Kohteen tilaajana toimivat kaupungin omistamat Kiinteistö Oy Kangasalan Timantti ja Kiinteistö Oy Taloherttua sekä rakennuttajakonsultin roolissa Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy. Projektissa on alusta lähtien painotettu vastuullisuutta, joka näkyy muun muassa lyhyinä vain 2 yrityksen mittaisina aliurakoitsijaketjuina.

– Kilpailutimme pääurakoitsijan lisäksi alihankintaverkostojen lakisääteisiin velvoitteisiin ja niiden valvontaan erikoistuneita toimijoita. Sen perusteella tehtävään valittiin Econia Oy, jolla on kokemusta harmaan talouden torjunnasta, kertoo Kiinteistö Oy Kangasalan Timantin toimitusjohtaja Toni Ketolainen.

Vastuullisuuteen liittyviä konsulttipalveluita tarjoavan asiantuntijatahon mukaan ottamisella halutaan varmistaa moitteettomuus ja läpinäkyvyys hankkeen kaikissa vaiheissa. Tähän päädyttiin, jotta projektin edetessä vältytään turhilta epäselvyyksiltä ja valmis kohde voidaan ottaa käyttöön ilman jälkipyykkejä.

Toisenlaisiakin tapauksia on valitettavasti noussut esiin julkisuudessa viime vuosina. Niistä Ketolainen mainitsee naapurikaupunki Tampereella Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon työmaalla ilmenneet epäselvyydet työntekijöiden työsuhteissa.

Ulkopuolisen konsultin hyödyntäminen on uusi kokemus pääurakoitsija Pohjola Rakennus Oy:n vastaavalle mestarille Tuomas Niemiselle. Hän pitää järjestelmää hyvänä ja jo olemassa olevia toimintatapoja tukevana.

– Heidän avullaan katsotaan entistä syvemmälle esimerkiksi, kun etsitään jonkin erikoisalan aliurakoitsijoita. Tällöin selvitetään taustat ja lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen entistäkin tarkemmin.

Varmistavaa asiantuntemusta

Yhteistyö Econian suuntaan pohjautuu säännölliseen yhteydenpitoon kaikkien osapuolten kesken. Alihankintaketjujen osalta yrityksistä ja niiden omistajista voidaan tehdä esiselvityksiä etukäteen jo ennen urakkasopimusten solmimista.

– Meillä on vankka kokemus kansainvälisestä yritystoiminnasta ja kattava tietämys lainsäädännöstä. Nämä korostuvat erityisesti rakennusalalla, jossa on nykyisin paljon ulkomaista työvoimaa ja monenlaisia muita toimijoita, kertoo Econia Oy:n asiantuntija Anna-Liisa Salonen.

Hänen mukaansa lisävahvuutena on jatkuva ja ajantasainen seuranta, jonka suhteen esimerkiksi verottaja ja aluehallintovirasto kulkevat yleisesti jälkijunassa etenkin ulkomaisten aliurakoitsijoiden ja varsinkin yksittäisten henkilöiden suhteen. Mahdolliset väärinkäytökset ja laiminlyönnit ovatkin vaikeita selvittää jälkikäteen, jos asianosaiset ovat jo ehtineet poistua Suomesta. 

Konsulttiyhtiön toimenkuvaan kuuluu niin ikään urakoitsijoiden opastaminen ja kouluttaminen muun muassa työehtoihin, raportointeihin ja verotukseen liittyvissä asioissa. Velvoitteiden sisäistäminen ja noudattaminen tarkastetaan ideaalitilanteessa ennen töiden aloittamista.

– Pääpainopiste on ennakoivassa toiminnassa, jotta mahdolliset ongelmat pystytään välttämään ja riskit minimoimaan ennen kuin kuokka aletaan lyödä maahan.

Osapuolten kesken laadittavassa riskienhallintasuunnitelmassa sovitaan toimintamallien yksityiskohdat ja palveluiden laajuus. Pisimmillään vietynä projektiin tuodaan kokonainen työmaahallintajärjestelmä, jollaisia valtaosalla urakoitsijoista onkin käytössä omasta takaa. Yleisesti palvelukokonaisuuksiin sisältyy tilaajavastuuseen liittyvää dokumentointia ja työehtosopimuksiin liittyvää seurantaa.

Koulutusten ohella urakoitsijoille ja heidän henkilöstölleen voidaan tehdä pistotarkastuksia liittyen esimerkiksi työaikoihin tai oleskelu- ja työlupien voimassaoloihin.

– Näissä saatetaan vedota tietosuojaan, mikä herättää luonnollisesti epäilyjä lieneekö taustalla jotain salattavaa. Suostumusta tietojen luovuttamisesta voidaan kysyä suoraan työntekijältä, jonka eduista on viime kädessä kysymys erityisesti palkanmaksua ja muita työehtoja tarkasteltaessa, Salonen painottaa.

Asuinhuoneistoja ja toimistotiloja

Rakennettavaan kortteliin tulee 63 valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuella rahoitettavaa vuokra-asuntoa. Niiden koot vaihtelevat yksiöistä tilaviin perhehuoneistoihin. Virasto-osaan muuttaa kaupungin tekninen- ja sivistyskeskus. Lisäksi valmistuu vuokrattavia liiketiloja katutasoon.

– Kyseessä on eräänlainen hybridihanke, jossa yhdistyy sekä monenlainen rakentaminen että tilojen lopulliset käyttötarkoitukset, Tuomas Nieminen selvittää.

Kokonaisuus muodostuu 3 tornitalosta ja niitä matalammasta siipirakennuksesta. Maanpäällisiä kerroksia on enimmillään 7 ja niiden alapuolelle rakennetaan parkkihalli ja varastotiloja. Bruttoalaa kiinteistössä on yhteensä noin 16 146 m²

Keskelle kaupunkia rakentaminen on vaatinut poikkeusjärjestelyjä katuliikenteeseen. Lisähaasteen osa-alueen hallintaa tuo Lahti–Tampere-valtatien ja sen liittymäramppien välitön läheisyys. Tilan rajallisuutta korostaa asuinkerrostalot sekä korkea parkkihalli ja Kuohu-hotelli, jotka ovat normaalissa käytössään aivan työmaan vieressä.

Paikalla aiemmin sijainneet rakennukset on purettu ja tilalle kaivettu syvä, jyrkkäseinäinen työmaamonttu. Toukokuussa 2024 alkaneet maanrakennustyöt jatkuivat juhannuksesta junttauksilla, jotka saatiin päätökseen alkusyksyyn mennessä. Tulevan korttelin tontti onkin laitojaan myöten kokonaan pontitettu. Joulukuussa alussa alhaalla montussa valmistaudutaan anturamuottien ja alempien lattiatasojen valuihin. Torniosat kohoavat jo 3 kerroksen korkeudessa.     

Työmaa-alueen ahtauden takia materiaalivirtoja hallitaan tarkasti ja tavaraliikennettä ohjataan oikeille porteille sekä poistumisreiteille. Tarvikkeet saapuvat paikan päälle tarkalleen kellotettuina täsmätoimituksina ja päätyvät lähes poikkeuksetta saman tien käyttöön. Hankinnoissa suositaan kotimaisia tuotteita siinä määrin kuin niiden saatavuus istuu rakentamisen aikataulutukseen.

Meneillään olevassa matalasuhdanteessa kaikkea on ollut hyvin tarjolla ja toimitusajat pysyneet luvatun pituisina.

– Logistiikan osalta pidetään 2 kertaa viikossa palaveria, jotta vältetään toimitusketjujen katkoista tai myöhästymisistä johtuvat ongelmat. Tässä onkin toistaiseksi onnistuttu ilman suuria murheita, Tuomas Nieminen toteaa.

Omat logistiset haasteensa kohdistuu lukuisiin betonirakenteiden paikallavaluihin ja yli 300 elementtirakenteen nostoihin. Työvaiheen aikana tontilla operoi peräti 2 torninosturia, joiden puomien reitit sivuavat toisiaan eri korkeustasoilla.

Pitkäikäiseksi suunniteltu

Herttuan Kiinteistöpalveluiden roolituksessa korostuu Timanttikorttelin päätyminen kaupungin omaan käyttöön. Kohteen toteutuksessa huomioidaan elinkaari pitkälle tulevaisuuteen, mikä käytännössä tarkoittaa valmiutta tilojen muuntojoustavuuteen.

– Tarpeet voivat hyvinkin vaihtua toisenlaisiksi vuosikymmenten aikana, joten Timanttikortteli on suunniteltu mukautumaan mahdollisiin käyttötarkoitusten muutoksiin, Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Stefan Stortz sanoo.

Kohteen huolto pysyy luovutushetkestä lähtien kaupungin omistaman Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy käsissä. Rakennuttajaroolinsa myötä yhtiö on kiinteistön toteutuksessa tiiviisti mukana ja oppii siten tuntemaan sen läpikotaisin. 

