Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtion tukeman asuntotuotannon määräaikaista lisäämistä yhdellä miljardilla eurolla. Korkotukilainavaltuuden korotus mahdollistaa noin 5 000 asunnon lisäyksen asuntorakentamisen aloituksiin vuosina 2024–2025.
– Hallitus vauhdittaa väliaikaisesti ara-tuotantoa tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on jäässä ja alan työllisyys heikentyy. Jos asuntorakentaminen kokonaan hyytyy, kasvukeskuksissa voidaan olla pian asuntopulassa. Ara-tuotantoa kannattaa jaksottaa suhdanteita tasaavalla tavalla, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) toteaa ympäristöministeriön tiedotteessa.
Mikäli esitys menee läpi, valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuuksia korotettaisiin tänä vuonna 1,5 miljardista eurosta 2,25 miljardiin euroon. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä korkotukivaltuudeksi esitetään 1,75 miljardia euroa. Vuosien 2026–2027 korkotukivaltuudet olisivat vastaavasti aiempaa pienemmät eli yhteensä 2 miljardia euroa.
Korkotuen lisäksi tarvittaisiin remonttitukea
Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen pitää korkotuen aikaistamista tervetulleena lisäpanostuksena rakennusalan ongelmien ratkaisemiseen.
– Ministerivaliokunnan ehdotus on oikeansuuntainen. Olisimme kuitenkin kaivanneet lisärahoitusta korjausrakentamiseen.
Palosen mukaan korjausrakentamista tukemalla työmaita saataisiin liikkeelle nopeastikin, sillä rakennuskannassa on paljon korjausvajetta.
– Tällä hetkellä korjausrakentamisen pullonkaulana on rakennuttajien rahoitusongelmat. Aran korjausavustus tulisi tarpeeseen ja olisi nopea työllistämistoimi.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan uusia korkotukilainahakemuksia ei enää oteta vastaan, vaan kyse on ARA:n käsittelyjonossa olevan suuren hakemusmäärän purkamisesta. Lisäksi kaupunkiseudut ovat MAL-neuvotteluissa esittäneet toiveen jatkoajasta asumisoikeuskohteiden rakentamiselle, jotta kaupunkiseudut ehtivät varautua muutokseen.
– Asumisoikeusasuntojen rakentaminen on kuitenkin loppumassa. Olemme Rakennusliitossa sitä mieltä, että tarvitsemme myös vuokra-asumisen ja omistusasumisen väliin tulevan asunnonhankinnan vaihtoehdon. Aso-asunnoille on selvästi kysyntää ja tarvetta, Palonen linjaa.
Palosen mukaan aso-asuntojen tuen lopettaminen hidastaa myös suurten kaupunkikeskusten rakentamista.
Oululaiset Pekka Lindström, Jaakko Örn ja Pasi Ahvensalmi eivät arvosta hallituksen työelämäheikennyksiä.
Rakennusliiton julistama 3 päivän poliittinen lakko 11:een Suomen kaupunkiin koskee myös Oulua. SRV:n työmaalla pakkanen puree ja tuuli vihmoo, mutta se ei työmaan lakkovahteja pelota. Putkiasentaja Pekka Lindström on elämänsä toista kertaa lakossa. Ensimmäinen kerta oli yhden päivän poliittinen lakko aiemmin tänä vuonna.
– Vaikein osuus hallituksen suunnitelmista on ansiopäivärahan pudottaminen 80 prosenttiin 2 kuukauden työttömyyden tai lomautuksen aikana. Toinen on paikallisen sopimisen laajentaminen. Sillä yritetään vaan päästä eroon yleissitovuudesta, Lindström toteaa.
Lindstörmin mukaan työkaverit ovat suhtautuneet lakkoon ihan hyvin.
– Ovat osallistumassa, eikä työnjohdosta ole kulunut oikein mitään, puolesta eikä vastaan.
Lindström miettii mitä käy, jos hallitus ei suostu neuvottelemaan tämänkään lakon jälkeen.
– Ei kai siinä auta muu kuin yleislakko sitten.
