Rakennusliitto kamppailee kunta- ja aluevaaleissa vastuullisemman rakentamisen puolesta

Suomessa järjestetään kunta- ja aluevaalit huhtikuussa 2025. Kunnan- ja kaupunginvaltuustoilla, samoin kuin aluevaltuustoilla ja -hallituksilla, on merkittävä rooli kunnan hankintaorganisaatioiden ohjaamisessa. Jopa yksittäisellä valtuutetulla on laaja tiedonsaantioikeus kunnan tai hyvinvointialueen asioista.

Rakennusliitto kannustaa näillä vaalisivuillaan niin vaalien ehdokkaita kuin äänestäjiäkin pistämään stopin verovarojen vastuuttomalle käyttämiselle.

Verorahoista ”vororahoja”

Kunnat ja hyvinvointialueet investoivat vuosittain useita miljardeja euroja veronmaksajien varoja rakennushankkeisiin. Uudisrakentamisen lisäksi toteutetaan merkittävää korjaus- ja infrarakentamista.

Julkisen sektorin rakennushankkeissa on noussut esiin vakavia väärinkäytöksiä, harmaan talouden ilmiöitä ja suoranaista työperäistä hyväksikäyttöä. On täysin kestämätön tilanne, että verorahoilla rahoitettavista investoinneista valuu rahaa harmaaseen talouteen – verorahoista tulee vororahoja.

On kohtuullista vaatia, että julkisen rakentamisen työmaat ovat reiluja työpaikkoja, joissa palkat, verot ja muut lakisääteiset maksut hoidetaan oikein ja niillä noudatetaan muutoinkin:

• lakeja
• työehtosopimuksia
• hyvää työturvallisuuskulttuuria
• syrjimättömyyttä.

Veronmaksajilla on puolestaan oikeus odottaa, että julkinen rakentaminen toteutetaan niin sosiaalisesti kuin ekologisesti kestävällä tavalla.

Ketjuttaminen kuriin

Tiukasti kilpailutetuissa urakoissa urakointiketjujen alapään yritykset eivät hoida kaikkia laillisia velvoitteitaan. Palkkoja poljetaan ja muitakin lain määräämiä velvoitteita jätetään hoitamatta.

Kunnat maksavat hankkeista joka tapauksessa täyden hinnan, joten päättäjien pitää varmistua siitä, että kaikki lain vaatimat velvoitteet hoidetaan.

Töiden ja urakoiden edelleen ketjuttamisen pitää perustua ainoastaan erityisosaamiseen liittyviin seikkoihin. Esimerkiksi LVI-työt kannattaa siirtää osaavalle ammattiurakoitsijalle, mutta tästä edelleen ketjuttaminen ei enää perustu muuhun kuin pyrkimykseen rahastaa urakka työntekijöiden kustannuksella.

Jos urakoitsijalla ei ole mitään tekemistä itse työn suorittamisen kanssa, voi kysyä: miksi näin annetaan tapahtua? Urakkaketjun pidentämisen ainoa peruste on pyrkimys häivyttää vastuuta todennäköisistä väärinkäytöksistä. Usein pääurakoitsija ei ole edes tietoinen kaikista työmaalla toimivista yrityksistä.

On järkevää ja vastuullista valita urakoitsijat, jotka maksavat lailliset velvoitteensa oikein. Kuntatalous hyötyy, kun muun muassa veroeurot jäävät hyödyttämään kunnan taloutta.

Myös kunta- ja aluepäättäjän aktiivinen tiedonhankinta oman kunnan rakennushankkeiden vastuullisuudesta on tärkeää väärinkäytösten ehkäisemisessä.

Rakennusliitto vaatii:

• Julkisen rakentamisen tarjouspyynnöissä on rajoitettava aliurakointiketju lähtökohtaisesti yhteen aliurakoitsijaan.
• Tilaajan on vaadittava tarjouskilpailun voittaneelta pääurakoitsijalta etukäteen lista käytettävistä aliurakoitsijoista. Tämä mahdollistaa työehtojen valvonnan ja aliurakoitsijan vastuullisuuden tarkistamisen jo etukäteen.
• Julkisten rakennuttajien kannattaa ottaa käyttöön harmaan talouden vastaisia työkaluja, kuten esimerkiksi Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla -ohjekortti.