Herttua teettää timanttia
Rakentaja-lehti 14.2.2025Kangasalan keskustassa rakennetaan mittavaa asuin- ja toimitilakokonaisuutta. Timanttikorttelin toteutuksessa kiinnitetään erikoishuomiota tilaajavastuulain noudattamiseen.
Kohteen tilaajana toimivat kaupungin omistamat Kiinteistö Oy Kangasalan Timantti ja Kiinteistö Oy Taloherttua sekä rakennuttajakonsultin roolissa Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy. Projektissa on alusta lähtien painotettu vastuullisuutta, joka näkyy muun muassa lyhyinä vain 2 yrityksen mittaisina aliurakoitsijaketjuina.
– Kilpailutimme pääurakoitsijan lisäksi alihankintaverkostojen lakisääteisiin velvoitteisiin ja niiden valvontaan erikoistuneita toimijoita. Sen perusteella tehtävään valittiin Econia Oy, jolla on kokemusta harmaan talouden torjunnasta, kertoo Kiinteistö Oy Kangasalan Timantin toimitusjohtaja Toni Ketolainen.
Vastuullisuuteen liittyviä konsulttipalveluita tarjoavan asiantuntijatahon mukaan ottamisella halutaan varmistaa moitteettomuus ja läpinäkyvyys hankkeen kaikissa vaiheissa. Tähän päädyttiin, jotta projektin edetessä vältytään turhilta epäselvyyksiltä ja valmis kohde voidaan ottaa käyttöön ilman jälkipyykkejä.
Toisenlaisiakin tapauksia on valitettavasti noussut esiin julkisuudessa viime vuosina. Niistä Ketolainen mainitsee naapurikaupunki Tampereella Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon työmaalla ilmenneet epäselvyydet työntekijöiden työsuhteissa.
Ulkopuolisen konsultin hyödyntäminen on uusi kokemus pääurakoitsija Pohjola Rakennus Oy:n vastaavalle mestarille Tuomas Niemiselle. Hän pitää järjestelmää hyvänä ja jo olemassa olevia toimintatapoja tukevana.
– Heidän avullaan katsotaan entistä syvemmälle esimerkiksi, kun etsitään jonkin erikoisalan aliurakoitsijoita. Tällöin selvitetään taustat ja lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen entistäkin tarkemmin.
Varmistavaa asiantuntemusta
Yhteistyö Econian suuntaan pohjautuu säännölliseen yhteydenpitoon kaikkien osapuolten kesken. Alihankintaketjujen osalta yrityksistä ja niiden omistajista voidaan tehdä esiselvityksiä etukäteen jo ennen urakkasopimusten solmimista.
– Meillä on vankka kokemus kansainvälisestä yritystoiminnasta ja kattava tietämys lainsäädännöstä. Nämä korostuvat erityisesti rakennusalalla, jossa on nykyisin paljon ulkomaista työvoimaa ja monenlaisia muita toimijoita, kertoo Econia Oy:n asiantuntija Anna-Liisa Salonen.
Hänen mukaansa lisävahvuutena on jatkuva ja ajantasainen seuranta, jonka suhteen esimerkiksi verottaja ja aluehallintovirasto kulkevat yleisesti jälkijunassa etenkin ulkomaisten aliurakoitsijoiden ja varsinkin yksittäisten henkilöiden suhteen. Mahdolliset väärinkäytökset ja laiminlyönnit ovatkin vaikeita selvittää jälkikäteen, jos asianosaiset ovat jo ehtineet poistua Suomesta.
Konsulttiyhtiön toimenkuvaan kuuluu niin ikään urakoitsijoiden opastaminen ja kouluttaminen muun muassa työehtoihin, raportointeihin ja verotukseen liittyvissä asioissa. Velvoitteiden sisäistäminen ja noudattaminen tarkastetaan ideaalitilanteessa ennen töiden aloittamista.
– Pääpainopiste on ennakoivassa toiminnassa, jotta mahdolliset ongelmat pystytään välttämään ja riskit minimoimaan ennen kuin kuokka aletaan lyödä maahan.
Osapuolten kesken laadittavassa riskienhallintasuunnitelmassa sovitaan toimintamallien yksityiskohdat ja palveluiden laajuus. Pisimmillään vietynä projektiin tuodaan kokonainen työmaahallintajärjestelmä, jollaisia valtaosalla urakoitsijoista onkin käytössä omasta takaa. Yleisesti palvelukokonaisuuksiin sisältyy tilaajavastuuseen liittyvää dokumentointia ja työehtosopimuksiin liittyvää seurantaa.
Koulutusten ohella urakoitsijoille ja heidän henkilöstölleen voidaan tehdä pistotarkastuksia liittyen esimerkiksi työaikoihin tai oleskelu- ja työlupien voimassaoloihin.
– Näissä saatetaan vedota tietosuojaan, mikä herättää luonnollisesti epäilyjä lieneekö taustalla jotain salattavaa. Suostumusta tietojen luovuttamisesta voidaan kysyä suoraan työntekijältä, jonka eduista on viime kädessä kysymys erityisesti palkanmaksua ja muita työehtoja tarkasteltaessa, Salonen painottaa.