Saman työmaan ulkopuolella tavattu toinen lakkovahti, työsuojeluvaltuutettu ja kirvesmies Jaakko Örn ei ole ollut aiemmin lakossa. Miltä mahtaa ensimmäinen kerta tuntua?
– Tuki on ollut joka puolelta hyvä. Sekä työntekijät että työnjohto pääosin ymmärtävät, minkä takia tätä tehdään, vaikka ihan kaikki työntekijäpuolella eivät olekaan samaa mieltä, Örn toteaa.
Örniä hallituksen heikennyksissä harmittaa eniten työssäoloehdon piteneminen 6 kuukaudesta 12 kuukauteen.
– Se voi olla osalla uusista nuorista työntekijöistä todella vaikeaa saavuttaa herran aikoihin, kun he tekevät pätkätöitä sun muita enemmän
Mikäli hallitus ei peräänny, on Örnin mukaan tarpeen laajentaa lakkoa.
– Ja mahdollisesti kohdentaa vielä tehokkaammin. Neuvottelupöytään pitää päästä. Hallituksen pitää perääntyä ja ottaa työnantaja- ja työntekijäpuoli mukaan saman pöydän ääreen.
Lakkovahti, kirvesmies Pasi Ahvensalmi ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.
– On siitä jo pian 10 vuotta aikaa kun viimeksi oli lakko, niin silloin oltiin, Ahvensalmi sanoo.
Ahvensalmen mukaan hän on mukana vastustamassa hallituksen tekemiä heikennyksiä.
– Meitä duunareita poljetaan suohon, eikä ole mitään väliä, miten meitä kohdellaan. Ihmiset eivät tule toimeen, kun kaikkia tukia heikennetään ja muutenkin on rahat tiukilla ja kaikki kallistuu.
Myös Ahvensalmi näkee, että kovemmat otteet on otettava käyttöön, mikäli neuvotteluihin ei päästä.
– Neuvotteluun on päästävä. Tarvitaan yhteiset hyvät ratkaisut asioihin.
Teksti: Mika Yli-Suvanto ja Johanna Hellsten, kuva: Mika Yli-Suvanto
Rakennusliiton osasto kympin varapuheenjohtaja Mika Kivioja oli ensimmäisen lakkopäivän aamuna kiireinen mies: hän kattoi maittavan herkkupöydän tamperelaisten rakennustyömaiden lakkovahdeille.
Kutsua kuuli parikymmentä lakkovahtia, jotka olivat aamun tunteina seisoneet työmaiden porteilla ja valvoneet poliittisen lakon sujumista.
– Siinä kahvia kaataessani kuulin, että kolmipäiväinen lakko oli lähtenyt suunnitelmien mukaan käyntiin. Tamperelaiset työmaat olivat jopa hiljaisempia kuin viime kerran lakkotempauksessa, Kivioja jutusteli sen jälkeen, kun lakkovahdit olivat jo häipyneet osasto kympin kodikkaista tiloista omille teilleen.
Lakkovahtien tunnelmaa kävi kahvitilaisuudessa kohottamassa Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen. Hänen kanssaan jutustelivat muun muassa YIT:n, Lujan, NCC:n ja Jatkeen työmaiden lakkovahteja.
– Kaikki kertoivat yhtäpitävästi, että omat työntekijät olivat käytännöllisesti katsoen sataprosenttisesti mukana lakossa. Sen sijaan muutamia liittoon kuulumattomia oli kuulemma mennyt töihin lakkovahtien antamasta ystävällisestä informaatiosta huolimatta, Kivioja raportoi.
Mukana oli vahteja muun muassa Otavalanhovin, kaupungin virastotalon ja Hippoksen alueen työmailta. Joukko oli kovin miehinen, joskin pari naistakin oli kahvittelijoiden joukossa.
Tampereen keskustassa Otavalanhovin työmaa hiljeni kolmeksi päiväksi.
– Vähän ennen seitsemää aamulla olin Otavalanhovin työmaan portilla muutaman kaverini kanssa. Oma väki oli lakossa, mutta jokunen aliurakoitsijan työntekijä meni portista sisään. Emme yrittäneet heitä ylipuhua, koska askallus ja kehonkieli näyttivät sen verran päättäväiseltä, että olisi voinut olla turhaa, työsuojeluvaltuutettu Pekka Mäki kertoi.