Valmistuttuaan rakennus liitetään Kangasalan Lämpö Oy:n omistamaan kaukolämpöverkkoon. Sen laitos tuottaa energiaa biopohjaisista uusiutuvista polttoaineista, kuten puuhakkeesta ja metsätalouden ylijäämistä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi lämmitysmuodon valintaan vaikuttaa tontin sijainti pohjavesialueella, mikä estää maalämpökaivojen poraamiset.

Käyttösähköä asuntoihin ja ajoneuvojen latauspisteisiin tullaan tuottamaan aurinkopaneeleilla. Niiden avulla pystytään kattamaan osa vuotuisesta kulutuksesta omavaraisesti. Energiatehokkuutta parannetaan lämmöntalteenottojärjestelmillä, jotka osaltaan vaikuttavat tavoiteltavaan A-energialuokitukseen.

Suunnitelmien mukaan Timanttikorttelin virasto-osa valmistuu kevätalvella 2026 ja asunnot sekä liiketilat saman vuoden syyskesällä.

Teksti ja kuvat: Marko Taavila

Talonrakentaja, rakennusmies Kimmo Oinonen on työskennellyt Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennuksessa ja peruskorjauksessa Joensuussa jo nelisen vuotta, alkaen vuodesta 2021

– Tämä on pisin työmaa, missä olen ollut, hän sanoo.

Oinosen työnantaja ja pääurakoitsija rakennushankkeessa on Rakennustoimisto K. Tervo Oy, tuttavallisemmin Tervo. Hankkeen tilaaja on Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote.

– Vuosia kestävät työrupeamat samassa paikassa ovat rakennusalalla harvinaisia, Oinonen huomauttaa.

Hänestä on tuntunut mukavalta ja mielekkäältä tulla samalle työmaalle vuosien ajan. Varsinkin, kun työilmapiiri siellä on hyvä. Töihin tullessaan Oinonen yleensä ajattelee, että päivästä on tulossa hyvä päivä.

– Tulen täällä kaikkien kanssa toimeen. Yhteishenki työnjohtajien ja työntekijöiden välillä on hyvä.

Rakennettavaa monessa kerroksessa

Rakennushanke keskussairaalalla alkoi vuonna 2020. Kun Kimmo Oinonen tuli mukaan, hänen työnsä olivat pääsisäänkäynnin alueella. Siellä korjattiin vanhaa ja rakennettiin uutta.

– Sairaalan etuosa muuttui täysin siitä, mitä se aiemmin oli ollut, Oinonen sanoo.

Tällä hetkellä hän työskentelee keskussairaalan E-siivessä. Siellä rakentamista on menossa kuudessa kerroksessa, pohja- ja kellarikerros mukaan lukien. Työnalla on erilaisia tiloja, kuten leikkaussaleja.
E-siiven ylin, eli neljäs, kerros on kokonaan uusi. Muissa kerroksissa tehdään saneeraustöitä.

Neljännessä kerroksessa, josta tulee sairaalan konehuone, on seinät jo pystyssä. Alempana rakennetaan vielä lattioita. Oinosella on ollut sairaalan rakennushankkeessa monipuolisesti työtehtäviä. Hän on rakentanut esimerkiksi kattoja kirvesmiehen kanssa yhteistyössä. Haastattelupäivän aikoihin hän oli työparinsa kanssa rakentamassa kattoa helikopterikentän luona.

– Olemme sisävaiheessa tekemässä tuulenohjainlevyjä ja laittamassa niitä paikoilleen. Myös katon pääty on työnalla.

Työt sairaalalla alkavat aamuseitsemältä. Aikataulut ovat tiukkoja.

– Panostamme siihen, että työt menevät sovitulla aikataululla. Sen eteen joutuu kamppailemaan, Oinonen sanoo työn haastavista piirteistä.

– Mutta kaikki on toiminut hyvin.

Muiden työntekijöiden tukena

Kimmo Oinonen on työmaalla paitsi rakentajana, myös kahdessa luottamustoimessa. Hän on työmaan yhteyshenkilö ja työsuojeluvaltuutettu. Yhteyshenkilönä hän toimii linkkinä työntekijöiden ja Rakennusliiton välillä. Hän auttaa työntekijöitä esimerkiksi silloin, jos heillä on epäselvyyksiä työsuhteeseen tai palkkaan liittyen työnantajan kanssa.

– Voin pyytää työntekijän yhteystiedot ja luvata, että liitosta otetaan yhteyttä häneen.

Epäselvyyksiä on melko harvoin, mutta toisinaan aliurakoitsijoiden työntekijöillä on kysyttävää.

Työsuojeluvaltuutettuna Oinonen pitää huolta työturvallisuudesta työnjohdossa työskentelevän työturvallisuuspäällikön ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun kanssa.

Sairaalan työmaalla työskennellään usein korkealla. Jos jostakin kohdasta puuttuisi kaide, Oinonen ilmoittaisi asiasta työnjohdolle. Jos työntekijältä puuttuisi valjaat, hän kävisi muistuttamassa niistä.

Tällaisia puutteita näkee nykyisin harvoin, mutta silti työturvallisuutta täytyy seurata. Periaate on, että mitään ei satu ja jokainen pääsee töistä kotiin ehjänä.

Mukavinta on vapaus

Muurari Simo Heinonen aloitti työt keskussairaalan työmaalla lokakuussa. Näillä näkymin hänen työnsä sairaalassa jatkuvat huhtikuulle. Muurari on ollut töissä myös saman rakennushankkeen aiemmissa vaiheissa.

– Kolmena vuonna kaikkiaan. Välillä olen ollut muualla, Heinonen sanoo.

Hän on rakentanut sairaalassa esimerkiksi päivystystiloja, jotka tulivat uudisrakennukseen. Tällä hetkellä Heinonen tekee saneeraustyötä E-siiven kakkoskerroksessa. Työ näyttäytyy hänelle lähes samanlaisena kuin työ uudisrakennuksessa.

– Tässä kohteessa työni on pitkälti samanlaista, koska vanhat seinät on täältä purettu. Oikeastaan tässä oli tyhjä halli, jota aloimme tehdä. Toisinaan vanhoissa kohteissa joutuu paikkaamaan vanhoja seiniä, mutta tässä sellaista on aika vähän. Pääasiassa muuraan tällä hetkellä uutta väliseinää.

Työpäivät alkavat laastin teolla. Työssä parasta on vapaus. Se, kun omat työt muurattavalla alueella saa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti. Taukojen aikoja voi myös hieman muutella työvaiheisiin sopivasti.

– Tässä joutuu miettimään, miten alue olisi joutuisin ja edullisin tehdä. Ja kun sen miettii oikealla tavalla, saattaa säästää työaikaa.

Epämukavinta työssä on se, että työ on fyysisesti raskasta. Muurari työskentelee lattialla ja telineillä, mutta työasennot ovat Heinosen mukaan lähes poikkeuksetta huonoja.

Hän on työskennellyt muurarina vuodesta 1988 alkaen.

– Iän myötä tulee kolotuksia, mutta yllättävän hyvin olen tähän asti päässyt.

Heinosen työnantaja on Muurausliike Sami Vanne Oy, yksi rakennushankkeen aliurakoitsijoista.

– Täällä on Vanteen miehiä kaksi, mutta teemme töitä itsenäisesti, eli molemmat teemme urakalla omia hommiamme. Jos toinen tarvitsee kaveria, niin totta kai käydään jeesaamassa.

Suuret määrät seiniä sairaalalle

Myös kirvesmies Lars Palander on työskennellyt keskussairaalan rakennushankkeessa jo kolmen vuoden aikana.

– Käyn myös muilla työmailla. Ennen kuin tulin takaisin tänne, olin töissä Outokummussa kaupungintalon työmaalla.

Sairaalalla Palander on rakentanut ”älyttömästi” väliseiniä erilaisiin tiloihin, muun muassa laboratorion tiloihin.

– En tiedä, montako tuhatta neliötä olen rakentanut väliseiniä, kun monen vuoden aikana olen sitä tehnyt.

Parasta työssä sairaalalla on työn vaihtelevuus. Seinät sairaalassa, joista hän vastaa, ovat keskenään erilaisia, esimerkiksi materiaaleiltaan. Työhön kuuluu paljon suunnittelua, miettimistä ja mittaamista.

– Meillä on seiniä varten pohjakuva ja leikkausvihot. Niitä on tässä työssä pakko katsoa ja lukea.
Tehdessään sairaalalla sekä uutta että saneerausta, Lars Palander toteaa, että vanhan korjaaminen on mutkikkaampaa kuin uuden tekeminen.