Asuinhuoneistoja ja toimistotiloja
Rakennettavaan kortteliin tulee 63 valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuella rahoitettavaa vuokra-asuntoa. Niiden koot vaihtelevat yksiöistä tilaviin perhehuoneistoihin. Virasto-osaan muuttaa kaupungin tekninen- ja sivistyskeskus. Lisäksi valmistuu vuokrattavia liiketiloja katutasoon.
– Kyseessä on eräänlainen hybridihanke, jossa yhdistyy sekä monenlainen rakentaminen että tilojen lopulliset käyttötarkoitukset, Tuomas Nieminen selvittää.
Kokonaisuus muodostuu 3 tornitalosta ja niitä matalammasta siipirakennuksesta. Maanpäällisiä kerroksia on enimmillään 7 ja niiden alapuolelle rakennetaan parkkihalli ja varastotiloja. Bruttoalaa kiinteistössä on yhteensä noin 16 146 m2
Keskelle kaupunkia rakentaminen on vaatinut poikkeusjärjestelyjä katuliikenteeseen. Lisähaasteen osa-alueen hallintaa tuo Lahti–Tampere-valtatien ja sen liittymäramppien välitön läheisyys. Tilan rajallisuutta korostaa asuinkerrostalot sekä korkea parkkihalli ja Kuohu-hotelli, jotka ovat normaalissa käytössään aivan työmaan vieressä.
Paikalla aiemmin sijainneet rakennukset on purettu ja tilalle kaivettu syvä, jyrkkäseinäinen työmaamonttu. Toukokuussa 2024 alkaneet maanrakennustyöt jatkuivat juhannuksesta junttauksilla, jotka saatiin päätökseen alkusyksyyn mennessä. Tulevan korttelin tontti onkin laitojaan myöten kokonaan pontitettu. Joulukuussa alussa alhaalla montussa valmistaudutaan anturamuottien ja alempien lattiatasojen valuihin. Torniosat kohoavat jo 3 kerroksen korkeudessa.
Työmaa-alueen ahtauden takia materiaalivirtoja hallitaan tarkasti ja tavaraliikennettä ohjataan oikeille porteille sekä poistumisreiteille. Tarvikkeet saapuvat paikan päälle tarkalleen kellotettuina täsmätoimituksina ja päätyvät lähes poikkeuksetta saman tien käyttöön. Hankinnoissa suositaan kotimaisia tuotteita siinä määrin kuin niiden saatavuus istuu rakentamisen aikataulutukseen.
Meneillään olevassa matalasuhdanteessa kaikkea on ollut hyvin tarjolla ja toimitusajat pysyneet luvatun pituisina.
– Logistiikan osalta pidetään 2 kertaa viikossa palaveria, jotta vältetään toimitusketjujen katkoista tai myöhästymisistä johtuvat ongelmat. Tässä onkin toistaiseksi onnistuttu ilman suuria murheita, Tuomas Nieminen toteaa.
Omat logistiset haasteensa kohdistuu lukuisiin betonirakenteiden paikallavaluihin ja yli 300 elementtirakenteen nostoihin. Työvaiheen aikana tontilla operoi peräti 2 torninosturia, joiden puomien reitit sivuavat toisiaan eri korkeustasoilla.
Pitkäikäiseksi suunniteltu
Herttuan Kiinteistöpalveluiden roolituksessa korostuu Timanttikorttelin päätyminen kaupungin omaan käyttöön. Kohteen toteutuksessa huomioidaan elinkaari pitkälle tulevaisuuteen, mikä käytännössä tarkoittaa valmiutta tilojen muuntojoustavuuteen.
– Tarpeet voivat hyvinkin vaihtua toisenlaisiksi vuosikymmenten aikana, joten Timanttikortteli on suunniteltu mukautumaan mahdollisiin käyttötarkoitusten muutoksiin, Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Stefan Stortz sanoo.
Kohteen huolto pysyy luovutushetkestä lähtien kaupungin omistaman Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy käsissä. Rakennuttajaroolinsa myötä yhtiö on kiinteistön toteutuksessa tiiviisti mukana ja oppii siten tuntemaan sen läpikotaisin.
Valmistuttuaan rakennus liitetään Kangasalan Lämpö Oy:n omistamaan kaukolämpöverkkoon. Sen laitos tuottaa energiaa biopohjaisista uusiutuvista polttoaineista, kuten puuhakkeesta ja metsätalouden ylijäämistä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi lämmitysmuodon valintaan vaikuttaa tontin sijainti pohjavesialueella, mikä estää maalämpökaivojen poraamiset.
Käyttösähköä asuntoihin ja ajoneuvojen latauspisteisiin tullaan tuottamaan aurinkopaneeleilla. Niiden avulla pystytään kattamaan osa vuotuisesta kulutuksesta omavaraisesti. Energiatehokkuutta parannetaan lämmöntalteenottojärjestelmillä, jotka osaltaan vaikuttavat tavoiteltavaan A-energialuokitukseen.
Suunnitelmien mukaan Timanttikorttelin virasto-osa valmistuu kevätalvella 2026 ja asunnot sekä liiketilat saman vuoden syyskesällä.
Teksti ja kuvat: Marko Taavila