Ensimmäinen lakkoaamu oli kylmä ja lumisateinen, mutta Mäelle ei tullut vilu:
– Osasimme varautua!
YIT:n pääluottamusmiehellä Jussi Sakarilla piti kiirettä aamulla. Ensin hän seisoi Tampereen kaupungin virastotalon työmaan portilla, mistä hän siirtyi ketterästi Ranta-Tampellan kerrostalotyömaalle. Vähän oli vahdeille tullut työmaiden portilla vilu, mutta osasto kympin tarjoamat kahvit lämmittivät vahtivuoron jälkeen.
– YIT:n väki oli kattavasti lakossa, mutta joitakin ulkomaalaisia työntekijöitä ja aliurakoitsijoiden miehiä näyttivät työt kiinnostavan. Asuntotyömaalla lakko näytti olevan täydellinen.
– Kerroimme töihin menijöille, mistä lakossa on kysymys. Ainakin yhden saimme kääntymään portilta takaisin ja liittymään lakkoon, Sakari myhäili aamuisen operaation jälkeen.
Sakarin mukaan tieto lakon tavoitteista on mennyt hyvin perille.
– Me luottamusmiehet olemme selvittäneet, että vaikka tämä on poliittinen lakko, ei tässä sentään hallitusta olla kaatamassa. Haluamme vain torjua selkeät työelämän heikennykset, joita hallitus ajaa läpi.
– Väki ymmärtää, että esimerkiksi työttömyysturvan heikennys voi hyvin osua omalle kohdalle, koska niin moni on lomautettuna.
Tamperelaiset lakkovahdit vaihtoivat keskiviikkona vahtivuoronsa jälkeen. (Kuva: Julius Setälä).
Kimmo Palosen mukaan rakennusalan työntekijät uhkaavat jäädä väliinputoajiksi, jos hallituksen suunnitelma ansiosidonnaisen korvauksen leikkauksista toteutuu.
Hallitus on vapauttamassa paikallisen sopimisen työpaikoilla jotakuinkin täydellisesti. Paikallinen sopiminen työehtosopimuksesta poikkeavasti on mahdollista jo nykyisin, kun sopijana on työntekijöiden puolesta liittoon kuuluva luottamusmies ja yritys on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Hallitus haluaa laajentaa sopimista myös villeihin yrityksiin ja ohi luottamusmiesten. Mitä vaikutuksia tällä olisi?
– Ainakin se on iso riski rehtien yritysten kilpailukyvylle. Kummastuttaa, eivätkö kotimaiset yritykset näe ilmiselvää kilpailuriskiä? Ainakin rakennusalan suhteen hallitus pelaa tässä asiassa ulkomaisten yritysten pussiin, Palonen niittaa.
Hän viittaa rakennusalalla toimiviin ulkomaisiin yrityksiin, joiden toiminta jo nykyisellään usein rikkoo Suomen lakia ja työehtosopimuksia. Palonen uskoo, että lakimuutoksen mahdollistamat paikallisesti sovittavat asiat ulosmitataan tietyissä yrityksissä jo siinä vaiheessa, kun ne solmivat työsopimuksia.
Esimerkiksi moldovalainen rakentaja saa jo kotimaassaan allekirjoitettavakseen työsopimuksen, jossa on sisäänkirjoitettuna kaikki lain sallimat ”paikallisesti sovitut joustot”. Tämän mahdollistava sopimus syntyy notkeasti työnantajan valitseman henkilöstön edustajan kanssa. Työsuhdetta taas ei synny, jos sopimusta ei allekirjoita. Pelko työn menettämisestä pitää suut kiinni.
– Kuinka lakia noudattava ja työntekijöitään arvostava suomalainen yritys kilpailisi urakoista tällaisessa tilanteessa, Palonen kysyy.
Työttömyysturva moninkertaisessa leikkurissa
Työttömyysturvan heikennyksistä useita on jo hyväksytty eduskunnassa. Rakentaminen on taantumassa ja yhä useampi rakentaja on työtä vailla. Työttömyyskorvauksia leikattiin mm. poistamalla lapsikorotukset (voimaan 1.4.), työssäoloehto pidennetään kuudesta kahteentoista kuukauteen (voimaan 1.9.) ja syyttömän karenssi viidestä seitsemään päivään (voimassa jo). Lomapalkan jaksottamisesta on tässä lehdessä erillinen juttu.