– Vanhat rakenteet ovat vinossa, mikään paikka ei ole suorassa. Uudessa tehdään uutta, eikä tarvitse miettiä vanhoja rakenteita.

Palander on työskennellyt Tervolla vuodesta 2017 alkaen. Hän toimii yrityksessä myös pääluottamusmiehenä, mutta pesti ei työllistä häntä paljoa.

– Lomautuksia on ollut ja tulee, kun rakennuksilla on tämmöiset ajat. Lomautukset on kuitenkin onnistuttu hoitamaan yrityksessä hyvin. Tai ainakaan minulle ei ole tullut kyselyitä työntekijöiltä niihin liittyen.

Raskasta ja tarkkaa työtä

Tällä hetkellä Palander rakentaa keskussairaalan E-siivessä leikkaussalien seiniä. Siinä työssä erityistä on, että seinät pitää lyijyttää leikkaussaleihin tulevien kuvantamislaitteiden takia. Lyijylevyt ovat kymmenien kilojen painoisia. Osa niistä painaa kolmisenkymmentä, osa peräti kuutisenkymmentä kiloa.

– Niitä saa jo vähän punnertaa seinälle, Palander toteaa työnsä raskaasta puolesta.

Lyijyn käyttäminen seinämateriaalina vaatii rakentajalta paitsi paljon voimaa, myös erityistä tarkkuutta.
Lyijylevy on Palanderin mukaan ”äärettömän” kallista. Työ pitää tehdä niin, että levyä menee hukkaan mahdollisimman vähän. Senkin takia seiniä rakentaessa pitää miettiä ja mitata tarkasti.

Oma haasteensa ovat myös erikoisrakenteet leikkaussalin seinissä. Sellainen on esimerkiksi läpiantokaappi, josta sairaalan henkilökunta voi saada lääkkeitä ja hoitotarvikkeita saliin leikkauksen aikana.

Rakentajien työt sairaalalla loppuvat puolineljältä iltapäivällä. Viimeinen työvaihe on aina omien jälkien raivaaminen. Seuraavana päivänä on mukavampi tulla töihin, kun kohteessa on siistiä.

Teksti ja kuvat: Hanna Hirvonen

Jatkeen runkourakkaporukka oli juuri haastattelua edeltävänä päivänä lopettanut edellisen urakkansa ja hajaantunut useammalle työmaalle tuntitöihin. Ryhmän jäsenistä aluepääluottamusmies, kirvesmies Ville Korhosen ja kirvesmies Juha-Pekka Heikkosen uusi työmaa on Tampereen Hervannassa.

– Loppuryhmä jäi Raholaan. Viimeiset tulevat tänne joulukuun puolella, Heikkonen kertoo vaiheittaisesta siirtymisestä.

Raholassa tehdään vesikattourakka loppuun. Työkunta teki Raholaan kaikkiaan 3 kerrostalon rungot. Raholassa töitä riitti vajaan vuoden ajaksi 5–7-kerroksisten talojen teossa.

Hervannassa on luvassa seuraava urakka.

– Meillä on nyt 2 viikon pätkä ennen seuraavaa keikkaa. Toinen firma nostaa nyt taloa pystyyn, ja me aloitamme toisen talon urakan, Korhonen sanoo

Jatkeen urakkaporukka on perustettu vajaat 3 vuotta sitten. Heikkonen liittyi joukkueeseen puoli vuotta myöhemmin.

– Viime vuonna oli 3 viikon pätkä, ettei ollut urakkakeikkaa käynnissä. Olemme muuten päässeet siirtymään pystyttämään seuraavaa runkoa. Olemme joskus tehneet myös pohjia ensin, kuten anturat ja väestönsuojat, Korhonen kuvaa.

Seuraavassa urakkakohteessa aloitellaan pohjien teolla. Korhonen on ollut tyytyväinen työnjohdon urakkakauppojen tekokykyyn. Korhosen ja Heikkosen mielestä Jatke on muutenkin kaikin puolin hyvä työnantaja. Kehuihin yhtyy myös Hervannan työmaan työsuojeluvaltuutettu, kirvesmies Joona Karonen.

– Olen ollut Jatkeella vuodesta 2010. Tulin suoraan ammattikoulusta ja kävin intin välissä. Päivääkään ei ole tarvinnut olla poissa sen takia, etteikö olisi töitä, Karonen kehuu varmaa työllistäjää.

– Meillä kaikilla on täällä Tampereella tuttuja, jotka ovat lomautettuina. Jatke ei ole lomauttanut ketään, Korhonen jatkaa.

– Jatkeella on ollut töitä Tampereella, ettei ympäristökuntiin ole tarvinnut lähteä, Heikkonen muistuttaa.

Tieto kulkee hyvin työntekijöille asti Jatkeella.

– Seuraava kohde on tiedossa hyvissä ajoin. Aikaisemmissa työpaikoissa saattoi joutua miettimään ruokatauolla, minne siirrytään seuraavaksi. Tieto tuli sitten vasta iltapäivällä, Korhonen sanoi.

Parempi palkka, iloisempi mieli

Jatkeen urakkaporukassa on 7 jäsentä. Jatkeelle samoihin aikoihin tulleet kirvesmiehet olivat saaneet vihiä, että firmassa olisi mahdollista pistää työkunta pystyyn. Tesoman kaupunginosaan oli tulossa useampi kerrostalotyömaa, joista urakointi oli helppo aloittaa.

– Urakkaporukan perustamisesta liikkui huhuja vuosia aikaisemmin. Lopulta se rupesi kuulostamaan myytiltä, sillä muut tekivät koko ajan runkoja, Karonen muistelee.

Työkunnassa kaikki ovat palkanmaksussa tasavertaisia. Urakassa ei yleensä tarvita apumiehiä.

– Jos avustava työntekijä on ollut mukana 1–2 viikkoa, hän saa siltä ajalta saman palkan kuin mekin, Korhonen toteaa.

Parempi palkka houkuttaa ammattimiestä vähän riuskempaan työtahtiin. Urakkaporukan tienestit nousevat noin 40 prosenttia taulukkopalkkojen päälle.

– Reippaalla tekemisellä saadaan saavutettua se tulotaso, mitä haetaankin. Talvella saa kyllä lämmön työnteosta, mutta kenenkään ei tarvitse juosta, Korhonen sanoo.

Jatkeella ei tarvitse jarrutella urakan valmistumista. Työnantaja on tyytyväinen, kun työ etenee aikatauluja sutjakkaammin.

Hyvä työnantaja näkyy luottamusmiehen arjessa siinä, että kiistoja ei tarvitse selvitellä.

– Parin vuoden aikana minulle on tullut vain yksi puhelu, jonka takia minun piti ottaa yhteyttä Rakennusliittoon, ja sen jälkeen pystyin kertomaan jäsenelle, miten asia on.

Tampereen Jatkeella on 15 työntekijää. Järjestäytymisaste on hyvä.

– Päivällä on hankala lähteä luottamusmiestapaamisiin, kun on kiinni urakassa.

Korhonen valittiin juuri toiselle luottamusmieskaudelle. Vaalit hoituivat sopuisasti, sillä muita ehdokkaita ei ilmaantunut.

Jatkeen urakkaporukalla on selvät terveiset tuleviin tes-neuvotteluihin. Palkankorotukset ovat tärkein tavoite.

– Kun menee kauppaan ja katsoo hintoja, huomaa, että tarvitsee lisää palkkaa, Heikkonen kiteyttää.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

– Voi olla tyytyväinen, että työntekijöitä ei ole tarvinnut lomauttaa, haminalaisen rakennusliikkeen toimitusjohtaja Mika Suntio voi kehaista katsellessaan taaksepäin.

Suntion mielestä lomauttava yritys ottaa aina riskin, sillä väki hakeutuu sinne missä on töitä tarjolla ja nousukauden alkaessa hyvistä tekijöistä tulee pulaa. Siksi hän katsoo, että kannattaa pitää tekijät töissä vaikeiden aikojen yli, jos vain mitenkään mahdollista.

Pitkien työurien etu on sekin, että työnantaja oppii tuntemaan työntekijät ja on helpompi yhdistää tekijä ja tehtävä sen mukaan, missä kukin on hyvä. Työntekijän kannaltakin on mielekästä päästä sellaiseen tehtävään, ja tottakai jälki on silloin parempaa.

Rakennusliike Kalevi Suntio perustettiin 1980-luvun alussa Haminaan, ja pojat ovat jatkaneet isän yritystä. Mika Suntiosta tuli toimitusjohtaja 15 vuotta sitten. Yritys työllistää parikymmentä henkilöä, joista moni on ollut talossa häntä pidempään.

Luottamusmies Mika Forsbergilla tulee täyteen 34 vuotta perheyrityksen palveluksessa. Yhteistyö on ollut mutkatonta, kun kumpikin osapuoli yrittää parhaansa mukaan, että kaikki viihtyisivät työssään.

