Älä usko kaikkea
Rakentaja-lehti 16.8.2024Tiesitkö, että tekoälyn avulla voi luoda videon sinusta sanomassa mitä tahansa?
Siihen tarvitaan vain pariminuuttinen videonpätkä, jossa puhut jostain aiheesta. Tekoälytyökalut voivat sen perusteella kopioida äänesi ja kasvosi puhumaan jostain ihan muusta.
Tällaista videota kutsutaan deepfakeksi eli syväväärennökseksi. Eroa aitoon videoon on vaikea huomata, joskin suomen kielen puhuminen on onneksi tekoälylle haastavaa. Ainakin toistaiseksi.
Tekoäly kehittyy hurjaa vauhtia, ja sen avulla voi luoda esimerkiksi tekstiä, kuvia ja videoita. Kirjoitetun tekstin luomisessa se toimii suomeksikin jo melko hyvin. Osa käyttää tekoälyä hyvään, ja myös meillä Rakennusliitossa kouluttaudutaan tänä syksynä hyödyntämään sitä erilaisiin työskentelyä tehostaviin käyttötarkoituksiin. Tekoälyä voi kuitenkin käyttää myös disinformaation – tietoisesti jaetun väärän tiedon – luomiseen ja levittämiseen.
Disinformaatio leviää tietenkin sosiaalisessa mediassa. Sitä levitetään usein erilaisilla anonyymeillä tileillä, joita kutsutaan trollitileiksi. Yksi ihminen voi ylläpitää useita trollitilejä ja jakaa niille omaa asiaansa. Eivätkä vääristeltyjä uutisia ja harhaanjohtavaa tietoa levitä pelkästään oikeat ihmiset, vaan myös botit, eli tekoälyn avulla toimivat ohjelmistot. Yhden bottitilin hinta kuukaudessa on pari euroa, ja sillä voi levittää melko uskottavan näköisesti valheellista tietoa tuhansille ihmisille. Ei maksa paljon perustaa kokonainen bottitehdas.
Kun viestiä vaikuttaa jakavan iso joukko ihmisiä, se tuntuu luotettavammalta ja alkaa vaikuttaa totuudelta. Botit eivät ainoastaan jaa viestejä yksipuolisesti, vaan ne myös keskustelevat keskenään ja ihmisten kanssa – joskus pelottavan vakuuttavasti. Tämä kaikki saa myös oikeat ihmiset uskomaan manipuloituun tietoon ja jakamaan sitä eteenpäin, ja näin disinformaatio vyöryy kaikkialle.
Disinformaation levittäjät osaavat myös hyödyntää tietoja, joita jaat itsestäsi somessa tai verkkosivuilla. Olemme jo tottuneet siihen, että kun olemme etsineet verkkokaupasta uutta sohvaa, esimerkiksi Facebook täyttyy huonekalukauppojen mainoksista. Mutta tietoa kerätään paljon enemmän ja sitä käytetään myös paljon hämäräperäisempiin tarkoituksiin. Minulle tai naapurin mummolle voidaan kohdentaa juuri sitä vääristeltyä tietoa, jota juuri me helposti uskomme.
Millaista disinformaatiota botit sitten levittävät? Paljolti äärioikeistolaista ja venäjämielistä propagandaa. Disinformaatiolla vastustetaan ihmisoikeuksia ja ammattiyhdistysliikettä. Sillä mustamaalataan yksittäisiä ihmisiä ja ihmisryhmiä. Valheilla ja vääristellyllä tiedolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja sitä kautta esimerkiksi vaaleihin. Se on siis vakava uhka demokratialle ja yhteiskunnalle.
Osa nykypäivän lukutaitoa on tunnistaa tekoälyn luoma sisältö, disinformaatio ja bottitilit. Helppoa se ei todellakaan ole ja muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi, kun tekniikka kehittyy. Pitkälle kuitenkin pääsee, kun pitää mielessä, että kaikkea ei kannata heti uskoa. Varmista saamasi tieto useammasta lähteestä ennen kuin uskot sen ja etenkin ennen kuin jaat sen totena eteenpäin. Älä usko kaikkea, vaikka sen jakaisi luotettava ystävä.
Kun sosiaalinen media on täynnä disinformaatiota ja bottitilejä, rehellisesti ja lain mukaan viestivien on vaikea saada aikaan samanlaista levikkiä. Ammattiyhdistysliike ei voi lähteä taistelemaan disinformaatiota vastaan bottiarmeijoilla, joten tarvitsemme meidän sanomamme levittämiseen ja valheellisen tiedon torjumiseen ihan oikeita meidän puolellamme olevia ihmisiä. Myös sinua.
Teksti: Salla Virtanen, Rakennusliiton viestinnän asiantuntija, kuva: Johanna Hellsten