Tämänhetkisen tiedon mukaan syyskuussa leikataan ansioturvan tasoa 20 prosentilla 2 kuukauden työttömyyden jälkeen ja lisäksi lähes 5 prosentilla 8 kuukauden jälkeen. Nämä leikkaukset osuvat nyt erittäin kovaa nimenomaan rakentajiin?
– Kun työttömyyskorvausta, joka ei aiemminkaan ole Suomessa ollut mitenkään erityisen korkea, leikataan sadoilla euroilla kuukaudessa, johtaa se monet rakentajat suoranaiseen ahdinkoon, Palonen arvioi.
Rakennusalan luonteesta johtuen leikkaukset koskevat rakentajiin aivan erityisen voimakkaasti. Palonen nostaa esimerkiksi työssäoloehdon pidentämisen. Muun muassa vedeneristäjät ja asfalttityöntekijät ovat talvikaudella työttöminä. Tehokasta työskentelyaikaa ei siis koskaan ole 12 kuukautta yhteen menoon.
– Kun ensimmäisellä työttömyysjaksolla työttömyyskorvaus alenee tuohon 80 prosenttiin, on se seuraavana talvena korvauksen lähtötaso. Esimerkiksi asfalttimies ei pääse missään vaiheessa nollaamaan ansioturvaansa.
Palonen kysyykin, mistä saadaan tulevaisuuden vedeneristäjät tai asfalttimiehet.
– Vaikuttaa siltä, että hallituksella on tarkoituksenakin vaihtaa työvoima ulkomaiseen halpatyövoimaan tietyillä aloilla. Eivät nuoret hakeudu alalle, jossa toimeentulosta ei ole mitään takeita.
Ketä vastaan lakkoillaan?
Ammattiliitot ovat kamppailleet lakimuutoksia vastaan poliittisilla lakoilla. Onko ammattiyhdistysliikkeellä oikeus asettua vastustamaan hallitusta?
– Ammattiyhdistysliikkeellä on paitsi oikeus myös velvollisuus puolustaa jäseniään kohtuuttomia leikkauksia ja epäoikeudenmukaisia lakimuutoksia vastaan, Palonen kuittaa epäilyt.
Mitä ay-liike sitten vaatii? Palosen mukaan olennaista on työmarkkina-asioiden palauttaminen työmarkkinapöytään. Esimerkiksi palkoista sopiminen ei kuulu hallituksen lainsäädännöllä ohjattavaksi. Myös puhtaasti ideologiset, ilman talousvaikutusta olevat esitykset on pyyhittävä hallituksen suunnitelmista.
– Työmarkkina-asioiden ratkominen lainsäädännöllä johtaa jatkuvaan pomputteluun, jossa menetetään vakaus ja jatkuvuus.
On myös kysytty, miksi lakot kohdistuvat yrityksiin, vaikka kohteena on maan hallitus. Toisaalta hallitusohjelman työelämää koskevat asiat ovat suoraan yritysten edusmiesten kynästä peräisin.
– Kyllä vuorineuvoksilla on tässä asiassa avaimet käsissään. Sieltä suunnalta on ohjeet annettu myös hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, Palonen arvioi.
Vaarana tes-neuvottelujen mutkistuminen
Rakennusalalla menee nyt huonosti ja monella rakentajalla on iso huoli työpaikkansa puolesta. Miksi tässä tilanteessa yritysten toimintaa vaikeutetaan lakoilla entisestään?
Palosen mukaan tilanne on valitettava, mutta Rakennusliitto ei valinnut tämän kamppailun ajankohtaa, vaan Orpon hallitus.
– Inflaatioon ja korkotason nousuun verrattuna lakkojen merkitys alan yritysten talouteen on varsin pieni.
Kimmo Palonen muistuttaa, että asioiden pitkittyessä on vaarana, että syksyllä työmarkkinapöydissä ratkotaan yhtä aikaa hallitusohjelmaan liittyviä kysymyksiä ja palkka-asioita.