– Se on vähän sellainen pesti, mihin ei ole tunkua, kertoo puhelimitse tavoitettu Forsberg virnistystä äänessään.

Forsberg kiittelee, ettei ole varsinaisesti joutunut puolustamaan työntekijöitä työnantajaa vastaan vaan ilmapiiri on aina ollut rakentava ja on pyritty yhteisymmärrykseen. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet työehtosopimuksen tekstit, joiden kohdalla on joutunut pohtimaan työnantajan kanssa, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Forsbergin mielestä liiton koulutuksista on tässä suhteessa ollut suuri apu aina kun työehtosopimuksiin on tullut muutoksia.

Hän nostaa esiin sen, että palkanmaksu on aina ollut kohdallaan. On mukava mennä töihin, kun tietää että voi luottaa työnantajaan. Hän arvostaa myös sitä, että firmassa on pitkät työsuhteet ja laaja työterveys. Työntekijöiden toivomuksia myös aidosti kuunnellaan.

Forsberg toivoisi, että muissakin yrityksissä maltettaisiin pitää työntekijät töissä pidempään. Toki hän ymmärtää, että jos töitä ei kerta kaikkiaan ole, yritykset joutuvat lomauttamaan.

– Kehkeytyisi sellainen lojaliteetti puolin ja toisin, se kantaisi sitten eteenpäin. Kyllä meillä on vahva luotto siihen, että meille ei niitä lomautuksia tule, Forsberg sanoo.

Suntio ajattelee, että työntekijöitä kannattaa arvostaa, ja se on osoittautunut voittavaksi kortiksi. Yritys pitää kunnia-asiana sitä, että palkat on maksettu aina ajoissa. Käytössä on myös laajennettu työterveys, jossa työntekijä pääsee vaikka yksityiselle erikoislääkärille tai leikkaukseen, jos vaiva niin vaatii. Työntekijät voivat myös käydä hierojalla ja kuntosalilla työnantajan kustantamana.

– Näillä toimilla pyritään pitämään porukka työkykyisenä, Suntio valottaa.

Muuttotappioalueilla ei ole asuntorakentamista

Tällä hetkellä Kymenlaaksossa ei ole enää juuri lainkaan asuntorakentamista, vaan enemmän teollisuuden ja julkishallinnon urakoita. Asuntokohteissa on tarjolla saneerauksia.

Forsberg nostaa esiin seikan, että korjausrakentamiselle olisi alueella tarve ja korjausvelka kasvaa, sillä taloyhtiöiden on vaikea saada lainaa remontteihin. Jos taloyhtiöt saisivat lainaa peruskorjauksiin, se näkyisi myös rakennusmiesten työtilanteessa.

Suntio kertoo, että urakoiden etsimiseen satsataan tällä hetkellä paljon ja oma asuntorakentamisprojektikin on alkamassa.

– Yritetään sitten vaikka vähän tiukemmalla hinnalla ottaa urakoita, jotta yrityksellä ja työntekijöillä olisi töitä.

Samankaltainen tilanne on Imatralla. Rakennusliike Evälahti täyttää ensi vuonna 75 vuotta ja on koko ajan ollut saman perheen omistuksessa. Toimiala kattaa kaikenlaista asuntotuotannosta teollisuusrakentamiseen ja peruskorjauksiin. Peruskorjauksien sekä uusien asuntojen rakentamisen vähyyden taustalla Evälahden toimitusjohtaja Jouni Pohjolainen näkee ainakin osittain pankkien toiminnan.

– Pankit ovat tällä hetkellä hirveän varovaisia rahoittamaan hankkeita. Rahoituspäätökset ovat tiukassa ja se jarruttaa vähän kaikkea, Pohjolainen kuvailee.

Etelä-Karjalassa Venäjän kanssa tehty politiikka näkyy yritysten arjessa. Kun turisteja ei ole, kaikilla on vaikeampaa.

Toinen iso tekijä on hyvinvointialueiden kriisi. Niin kauan kuin niillä ei ole tietoa tulevasta rahoituksesta, ne eivät korjaa eivätkä rakenna. Rakennusalaa kannattelevat kaupungit ja teollisuus. Evälahdella ei mielellään lomauteta, mutta kevätpuolella sekin saattaa olla edessä. Töitä ei yksinkertaisesti ole.

Asuntojen rakentaminen ja peruskorjaaminen ovat jumissa.

– Imatra ei ole kasvava kaupunki ja tällä hetkellä vuokra-asuntotarve ei ole merkittävä, Pohjolainen valittelee.

Keskitetty työehtosopimus vähentää kitkaa

Pohjolainen kiittelee yhteistyötä luottamusmies Matti Kieron kanssa sujuvaksi. Hänen mielestään sellainen järjestelmä on hyvä, jossa palkkataksat tulevat edunvalvontajärjestöiltä ja käytännön toiminta eli se, mitä ja miten asiat tehdään, voidaan sopia paikallisesti. Välit pysyvät parempina, kun ei tarvitse kinata rahasta.

– Olen keskitetyn työehtosopimuksen kannalla. En näe ollenkaan hyvänä tavoitteena, että palkkausasiat siirtyisivät paikalliseen sopimiseen. Se aiheuttaisi sekamelskaa ja ylimääräistä työtä, Pohjolainen toteaa.

12 vuotta Evälahdella työskennellyt Matti Kiero pitää Evälahden työntekijöiden asioiden ajamista siinä mielessä helppona tehtävänä, että suuria ristiriitoja ei ole ollut. Työntekijät pysyvät pitkään töissä ja jopa yli sukupolvien, sillä heillä on muutamakin isä-poika-työpari.

Kiero on ollut luottamusmiehenä 8 vuotta. Tuolloin edellinen luottamusmies ilmoitti luopuvansa tehtävästä ja eräs toinen työntekijä ilmoitti ottavansa tehtävän vastuulleen.

– Mie tuumasin, että ei se silleen pidä mennä ja asetuin ehdolle ihan vaan sen takia, että saadaan vaalit.

Tarkoitus ei ollut voittaa äänestystä, siinä vain kävi niin. Hänelläkin on käynyt nyt mielessä, että joku toinen saisi jatkaa, mutta työkaverit olivat eri mieltä, joten Kiero on jatkanut. Hän on luottamustoiminnan lisäksi oman osastonsa puheenjohtaja, Rakennusliiton Kymen aluehallituksen puheenjohtaja ja mukana torninosturikuljettajien työehtosopimustyöryhmässä. Lisäksi hän on ehdolla kuntavaaleissa, joten ymmärrettävästi tekee mieli siirtää kapulaa seuraavalle joltain osin.

Nyt Evälahdella on työn alla Lappeenrannan entisen kasarmin tupien muuntaminen asunnoiksi. 1800-luvun lopulla rakennetut seinät ovat nähneet monen varusmiehen tulevan ja lähtevän. Muistoja kuuluu yhdestä ja toisesta suusta, toisinaan jopa ohikulkijoilta.

Matti Kiero on päässyt tekemään kaikenlaista kattohommista valuihin ja kirvestöihin. Välillä on pesty ikkunoitakin. Varsinaisesti hän on torninosturinkuljettaja, mutta niitä tehtäviä on lopulta ollut melko vähän.

– Olen sen verran maalta kotoisin, että olen valmis tekemään kaikkea. Olen sanonut, että jos parempaakaan ei ole, voin yrittää.

Asuntorakentamisen puuttuminen lähes kokonaan Kaakkois-Suomesta on tavallaan hyväkin asia, sillä juuri asuntorakentaminen on rakennusalan heilahdusliikkeiden taustalla. Heilahdusliikkeet taas tuovat herkemmin lieveilmiöitä mukanaan. Väki vaihtuu, laatu on mitä sattuu ja yritykset koettavat päästä mahdollisimman vähällä omalla porukalla ja mieluummin ketjuttavat niin että aliurakoitsijallakin on aliurakoitsija.

Suntiollakin käytetään aliurakointia ja vuokratyötä tasaamaan huippuja, mutta pääosan työstä tekevät omat työntekijät.

– Monesti työmaalle tuleva ulkopuolinen hämmästelee, että onko sinulla omat miehet töissä täällä. Kun muualla päin Suomea on aina jotain aliurakoitsijoita ja vuokramiehiä, Suntio kertoo.

Lieveilmiöissä on vahvasti mukana myös harmaa talous, joka rakennusalalla vaanii aina nurkan takana. Alueellinen ”sementoituminen” eli että kourallinen yrityksiä kilpailee urakoista keskenään, toimii siinä suhteessa eduksi että Suntion mukaan ulkopuolelta on kynnys tulla syrjä-Suomeen toimimaan.

