaatimusta, ja oikeudenkäyntikulut tulivat suuremmiksi kuin saamatta jäänyt palkka, jonka tuomioistuin velvoitti entisen työnantajan hänelle suorittamaan , lakimies Mia Sinda kertoo.
Liiton jäsenelle puolestaan tehtiin palkkaturvahakemus, ja hän tullee saamaan rahansa työnantajan konkurssista huolimatta palkkaturvana. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän palkan, kun työnantaja on maksukyvytön, kunhan hakemus tehdään ajoissa. Hakemusten tekeminen on liiton oikeustiimille rutiinia.
Moni luottaa liiton jäsenyyden sijaan oikeusturvavakuutukseen. Vakuutuksessa on kuitenkin omavastuu, ja sen jälkeenkin vakuutus kattaa tyypillisesti oikeuskuluja vain 10 000 euroon saakka. Kymppitonni ei käytännössä riitä edes käräjäoikeuden käsittelyyn.
Liiton juristeilla on erityisen hyvät edellytykset ajaa rakentajien asioita, sillä heillä on pitkä kokemus alalta ja mahdollisuus keskittyä nimenomaan työoikeudellisten juttujen hoitamiseen.
Jäsenen etu edellä
Kuluvan vuoden toukokuussa uutisoitiin korkeimman oikeuden päätöksestä, jonka mukaan villi – eli työnantajaliittoon kuulumaton – työnantaja ei voi kieltää luottamusmiehen nimittämistä. Luottamusmiehen toimi kyseisessä yrityksessä lakkautettiin jo vuonna 2017. Ensin selvitettiin, tehdäänkö tutkintapyyntö, ja sitten Rakennusliiton oikeustiimi ajoi asiaa käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa.
Esimerkki kertoo, miten oikeusprosessit voivat kestää useita vuosia. Etenkin pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa myös koronatilanne on pidentänyt käsittelyaikoja.
– Kaikissa vaiheissa asiat pyritäänkin ensisijaisesti sopimaan ja tekemään jäsenelle kokonaistaloudellisesti järkevin ratkaisu myös ajallinen hyöty huomioiden, Sinda kertoo.
Juristit kehittävät jatkuvasti omaa ammattitaitoaan, kun työoikeudelliset asiat monimuotoistuvat ja monimutkaistuvat. Esimerkiksi mainitun luottamusmiesjutun ajaminen edellytti paitsi suomalaisen oikeuden, myös kansainvälisen oikeuden ymmärtämistä.
Viime vuosina ulkomaalaisten jäsenten riitatilanteiden käsittely on lisääntynyt, ja niissä on usein esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön piirteitä.
– Niiden selvittäminen työllistää aika paljon, eikä työnantajapuolella ole useinkaan sovintohalukkuutta. Firmakaan ei välttämättä ole pystyssä enää, lakimies Katja Syrjänen selittää.
Lainsäädännön kehittämistä
Riitatilanteiden selvittämisen lisäksi liiton lakiosasto tekee paljon työtä, joka vaikuttaa kaikkien rakentajien arkeen. He osallistuvat lainsäädäntöhankkeisiin, vaikuttavat erilaisissa työryhmissä ja tekevät yhteistyötä esimerkiksi aluehallintoviraston kanssa. Parhaillaan käsittelyssä on muun muassa työsopimuslain muutos ja asetus rakennustyön turvallisuudesta.
Kun työehtosopimuksista neuvotellaan, sekä työntekijä- että työnantajapuolen pöydissä on myös juristeja. Valmiiden sopimusten tekstejä täytyy osata soveltaa monimutkaisissa tilanteisissa.
– Tällä hetkellä pöydällä on 3 lausuntoa, jotka koskevat sitä, miten työehtosopimusta sovelletaan missäkin tilanteessa, Ojanen kertoo.
Juristit kouluttavat ja neuvovat liiton muita työntekijöitä lainsäädäntöön ja sen uudistuksiin liittyvissä asioissa. He neuvovat myös jäseniä suoraan, mutta parhaiten ongelmatilanteet ratkeavat, kun niiden selvittäminen aloitetaan paikallisesti luottamushenkilön ja aluetoimitsijan kanssa.
Teksti: Salla Virtanen, kuva: Jukka Nissinen