Tutkija Mika Hyötyläisen mukaan asuinalueiden eriarvoistuminen voi pahentua nykyhallituksen politiikan seurauksena.
1980-luvulla kunta hankki raakamaata ja laati kaavan. Sen jälkeen kunta myi tai vuokrasi kaavoitettua maata ja sai tuloja. Kuntien maapolitiikka muuttui vuosituhannen taitteessa, kun maankäyttösopimukset ja kumppanuuskaavoitus yleistyivät. Maanomistaja ja kunta sopivat, kuinka kaavoituksesta saadut hyödyt jaetaan.
– Tutkimuksessani piirtyy kuva kumppanien voimistuneesta sananvallasta kuntakaavoittajaan nähden. Eräs haastateltava sanoi, että kumppanuuskaavoituksessa kaavoittajan valta on kuin narulla ohjaamista, tutkija Mika Hyötyläinen toteaa.
– Valtion ja kuntien maapolitiikkaan on tullut yrittäjähenkisiä, maanvuokraa maksimoivia piirteitä, jotka rajoittavat pyrkimyksiä vähentää kaupunkien eriarvoisuutta.
Hyötyläinen on tutkinut muun muassa maa- ja asuntopolitiikan muuttuvia ja ristiriitaisia keinoja ja tavoitteita Suomessa. Uppsalan yliopistossa tutkijanpestiään lopettelevalta Hyötyläiseltä ilmestyy helmikuussa vertaisarvioitu Urban Inequality in Finland -kirja.
Maapolitiikan muutosten kanssa samaan aikaan on tapahtunut käänne asuntopolitiikassa.
– Vielä 1970-luvulla asumista pidettiin kansalaisoikeutena ja julkinen valta tuki asuntopolitiikallaan ihmisten asumisolojen parantamista.
Hyötyläisen mukaan markkinavoimille on annettu suurempi valta asuntomarkkinoilla. Valtion ja kuntien tehtäväksi on jäänyt erityisryhmien, kuten eläkeläisten ja opiskelijoiden asuntojen rakentaminen.
Kaupungit kamppailevat toisiaan vastaan
Hyötyläisen mukaan hyvinvointiyhteiskunnassa kaikille kuuluvasta mahdollisuudesta asua laadukkaassa asunnossa on siirrytty moraalipaniikin vaiheeseen, jossa pelätään väärien ihmisten hyötyvän julkisesti rahoitetusta asuntotuotannosta.
– Keskiluokka halutaan ajaa yksityisille asuntomarkkinoille. Ei haluta, että keskituloinen kotitalous asuisi valtion jollain tavalla subventoimassa asunnossa. Aiemmin markkinoiden ei uskottu tuottavan asumisen kautta tapahtuvaa hyvinvointia kaikille, jolloin valtion pitää tehdä interventioita.
Hyötyläisen mukaan julkinen tuki halutaan kohdistaa erityisryhmiin.
– Jotkut puhuvat asuntomarkkinoiden väliinputoajista, mutta se termi ei kerro yhtään mitään. Silloin puhutaan vain yksilön ongelmista, ei asuntomarkkinoiden epätäydellisestä toiminnasta.
Aiemmin suomalainen asuntopolitiikka on ollut taloussuhdanteisiin nähden vastasyklistä. Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimettomuus näyttää poikkeavan tästä kaavasta.
– Olemme taas talouskriisissä, jolloin valtion apu olisi tervetullutta jopa markkinoiden näkökulmasta.
Hallituksen ohjelmassa on monia heikennyksiä, jotka kohdistuvat suoraan köyhimpien asumismenoihin, kuten yleisen asumistuen pienentäminen ja tulojen tarkempi huomioiminen tukea laskettaessa.
– Nyt ollaan asuntomarkkinoilla tekemässä heikennyksiä sekä kysyntään että tarjontaan yhtä aikaa.
Hyötyläinen pelkää, että asuinalueiden eriarvoistuminen eli segregaatio ja gentrifikaatio saattavat pahentua Orpon hallituksen toimien takia. Tämä näkyy myös kuntien välisen kilpailun kiristymisenä.