Suntio pitää harmaan talouden torjuntaa tarpeellisena, vaikka se maksaa, sillä se poimii pois epäreilua kilpailua.

– Kyllä me varmaan ollaan hyötyjiä siinä. Jos mitään ei kontrolloitaisi, aina villimpää se voisi olla. Ne jotka toimivat niin kuin pitää, häviäisivät siinä.

Teksti ja kuvat: Elina Talvio

Suomen vankilat ovat vielä tällä hetkellä yliasutettuja. Tilanteeseen on kuitenkin luvassa korjaus, sillä Vantaalle valmistui tänä syksynä vanhan vankilan laajennusosa, joka tuo käyttöön 160 uutta vankipaikkaa.

– Vantaan vankila on nyt vankipaikoilla mitattuna Suomen suurin vankila. Käytössä on 345 paikkaa, Senaatin Turvallisuuskiinteistöt-toimialan johtaja Mikko Järvinen kertoi uudisrakennuksen käyttöönvihkimispäivänä.

Rakennuttajana allianssimallilla toteutetussa projektissa toimi Senaatti-kiinteistöt ja pääurakoitsijana Lujatalo. Rakennus valmistui etuajassa ja jäi miljoona euroa alle budjetin.

Vantaan vankilan perustehtävänä on tutkintavankeuden toimeenpano ja sinne sijoitetaan Etelä-Suomen käräjä- ja hovioikeuden päätöstä odottavat tutkintavangit.

– Lisärakennuksella varaudutaan tutkintavankien määrän kasvuun, kun tutkintavankeuslain muutoksen myötä tutkintavangit siirretään vankilaan heti vangitsemisen jälkeen, Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja Riitta Kari kertoi.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Galleriassa pääset tutustumaan vankilan sisäiseen maailmaan.

Rakennusmies Mikko Niskala tervehtii vierailijaa Häkinvaaran melkein keskelle metsää nousevalla päiväkotityömaalla. Oulun Rakennusteho Oy:n palveluksessa oleva yhteysmies muistuttaa, että nelostie, eli tärkeä kaupungin valtaväylä menee aivan tulevan päiväkodin vierestä. Päiväkoti on metsäisestä sijainnistaan huolimatta hyvin kätevällä paikalla työssäkäyvien vanhempien kannalta.

– Rovaniemi on laaja kunta, ja tätä tietä pääsee nopeasti moneen suuntaan.

Niskala tietää, hän on itsekin rovaniemeläinen ja kulkee yleensä työmaille polkupyörällä.

– Sähköpyörä on kätevä, kun sillä polkeminen ei ole huonollakaan säällä niin raskasta.

Niskala valittiin työmaan yhteysmieheksi, sillä hän oli omien sanojensa mukaan ensimmäisenä työmaalla ja tulee olemaan siellä vielä vuosikorjauksissakin.

Tähän mennessä yhteysmiehen tehtävät eivät ole työllistäneet ensikertalaista liikaa.

– Rakennusteho on hyvä työnantaja, mitään riitatilanteita ei ole. Olen saanut lähinnä kommunikoida ja tulkata ihmisille asioita, joillakin asioiden omaksuminen kestää hetken. Sekin, kun työporukka vaihtuu, vanhoja jää eläkkeelle ja uusia tulee töihin, tuo oman lisänsä, Niskala toteaa.

Vaikka ei töihin uusia naamoja tullut. Rovaniemi on pieni paikkakunta ja ammattikuntien jäsenet tuntevat toisensa. Tälläkin työmaalla rakentajat ovat paikallisia.

– Oulun Rakennusteholla on Rovaniemellä oma paikallisyksikkö, jonka kaikki työntekijät ovat rovaniemeläisiä.

– Ei ole ketään junantuomaa, Niskala sanoo naurahtaen.

Oulun Rakennusteho Oy on hankkeen KVR-urakoitsija, eli se vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta. Tällä hetkellä työmaalla on noin 5 talon omaa miestä, loput ovat aliurakoitsijoiden palveluksessa.

Uudessa mukana

Oulun Rakennusteho on profiloitunut enemmän asuntojen betonirakentajana kuin puurakentajana.

– Nyt kun asuntorakentamisessa on hiljaista, on hyvä, kun on päästy julkisiin hankkeisiin mukaan. Kontiotuotteella on varsinaisiin liimapuupalkkiasennuksiin oma porukkansa. Me teemme muun. Tämä on minulle ensimmäinen kerta puurakennustyömaalla, Niskala kertoo.

Erityisesti työtä on helpottanut – ja työskentelyolosuhteita parantanut – asia on, että kaikki työt tehdään 31 metriä korkeassa teltassa.

­– Tämä on todella helppoa rakentamista kaikille muille paitsi teltan rakentajille. Se näytti hurjalta hommalta.

Niskalan mukaan kunnollinen sääsuoja on nopeuttanut työvaiheita ja rakenteet pysyvät varmasti kuivina säästä riippumatta.

– Tällä on satanut todella paljon eikä meidän ole tarvinnut välittää siitä. Sähköt, valot, kaikki saatiin tänne heti. On kuin rakentaisi hallissa. Normaalisti betonivalu olisi pitänyt peittää, eikä se lainapeitteiden vetäminen ole rakentajalle mitään herkkua. Talven tulo ei vaikuta täällä teltassa rakentamiseen mitenkään.

Epävakaisessa säässä on ollut hyvät puolensa, teltan sisällä ei ole myöskään tullut kuuma.

– Sen verran huonosti täällä liikkuu ilma, että betonivalun tekijät eivät voi käyttää suojalaseja. Ne menevät saman tien aivan huuruun.

Rakennuksessa on käytetty betonia vain pohjavalussa ja väestönsuojassa. Runko ja välipohjat ovat puuta. Niskala ihailee ”legopalikoiden” kokoamista.

– Eilen aamupäivällä homma alkoi sillä, että kuorma tuotiin paikalleen ja kaikki järjesteltiin niin, että kokoaminen voi alkaa. Nopeaa työtä.

Rakennustehon porukka poistuu joksikin aikaa työmaalta, kun hirsirakentajat hoitavat omaa osuuttaan. Käynnissä on tavaroiden poisvienti ja viimeisten betonivalujen teko. Kaikki mitä on tarvittu, on mahtunut tilavalle tontille. Nyt ne viedään pois. Myös koneille on ollut hyvin tilaa.

– Meillä melkein jokainen osaa ajaa koneitakin. Se on ollut kätevää, kun on voinut tuoda koneella omat tavaransa oviaukolle ja viedä roskansa pois.

Puretun tilalle puuta

Korkalovaaraan Vaaranlammelle rakennetaan uusi monitoimitalo, johon tulee koulu- ja varhaiskasvatuspalvelujen lisäksi kirjasto, nuorisotilat ja neuvola. Hankkeen on tarkoitus valmistua viimeistään elokuussa 2025. Hankkeen pääurakoitsija on Sakela Oy ja hirsistä sekä niiden asennuksesta on vastannut Ollikaisen Hirsirakenne Oy.

Monitoimitalon julkisivu on rakennettu hirrestä, muilta osin rakennus on betonia. Painumattomat hirret ovat 27-millisiä, joten niitä ei tarvitse eristää. Sisäpuolella on palonestomaali. Käynnissä ovat parhaillaan sisätyöt sekä piha-alueiden rakentaminen. Myös louhintaa joudutaan vielä tekemään tontin yhdessä osassa.

Paikalla sijaitsi aikaisemmin Vaaranlammen koulu, joka purettiin vakavien sisäilmaongelmien takia. Ongelmia ei saatu poistumaan edes mittavalla remontilla.

– Ilmeisesti rakenteisiin on päässyt valumaan vettä kallion pintaa pitkin. Nyt kalliota on louhittu pois, jotta vesi saadaan ohjattua poispäin rakennuksesta, työmaan yhteysmies Rauno Juutila sanoo.

Putoamissuojaus tärkeää

Työmaan vahvuus on tällä hetkellä korkeimmillaan, noin 50–60 työntekijää, joista Sakelan omia työntekijöitä 7–8 ja lisäksi toimihenkilöt. Sisällä talossa tehdään osassa kerroksia jo maalauksia, asennetaan IV-järjestelmiä, vesieristetään, laatoitetaan ja vedetään sähköjä.

Juutila on sekä työmaan yhteysmies että työsuojeluvaltuutettu. Molemmissa hommissa ensimmäistä kertaa.

– En itse hakeutunut tähän, mutta pojat päättivät, että menen, Juutila vitsailee.

Yhteysmiehen tehtäviä hänellä on tähän mennessä ollut vähän, työsuojeluvaltuutettuna sen sijaan on pidettävä silmät auki.

