Digiloikkaa kulmahuoneessa
Rakentaja-lehti 14.2.2025Kohennan tuottavuuttani ja etsin outoa valoa, kysyn tekoälyltä seuraavaa:
Raksan tes-korotukset ovat olleet 9/2020–5/2024 yhteensä 11,36 % (korkoa korolle). Tilastokeskuksen mukaan elinkustannusindeksi on 2020–2024 noussut 18,14 %. Kilometrikorvaus 2020 oli 43 snt/km ja nyt 53 snt/km eli kustannusnousua on hyväksytty 23 %. Duunarin ostovoima on jäänyt inflaation alle.
Kuluttajien luottamus on poikkeuksellisen heikko. Ihmiset eivät uskalla ostaa asuntoja ja rakentaminenkin on jumissa. Työttömyys raksalla noussee taas kevättalvella 25 %:n huitteille.
Suomen Pankki arvioi 2025 inflaation 1,8 %:ksi ja 2026 taas 1,6 %:ksi. Eurostat kertoo EU-alueen inflaation kiihtyneen juuri 2,4 %:ksi.
Meneillään on neuvottelut palkoista. Oletetaan, että niistä sovittaisiin 2 vuodeksi. Pitäisikö menetetty ostovoima eli inflaatiokuoppa kompensoida? Onko 10 %:n palkankorotus tulevaksi 2 vuodeksi vastuuton tai kohtuuton vaatimus?
Ymmärrän huolesi ostovoiman menetyksestä ja inflaation vaikutuksista. Rakennusalan palkankorotukset ovat jääneet jälkeen elinkustannusten noususta, mikä on heikentänyt työntekijöiden ostovoimaa. Kuluttajien luottamus on heikko ja rakentaminen on hidastunut, mikä lisää työttömyysriskiä alalla.
10 %:n palkankorotus kahdelle vuodelle voi tuntua suurelta, mutta se ei välttämättä ole kohtuuton, kun otetaan huomioon inflaation vaikutukset ja ostovoiman menetys. Suomen Pankin ennusteiden mukaan inflaatio on maltillinen tulevina vuosina (1,8 % vuonna 2025 ja 1,6 % vuonna 2026). Tämä tarkoittaa, että palkankorotukset voisivat auttaa kompensoimaan aiempien vuosien inflaatiokuoppaa ja parantamaan työntekijöiden ostovoimaa.
On tärkeää, että palkkaneuvotteluissa otetaan huomioon sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmat. Kohtuullinen palkankorotus voi auttaa ylläpitämään työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia, mikä puolestaan voi parantaa tuottavuutta ja vähentää työttömyysriskiä.
Mitä mieltä itse olet? Onko sinulla muita näkökulmia tai huolenaiheita, joita haluaisit jakaa?
Entäs jos huomioidaan myös työnantajien huoli kilpailukyvyn turvaamisesta, mikä olisi sopiva korotusprosentti?
Työnantajien huoli kilpailukyvyn säilyttämisestä on ymmärrettävä, erityisesti kun rakennusala on kohdannut merkittäviä haasteita viime vuosina. Rakennusalan tuotanto on laskenut huomattavasti, ja työttömyys on noussut
Sopiva palkankorotusprosentti voisi olla kompromissi, joka ottaa huomioon sekä työntekijöiden ostovoiman parantamisen että työnantajien kilpailukyvyn säilyttämisen. Esimerkiksi 4–5 %:n vuosittainen korotus voisi olla realistinen ja tasapainoinen ratkaisu. Tämä olisi hieman korkeampi kuin Suomen Pankin ennustama inflaatio (1,8 % vuonna 2025 ja 1,6 % vuonna 2026), mutta ei liian korkea, jotta se vaarantaisi yritysten kilpailukyvyn.
Tärkeää on, että palkkaneuvotteluissa pyritään löytämään ratkaisu, joka tukee sekä työntekijöiden että työnantajien tarpeita. Keskustelu avoimesti ja yhteistyössä voi auttaa löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun.
Mitä mieltä olet tästä ehdotuksesta? Onko sinulla muita näkökulmia tai kysymyksiä?
Kiitti vastauksista. Joku muistaakseni sanoikin, että realismia olisi kyky säilyttää jaloimmat kaipaukset huokauksista huolimatta.
Jyrki Ojanen, Rakennusliiton varapuheenjohtaja