– Aiemmin aluepolitiikalla tuettiin alueiden tasapuolista kehittymistä. Nyt sanotaan, että kaupungit kilpailkoot keskenään.
Rakentajia tuli ympäri maata STOP nyt! -mielenosoitukseen Helsinkiin.
Rakentajat marssivat Rakennusliiton Uudenmaan toimistolta Senaatintorille STOP nyt! -mielenosoitukseen.
Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n koolle kutsuma STOP nyt! -mielenosoitus hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan keräsi Helsingin Senaatintorin täyteen torstaina 1. helmikuuta. Osallistujia oli arviolta reilut 13 000 henkeä.
Mielenosoituksen pontimena oli muun muassa hallituksen kaavailemat lakko-oikeuden rajoitukset ja jo päätetyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.)eivät ehtineet vastaanottamaan mielenosoittajien terveisiä, vaikka valtioneuvoston tilat ovat Senaatintorin varrella.
Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palosen mukaan liiton on pakko toimia nyt, kun se on vielä mahdollista. Hallituksen päätöksiä on vastustettava ennen kuin ne astuvat voimaan
– Me olemme ikävästi menossa kohti autoritääristä Suomea. Me emme halua nähdä sellaista Unkarin tietä. Kaikki tietävät, että rakennusalan tilanne on huono. Me emme ole tällaista tilanneet, mutta meidän on pakko toimia ja olla mukana yhteisessä rintamassa.
Uudenmaan rakentajat marssivat Hakaniemen aluetoimistolta Senaatintorille.
– Annamme äänemme kuulua täällä. Sanomme, että nämä leikkaukset eivät ole ok, sipoolainen laatoittaja Jenny Hovatta totesi.
– Nämä leikkaukset eivät ole ok, Jenny Hovatta muistutti.
Hartelan Pohjois-Suomen työsuojeluvaltuutettu Marko Hongisto oli saanut työkavereiltaan evästykseksi pitää lippu korkealla mielenosoituksessa.
– Kaikki tietävät miksi olemme täällä. Hallituksen linjauksien takia työntekijöiltä viedään kaikki, Hongisto kiteytti.
Marko Hongisto työkavereineen on valmis koventamaan toimintaa tarpeen mukaan.
Oulun seudulla on valmiutta kovempiinkin toimiin tarvittaessa.
– Toimimme niin kuin Rakennusliitto linjaa. Se antaa meille tahdit tarpeen mukaan. Yksin saa osoittaa mieltään vaikka kuinka kauan, mutta porukassa on voimaa tehdä muutoksia.
Työkaverit vetivät mukaan ay-toimintaan
PR-saneeraus Oy:n työsuojeluvaltuutettu, kalusteasentaja Harri Hakanummi ontulllut mielenosoitukseen Vantaalta. Hakanummi teki PR-saneeraukselle vuoteen 2008 asti samoja töitä yrittäjänä.
– En alkuun paljoakaan välittänyt näistä ay-hommista. Mutta sitten silloinen luottamusmies Häkis (Marko Häkkinen) ja muut kaverit tempaisivat minut mukaan toimintaan. Seurasin uutisia toisesta näkökulmasta ja huomasin, että täällä on paljon epäkohtia.
Vaikka tilanne on nyt vakava, Rakentaja-lehdessä pitäisi Harri Hakanummen mielestä olla enemmän huumoria.
Tärkein herättäjä oli yrityksen ensimmäiset yt-neuvottelut 200-luvun alussa. Oman työpaikan turvaamisen lisäksi oli tehtävä töitä työkavereiden tilanteen edistämiseksi.
– Tämän hallituksen toimet tuovat hyvää vain työnantajille, työntekijöille vain leikkauksia leikkauksien päälle. Sovittuja asioita halutaan kumota.
– Hallituksen päätösten takia ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta lähtee ensin 2 kuukaudelta 20 prosenttia ja 8 kuukauden jälkeen vielä 5 prosenttia lisää.
Hakanummen mukaan hallitus voisi etsiä parempia säästökohteita taloustalkoissaan.