– Tällä työmaalla erityisesti putoamissuojaus on hyvin tärkeä. Rakennus on korkea ja siinä on paljon avointa tilaa. Kaiteet ovat nyt kohtuullisia, mutta välillä niissä on ollut puutteita.

Tähän mennessä asiat ovat menneet työmaalla hyvin, on sattunut vain yksi työtapaturma, jossa työntekijä iski vasaralla sormeensa.

Edellinen talvi oli kylmä ja pitkä ja työmaalla oli välillä tilanne, jossa mentiin sen mukaan, toimiiko nosturi vai ei.

– Lunta oli todella paljon, mutta täällä se on loppujen lopuksi normaalia rakentamista. Lumi täytyy poistaa, oli sitä sitten 5 senttimetriä tai 30.

Juutila on kiertänyt mukana TR-mittauksissa, mutta ei ole vielä suorittanut niitä itse.

– Siisteydestä tulee eniten merkintöjä, hän toteaa.

Yhteysmiehen ja tsv:n tehtävien lisäksi Jutila toimii myös työmaan yleismiehenä. Hänellä on vähän vastaavanlaiselta hirsityömaalta kokemusta, sillä yritys urakoi Kittilään uuden hirsikoulun, joka valmistui tämän vuoden puolella.

Koska työmaa on laaja, liikuntaa tulee runsaasti.

– Eilen oli askelmittarin mukaan tullut 16 000 askelta työpäivän aikana.

Askeleet eivät ihan pian lopukaan, sillä monitoimitalon pihalle rakennetaan vielä 16 ulkorakennusta syksyn ja talven aikana.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Elokuussa Lujabetonin Siilinjärven tehtaiden piha-alueella maalattiin uusiksi jalankulkuväylien merkintöjä.

– Alkuun oli pikkuista opettelua itsellänikin näihin suojateihin, pääluottamusmies, betonimies Teemu Turunen kertoo.

Työnantaja ilmoitti, että suojateitä oli pakko käyttää tai työntekijä saa varoituksen.

– Nyt suojateiden käytöstä on tullut vaistomainen tapa.

Suojatieverkoston luominen on hyvä esimerkki työturvallisuuden kehittämisestä. Uusille turvallisemmille tavoille ei opita, ellei työnantaja ole tosissaan työsuojelun ylläpitämisessä. Lopulta turvallinen työkulttuuri on arkipäivää.

Turunen valittiin Lujabetonin Siilinjärven tehtaiden pääluottamusmieheksi vuodenvaihteessa.

– Olin 6 vuotta seinähallin luottamusmiehenä. Päätin kokeilla onneani ja lähdin pääluottamusmiesvaaleihin ehdokkaaksi.

Turusen kinkeripiiriin kuuluu myös Varkauden väliseinätehdas. Lyhyen pääluottamuspestin suurin yllätys on ollut se, että yrityksen johdon kanssa neuvotteleminen on helpompaa kuin työnjohdon kanssa.

– Johdosta löytyy yllättävän suurta ymmärrystä työntekijöiden ehdotusten suhteen.

Turunen on jo omat oppirahansa maksanut aikaisemmassa luottamusmiespestissään. Nuori ja innokas luottis halusi muuttaa kaiken ja kerralla.

– Välillä huusimme työnjohtajan kanssa toisillemme. Se ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Tilanne selvisi paremmin, kun yhdessä lähdimme ratkomaan ongelmaa ja hakemaan ratkaisua.

Jos haluaa saada jotain aikaiseksi, luottamusmiehen on tehtävä taustatyöt kunnolla ennen varsinaisia neuvotteluja.

Kun Turunen pääsi töihin ammattikoulun jälkeen, ei eräältä työmaalta löytynyt lainkaan luottamusmiestä.

– Joillakin työntekijöillä ei ollut mitään tietoa ammattiliitosta. Se rupesi vähän harmittamaan. Asioita joutui selvittämään Rakennusliiton aluetoimiston kautta.

Lujabetonilla asiat olivat toisin. Luottamushenkilöverkosto oli valmiina. Edellinen luottamusmies Vesa-Matti Toivanen kysyi Turuselta, olisiko hän kiinnostunut seinähallin luottamusmiespestistä. Turusen kiinnostus ja oma-aloitteisuus oli huomattu työporukassa.

Tessi selkeämmäksi

Työsuojeluvaltuutettu ja runkohallin luottamusmies betonimies Ari Niskasella on takanaan 25 vuoden ura Lujabetonilla. Työsuojeluvaltuutettuna Niskanen on kolmannella kaudella.

– Teemme töitä peruspalkalla ja osaurakalla, Niskanen kertoo palkkausjärjestelmästä.

Viime aikoina Lujabetonilla on tuotannollisista syistä irtisanottu työntekijöitä.

– Irtisanomiset rassaavat meitä. Olemme pääluottamusmiehen kanssa yrittäneet tarjota lomautuksia niiden tilalle, mutta se ei käynyt työnantajalle. Se harmittaa, sillä tällaisessa taloustilanteessa on vaikea löytää töitä.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemät heikennykset eivät paranna tilannetta.

– Nyt tulee raippaa duunareille oikein kunnolla, Niskanen kiroaa vielä painokelvottoman litanian perään.

Työsuojelu sujuu Lujalla erinomaisessa yhteisymmärryksessä.

– Puhumme johdon kanssa työsuojeluasioissa samaa kieltä.

Niskasen mukaan Siilinjärven tehtailla hyvä yleistunnelma.

– Porukka tulee hyvillä mielin töihin. Se on myös meidän kaikkien etu, kun töihin lähtö ei v**ta

Tulevassa tessissä palkkoja on korotettava. Toinen tarpeellinen korjaussarja tessiin olisi tessin tekstien ymmärrettävyyden parantaminen.

– Tessissä on paljon hienoja sanakäänteitä, jossa seuraava lause kumoaa edellisen lauseen sisällön. Kansantajuisuudella olisi käyttöä. Olen monesti joutunut soittamaan liiton toimitsijoille ja kysymään, mitä tämä oikein tarkoittaa.

Yara tarvitsee betonia jatkuvasti

Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla ja konsernin pääkonttorissa on töissä toistasataa henkeä. Reilu puolet henkilöstöstä työskentelee tuotannossa. Siilinjärvellä tehdään seinä- ja palkkielementtien lisäksi muun muassa ratapölkkyjä ja maatalouden erikoiselementtejä.

– Valmisbetonin teossa meillä on ennätysvuosi, betoniaseman luottamusmies ja Rakennusliiton hallituksen jäsen Janne Rautiainen yllättää keskellä rakennuslamaa.

Ensi talvi näyttää sovittujen betonitoimitusten osalta työteliäältä. Siilinjärvellä lannoitevalmistaja Yaran kaivos tuo jatkuvan peruskuorman betoniasemalle. Elokuun lopussa uutisoitiin kaivoksen laajentamisesta, jotta tuotanto voisi jatkua 2060-luvulle asti.

– Yaran kaivoksella joko laajennetaan tai saneerataan koko ajan. Pelkästään saneerauskohteisiin menee arviolta 1 000 kuutiota vuodessa.

Betoniaseman valvomo on pahimmillaan Lujabetonin kuumin työpiste.

– Täällä on paljon tietotekniikkaa. Heinäkuussa 3 vuotta sitten täältä oli hajonnut ilmastointilaite. Aamulla vuoroon tullessa mittarissa oli 38 asteen lukemat.

Ennätys on kesältä 1997, pahimmillaan lämpö kohosi 46 asteeseen. Silloin kuumuudessa tehtiin vielä töitäkin, mutta työsuojelussa on onneksi edetty myös hellerajojen kohdalla.

Rautiainen tuli samana kesänä ensimmäistä kertaa Lujabetonin tontille töihin aliurakoitsijan palkkalistoilla raudoittajaksi. Useamman työpisteen jälkeen Rautiainen kouluttautui vuonna 2004 laborantiksi.

– Kävin vielä 2008 robottiohjelmointikurssin ja olin mukana asentamassa raudoitusten hitsausrobotteja. Nyt en saisi edes käyntiin niitä, Rautiainen kertoo tekniikan kehityksestä.

Nilsiäläinen elementtityöntekijä Marko Pääkkönen on ollut Lujalla 7 vuotta.

– Ensi olin 3 vuotta valuporukassa, sen jälkeen olen tehnyt timpurihommia

Aikaisemmin Pääkkösen elanto tuli hirsirakentamisesta.

– Talvella hirsirakentaja joutui monesti olemaan työttömyyspäivärahalla. Täällä en ole kertaakaan ollut lomautettuna. Meillä on hyvä työporukka, Pääkkönen perustelee viihtymistään

Enemmän keskustelua ja aktiivisuutta

Ensi vuonna eläköityvä kirvesmies Risto Lehtoranta on ollut Lujalla hommissa 44 vuotta.

– Palkoista ei ole tarvinnut kinastella. Eihän täällä ole maksettu huippupalkkoja. Kapea ja pitkä leipä, Lehtoranta ynnää hyviä ja huonoja puolia.

Lehtoranta saattaa ehtiä vielä lomautetuksi ennen eläkkeelle jääntiään.

– Viime vuonna jouduimme pakkolomalle kevättalvella.

Tehtaalle jääville työkavereille Lehtoranta muistuttaa aktiivisuuden tärkeydestä. Hän epäilee, että kännykkä vie nykyään liikaa huomiota.

– Ennen ruokalassa oli kovia keskusteluja. Nyt on hyvin hiljaista.

Toinen asia, josta Lehtoranta haluaa muistuttaa nuorempiaan, on kuntoilun tärkeys.

– Itse olen sen suhteen ollut leväperäinen, mutta nuoruuden hiihtoharrastuksen ansiosta minulla ei ole ollut selkävaivoja.

Lehtorannalla on suunnitelmat valmiina eläkepäiviä varten.

– Mökkeilen ja käytän brittikissoja näyttelyissä, kissalauman huoltaja kertoo.

Elementtityöntekijä Petra Partanen tuli ratapölkkyhalliin töihin toukokuussa.

– Olen ollut Lujalla reilut 3 vuotta. Aikaisemmin olin seinäelementtihallissa logistiikan ja ylläpidon tehtävissä.

Ratapölkkyhallissa tehdään pitkää sarjaa samoilla asetuksilla. Seinäelementeissä on huomattavasti enemmän vaihtelua.

– Työ ei tympäise ainakaan vielä. Pitempään linjalla olleet tunnistavat kaikki äänet. Itse hätkähdän vielä jokaista rasahdusta. Viihdyn täällä hyvin ja opin koko ajan uutta.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Joensuun Suvantokadulla on käynnissä harvinainen rakennuskohde. Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy rakentaa parhaillaan omarahoitteisen kerrostalon ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO:n S-marketin yhdistelmää, johon lisäksi kuuluu kiinteistöjen yhteinen parkkihalli. Tämän lisäksi Reijosella on samassa korttelissa varaus 2 kerrostalolle, mikäli asuntomarkkinat lähtevät vetämään Joensuun keskustassa.

Luottamusmies, kirvesmies Sami Lukkariselle Suvantokadun työmaa on jo tuttu paikka. Lukkarinen oli työskennellyt tontilla jutuntekohetkellä pari viikkoa.

– Työmaa käynnistyi keväällä. S-marketin pitäisi olla valmis marraskuussa.

Kerrostalo valmistuu ensi keväänä. Reijosella tehdään jonkin verran urakkaa, mutta tällä työmaalla työt etenevät tuntipalkalla.

Lukkarinen on tullut Reijoselle töihin vuonna 2005. Edellinen työnantaja oli jo toimintansa lopettanut Karelian Rakennus Oy.

Reijosella on tällä hetkellä käynnissä Ouneva Groupin hallityömaa Tuupovaarassa, Hammaslahden koulu Joensuussa ja Scanpole Oy:n Höljäkän kyllästämön laajennus.

– Näiden lisäksi meillä on Porvoossa puukerrostalotyömaa, mutta se ei työllistä meiltä kuin muutaman miehen, Lukkarinen sanoo.

Lukkarinen toimii työmaiden heittomiehenä, mikä sopii myös luottamusmiehen työnkuvaan hyvin. Suvantokadun työmaalla on kymmenkunta Reijosen omaa miestä. Aliurakoitsijoiden työntekijöitä on saman verran.

– Ajattelen niin, että pienten lasten vanhempien on parempi olla tällaisella lähityömaalla. Itselläni lapset ovat jo aikuisia ja minun on helpompi lähteä pitemmälle reissuhommiin.

Lukkarisen on helppo hypätä tuttujen työkavereiden työremmiin millä työmaalla hyvänsä. Samalla luottamusmiehen tehtävät hoituvat kuin itsestään. Lukkarisella on nyt meneillään 3. luottamusmiespesti.

– Meillä oli viime kerralla vaalit, mikä on hyvä asia.

Tulevan tes-kierroksen kuvioista ei työkavereiden kanssa ole vielä keskusteltu, mutta ruokarahan verollisuuden poistaminen on talonrakennuksen tessin vanha kiistakysymys.

– Siitä lähtee veroina kolmasosa.

Ruokarahan verottomuus on jo saatu esimerkiksi talontekniikan tessiin ja Sähköliiton tesseihin.

Toisena korjauskohtana kahvitaukokeskustelussa nousi esille sosiaalitilojen vaatekaappien pienuus. Tuplakaapissa siviilivetimet säilyisivät puhtaampina, kun työvaatteille olisi oma tilat.

Lisää liksaa ja hikiseen

Sekatyömies Jani Jaatinen vääntää Suvantokadun työmaalla raudoitteita Joen Rakennustyö Oy:n palkkalistoilla.

– Olen ollut töissä muun muassa Lemminkäisellä, Rakennustoimisto K. Tervo Oy:llä ja Kiinteistökehitys Laakkonen Oy:llä.

Viisikymppiselle Jaatiselle muut Joensuun seudun rakennusfirmat ovat tulleet tutuiksi aliurakoinnin kautta. Jaatinen tekee kaikenlaisia rakennustöitä, joten sekatyömiehen titteli on aivan kohdillaan.

– Olen ollut töissä Joen Rakennustyö Oy:ssä reilut 6 vuotta. Yllättävän hyvin hommia riittänyt. Haittapuolena aliurakoitsijan töissä on se, että lähtö työmaalta voi tulla nopeastikin, Jaatinen viittaa työvoimatarpeen mukaiseen vaihtuvuuteen.

Sekatyömiehen mielestä tessin tärkein parannuskohde on palkkojen korotus.

– Eläminen maksaa koko ajan enemmän, Jaatinen muistuttaa.

Erityisesti työttömän elämä kallistuu jatkossa. Jaatinen laskee, että syyskuun muutosten jälkeen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan alenee 20 prosenttia.

– Se merkitsee satojen eurojen menetystä kuukaudessa.

Työttömyysturvan heikentyminen lisää paineita palkankorotuksiin, sillä työttömyysjaksoihin on jatkossa varauduttava omilla säästöillä.

Maakunnan ainoa gryndikerrostalo

Suvantokatu 21:n rakennusurakan ensimmäisen vaiheen budjetti on 13 miljoonaa euroa, josta asuntorakentamisen osuus on 7,5 miljoonaa euroa ja 1 000-neliöisen S-marketin sekä pysäköintihallin osuus 5,5 miljoonaa euroa. Asunnoista on myymättä enää 7 kappaletta.

– Tämä taitaa olla ainoa gryndikohde, joka on Pohjois-Karjalassa käynnissä, Rakennustoimisto Eero Reijosen toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen toteaa.

Hämäläisen mukaan rakennusyhtiön tase ja hyvin käyntiin lähtenyt ensimmäisen kerrostalon ennakkomyynti mahdollistivat rakennushankkeen aloittamisen.

– Tämä hanke pitää saada ensin maaliin ennen kuin harkitsemme seuraavan kerrostalon rakentamisen aloittamista.

Hämäläinen uskoo, että seuraavan kerrostalon rakentaminen lähtee liikkeelle ensi vuoden aikana. Maakuntien keskuskaupungit hyötyvät maakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Hämäläisen mukaan lähitulevaisuudessa keskustan liepeillä omakotitalossa asuvat eläkeläiset ovat merkittävä ostajaryhmä.  

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Peabin remikseriryhmä käynnistelee päällystysprosessia Vt 16:lla Lapuan ja Alajärven välillä heinäkuussa. Tänä kesänä Peabilla on poikkeuksellisesti 4 remikseriryhmä tavallisen kolmen sijaan.

– Kaikki remikseriryhmään kuuluvat koneet ovat omia, perämies Markus Eurén toteaa.

Eurénin työporukka aloitti Peabin remikseriryhmistä viimeisenä 23. huhtikuuta.

– Porissa tuli silloin 10 senttiä lunta. Se hankaloitti töiden aloittamista.

Remikseriryhmien suuremman määrän takia kalustoa on jouduttu käyttämään luovasti.

– Yleensä käytössä on 3 lämmitysyksikköä, mutta nyt meillä on vain 2. Tuo edessä oleva pienisäiliöinen auto on otettu työkäyttöön, toista lämmitysvaunua ajava lämmittimen kuljettaja Timo Vuori kertoo.

– Ajamme nyt täysillä kaasuilla koko ajan, jotta saamme tarpeeksi lämpöä.