YIT:n pääkaupunkiseudun työsuojeluvaltuutettu Petri Paganus (vas.) ja alueluottamusmies Jari Jääskeläinen olivat lakkovahteina Espoossa.
Rakennusliitto lakkoili 85 kohteessa eri puolilla Suomea SAK:n toimintapäivänä 14. joulukuuta. Pääkaupunkiseudulla yksi kohteista oli YIT:n kerrostalotyömaa Espoon Olarissa. YIT:n pääkaupunkiseudun työsuojeluvaltuutettu Petri Paganus ja alueluottamusmies Jari Jääskeläinen olivat lakkovahteina työmaan porteilla.
– Tämä on 3. lakko, johon osallistun. Olen nyt ensimmäistä kertaa lakkovahtina 40-vuotisen Rakennusliiton jäsenyyden aikana, Jääskeläinen sanoo.
– Minulle tämä on ensimmäinen lakko, jossa olen mukana, Paganus jatkaa.
Rakennusalaa ei voi kutsua erityisen lakkoherkäksi alaksi, mistä syystä hallituksen suunnittelemat lakko-oikeuden rajaamishankkeet ovat ylimitoitettuja. Jääskeläinen ihmettelee myös hallituksen työttömyysturvan portaittaisia heikennysesityksiä. Vähitellen ensi vuoden aikana tapahtuva heikentäminen on nähtävästi tarkoituksellista hivutustaktiikkaa.
– Neljännes työttömyysturvasta on leikkautumassa kokonaan pois, Jääskeläinen ynnää lopputulosta.
Palkankorotusten neuvotteluoikeuden rajaaminen ei saa myöskään kiitosta osakseen. Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa estää lainsäädännöllä vientialoja suuremmat palkankorotukset.
– Olisi uskomatonta, ettemme saisi pyytää vientiteollisuutta parempia palkankorotuksia, kun rakennusalalla alkaa seuraava nousukausi ja töitä olisi taas tarjolla. Meille ei jäisi mitään neuvoteltavaa, jos tuomari toteaisi etukäteen, että työnantajien RT voittaa tämän skaban 2–1, Jääskeläinen sanoo.
Paganus toivoo, että rakentajat heräisivät nyt, kun asioihin voi vielä vaikuttaa ja estää huononnukset.
– Pääkaupunkiseudulla YIT:llä on lakossa nyt 2 työmaata. Tampereella oli kaikki työmaat. Kovennamme peliä tarvittaessa, mutta toivottavasti siihen ei tarvitse mennä ja meillä olisi avoin keskusteluyhteys maan hallituksen kanssa.
SAK:n väki tarjoili toimintapäivänä hernekeittoa ja liittojohtajien kannustuspuheita Vantaanaukiolla Tikkurilassa. Paikalla oli myös Sähköliiton aktiiveja.
– Pääkaupunkiseudulla on lakkoiltu muun muassa Aren, Caverionin, Bravidan ja Saipun työmailla, Markus Pursiainen Caverionista kertoo.
– Petteri Orpo sai meidät lakkoilemaan, Teemu Tuomi Aresta kiteyttää.
– Meillä on isoin huoli nuorista työntekijöistä, Petri Pasanen Caverionista muistuttaa lakkoilun taustasyistä.
Painavasyy-ulosmarssi Hartelan Ilmalan Aura -toimistotalotyömaalta Helsingissä
sujui mallikkaasti.
Helsingissä Hartelan Ilmalan Aura -toimistotalotyömaalta käveltiin loppupäiväksi ulos keskiviikkona 29. marraskuuta kello 11. Painavasyy-mielenilmaukseen osallistui Hartelan työntekijöiden lisäksi muun muassa maalausliike Nurminen Works Oy:n, Sisärakennustekniikka SRT Oy:n, PKS Talotekniikka Oy:n ja Uudenmaan LVI-Talo Oy:n työntekijöitä. Samaan aikaan järjestettiin mielenilmaus myös Skanskan Helsingin Ahdinlaituri -kerrostalotyömaalla.
Hartelan Etelä-Suomen alueluottamusmies Jonne Lehtinen on ollut työmaan luottamusmiehenä 1,5 vuotta. Lehtisen mukaan työmaalla asiat ovat hoituneet niin kuin pitääkin, eikä ulosmarssi kohdistu millään lailla työnantajaan.
– Hallitus on antanut meille painavia syitä mielenilmaukseen, Lehtinen painottaa.
Sähköasentajat Reko Ilmonen ja Reijo Pasuri PKS Talotekniikka Oy:stä ovat myös hengessä mukana.
– Työehtojen heikennykset ja muut hallituksen heikennykset saivat lähtemään mukaan tähän mielenilmaukseen, Pasuri toteaa.
Nurminen Works Oy:n pääluottamusmies Timo Kuvaja hyppäsi pyöränsä selkään ja lähti polkemaan kotiin.
– Nyt yritetään murtaa perinteistä neuvotteluyhteiskuntaa. Hallitus on lähtenyt ajamaan pelkästään työnantajien pitkäaikaisia tavoitteita. Työntekijöiden on sitä vastustettava, Kuvaja perustelee mielenilmauksen järjestämistä.
Kuvajan oli helppo saada työkaverit mukaan ulosmarssiin.
– Maalarit ovat aina rintamassa mukana. Hätäisimpiä joutui jopa pidättelemään.
– Hallituksen kyyti palkansaajille on kylmää ja näyttää siltä, että entistä kylmemmäksi muuttuu. Monesta hallitusta voi syyttää, mutta ei kyllä vitkastelusta leikkauksissa ja heikennyksissä. Niitä tulee liukuhihnalta, marssia johtanut SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi puheessaan Senaatintorilla.
Elorannan mukaan julkisen talouden ja työllisyyden parantaminen ovat kyllä kannatettavia tavoitteita, mutta hallituksen keinot eivät paranna kumpaakaan.
– Meillä on esimerkiksi henkilökohtainen avustaja, jonka pieni palkka juuri ja juuri riittää elämiseen. Vuokra tulee maksettua ja laskut hoidettua ja hän hoitaa asiakkaitaan antaumuksella. Jatkossa hän joutuu miettimään, että jos sairastuu, lähteekö töihin vai onko ilman palkkaa? Mahdollisesti sairastuttaa sitten asiakkaansa, koska ei voi jäädä kotiin, kun laskut jäisivät maksamatta.
Elorannan mukaan hallitus asettaa ihmiset sellaisten valintojen eteen, joita ei pitäisi joutua tekemään.
– Entäpä irtisanomisten helpottaminen? Meillä on esimerkiksi bussinkuljettaja Pertti, joka on ollut 10 vuotta samassa firmassa töissä ja kaikki menee hyvin. Sitten pomon kanssa menee sukset ristiin tai kemiat eivät pelaa. Vika löytyy aina työntekijästä ja firma sanoo hänet irti. Asiallisin perustein, mutta ilman painavaa syytä. Ja näin siinä sitten jälleen kerran duunari on ihmeissään, että kuinka tässä näin kävi, Eloranta kuvaa.
Elorannan mukaan nämä ovat esimerkkejä, jotka voivat olla totta hyvinkin pian, jos hallitus jatkaa toimenpiteitään.
– Onko tämä se suunta, johon hallitus haluaa viedä Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa? Laittaa suomalaisia ihmisiä ahdinkoon?
Rakennusliiton SAK:n edustajiston jäsenet olivat myös mukana marssilla.
– Meillä on painava syy olla mukana. Hallituksen – eikä pelkästään hallituksen vaan myös elinkeinoelämän – määräämät heikennykset työttömyysturvaan ja ihan tavallisen ihmisen elämään. Niitä vastaan kamppaillaan ja taistellaan, Rakennusliiton hallituksen jäsen, Janne Gren toteaa.
– Ja tässähän on nimenomaan kysymyksessä hallituksen esitysten vastustus, ei hallituksen vastustus, Rakennusliiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläinen muistuttaa.
Marssi kulki yli Pitkänsillan kohti valtioneuvoston linnaa. Kuvassa etualalla Jarkko Matikainen, Heidi Vättö, Antti Uusimaa ja Mika Hast.Rakennusliittolaiset valtuuston jäsenet, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen ja koulutuspäälikkö Juhani Lohikoski.