Syksymmällä pahimpien kiireiden hellittäessä letkaan saadaan kolmaskin lämmitysyksikkö letkaan mukaan. Vuoren lämmitysyksikön säiliöön mahtuu 12 tonnia kaasua. Kaasumäärä riittäisi parin päivän työskentelyyn, mutta toisessa yksikössä on pienempi 7 tonnin säiliö ja täyttö tehdään päivittäin.

Remikserin työporukassa on tusinan verran työntekijöitä. Omien liikenneohjaajien lisäksi Ramuddenilta on työryhmä vastaamassa remikserin ohittavasta liikenteestä ja liikennevaloista.

Liikenteenohjaaja Elisa Matalamäki on ylpeä työstään.

– Olin ensimmäistä kertaa liikenteenohjaajana 18-vuotiaana Asfaltti-Hakalla. Säät ja työmaat vaihtelevat. Emme korjaa samaa kohtaa joka vuosi, teemme niin hyvää laatua.

Asfaltti-Haka muuttui yrityskaupan myötä Lemminkäiseksi. Matalamäki on työskennellyt myös Ramuddenilla. Liikenteenohjaaja saa hyötyliikuntaa työpäivän aikana.

– Tässä saa pyöriä kuin väkkärä ja nähdä joka puolelle. Autoilijoiden, jalankulkijoiden ja omien massa-autojen liikkeet pitää olla koko ajan seurannassa. Hyvä näkö, kuulo, reagointikyky ja pelisilmä ovat tarpeen.

Moni autoilija yrittää saada liikenteenohjaajalta erivapauksia työmaa-alueella liikkumiseen.

– Liikennevalojen kanssa ei neuvotella, Matalamäki kiteyttää.

Työmaan turvallisuuden vaarantamisen lisäksi omilla säännöillään ajavat voivat pilata tuoreen asfalttipinnan. 

Kokkolalainen Matalamäki teki välillä kuorma-autonkuljettajan hommia, Peabilla on nyt meneillään ensimmäinen kausi.

– Olen ollut liikenteenohjaajan erilaisissa työporukoissa, kuten urapaikkauksessa.

Perämies hallitsee myös asfaltoinnin teorian

Markus Eurén on ollut asfalttialalla vuodesta 1996 lähtien.

– Tulin näihin hommiin heti 18 vuotta täytettyäni.

Ensimmäiset 12 vuotta Eurénin työpaikka oli Elg-yhtiöissä.

– Sieltä siirryin Lemminkäiselle. Sen jälkeen firmalla on ollut erilaisia nimiä, Eurén kuvaa asfalttialan keskittymistä oman työuransa kautta.

Eurén on työskennellyt yleensä erikoiskaluston parissa.

– Olen tehnyt töitä myös tavallisen levitysporukan kanssa syksyisin valtion urakoiden loputtua.

Eurénin ura perämiehenä alkoi toistakymmentä vuotta sitten, mutta on viime vuosina ollut katkolla työryhmän vetäjän tehtävien takia.

– Tulin nyt takaisin perämieheksi, kun meillä on paljon töitä, mutta ei tekijöitä. Tämä on tuttua hommaa.

Asfaltoinnin teoriapuolta Eurén on käynyt hiomassa Metropoliassa, jonne hän teki mestarin opinnäytetyönsä.

– Tein sen harrastuksena. Opinnot eivät koskaan miestä pahenna.

Vähemmän paperitöitä, enemmän asfaltointia

Timo Vuori aloitti alan työt toukokuussa 1988 Haka-asfaltissa. Etu- ja perämiehen vakansseilla Vuori on työskennellyt 20 vuotta.

– Muistan vielä ensimmäisen asfaltointipaikankin. Se oli Vaasan Ristinummella Sala-ampujankatu.

Vuori muistaa miten pikkupoikana hän kimmastui asfalttiporukalle 1970-luvun puolivälissä Vähässäkyrössä.

– Porukka veti silloin öljysoraa kotipuolessani. Ajelin pyörällä uutta öljysoraa pitkin ja jarrutin levittäjän peräpenkin takana.

Työmiehet ärähtivät pojankoltiaiselle, mutta saivat kuulla kunniansa.

– Huusin niille, etten ikinä tule tuommoisiin paskahommiin, Vuori muistelee pieleen mennyttä uhkaustaan.

Vuori tuli remikseriryhmään viime kesänä.

– Tämän työkokemuksen jälkeen voin sanoa, että asfalttihommissa ei ole enää mitään, mitä en olisi tehnyt remikserin ajoa lukuun ottamatta.

Kotimaisten työmaiden lisäksi Vuori on asfaltoinut myös Tanskan ja Venäjän kamaraa.

Varsinaisten töiden lisäksi Vuori on kouluttanut Peabin porukkaa huoltotöiden saloihin.

Paras näkemys kokonaisuudesta

Jyrä/kolamies Juha Heinävaara ohjastaa remikseriryhmän jälkijyrää.

– Tästä näkee hyvin mitä me touhuamme. Jos esimerkiksi etujyrälle tulee jokin häiriö ja se jää remikseristä jälkeen, pääsen puikkelehtimaan avuksi. Etujyrästä jää pysähtyessä aina pieni patti ja se pitää heti kuumana tasata. Jäähtyneenä se klöntti ei enää lähdekään pois. Mitä enemmän jyräyskertoja, sitä tasaisempi pinta. Jos pintaa jyskyttää liikaa, piki nousee pintaan ja siitä tulee liian kiiltävä, Heinävaara hakee kohtuullista keskitietä.

Heinävaaralla on 40 vuotta asfalttialan työkokemusta. Remikseriryhmässä Heinävaara on tämän kesän tulokas.

– Olen silloin tällöin ollut remikseriporukoissakin mukana. Olen sellainen prikkamies, minua heitellään paikasta toiseen silloin kun tarvitaan.

Heinävaaran elämäntilanteeseen kiertävä työ sopii hyvin. Uuteen työporukkaan siirtyminen vaatii uskallusta, jota kaikilla ei välttämättä ole.

– Minulla on tuttuja joka puolella. Senkin takia minua pyydetään paikkaajaksi.

Heinävaara liittyi Rakennusliittoon jo 1980-luvun alkupuolella.

– Tein ensin raudoitushommia, mutta sitten tuli lamanpoikanen ja siirryin asfalttihommiin.

Peabilla Heinävaara on nyt ollut 4 kesää. Aikaisempaan työhistoriaan kuuluvat muun muassa Lemminkäinen, Destia, Rudus asfaltti ja NCC.

Heinävaara on huolissaan hallituksen työttömyysturvan leikkauksista.

– Asfalttiala menee melko kylmäksi, jos ansiosidonnaisen päivärahan saamiseen tarvitaan jatkossa 10 kuukauden työt. Vanhana kuuskymppisenä äijänä harmittelen, että nuoret lähtevät varmasti alalta ja vanhemmatkin miettivät alanvaihtoa. Tässäkin remikseriporukassa on paljon osaamista, jota on vaikea korvata.

Lisää liksaa

Timo Vuori oli asfalttialan tes-neuvottelukunnassa reilut 10 vuotta. Markus Eurén otti neuvottelukuntapaikan vastaan työryhmässä suoraan lennosta.

– Kaikki työkaverit ovat sanoneet, että kaikki muu nousee paitsi palkat. Tyttäreni ja vävyni ovat hyviä esimerkkejä. Kummatkin perheet ovat ostaneet omakotitalot ja heillä on pieniä lapsia. Valtio tiputtaa koko ajan etuisuuksia pois. Päättäjienkin pitäisi ymmärtää, että painamme täällä puoli vuotta perse ruvella töitä, Vuori esittää mielipiteensä tes-neuvotteluiden tavoitteista.

Eurén on palkkatason nostosta Vuoren kanssa samoilla linjoilla. Palkankorotusten lisäksi neuvottelukunnassa pallotellaan myös uusia ideoita.

– Esimerkiksi asfaltoinnin erikoistöihin voitaisiin kehitellä tuotantopalkkiojärjestelmiä, Eurén tunnistaa yhden mahdollisen kehityskohteen tessissä.

Toinen korjaussarjan kohde olisi majoituspykälässä. Lähtökohtaisesti työnantajan on tarjottava yhden hengen huonetta matkatöissä, mutta työnantaja saa ottaa kustannukset huomioon ja majoittaa ahtaammin.

– Se vähentäisi tulkinnanvaraisuutta. Maksajan mielestä euronkin kalliimpi voi olla kohtuuton, Eurén linjaa.

Eurénin mielestä Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajama vientivetoinen palkkamalli olisi myrkkyä asfalttialan palkkauksen kehittämiselle.

– Suomen tilannetta on turhaa verrata Ruotsiin. Siellä on jo valmiiksi korkeampi palkkataso. Meillä on ostovoima jo valmiiksi heikentynyt.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen