– Englantilaiset ay-kollegat ovat sanoneet, että tehkää kaikkenne nyt. Jos te päästätte tämän tilanteen käsistänne ja menetätte mahdollisuutenne vaikuttaa yhteiskuntaan, annatte tämän kaiken rapistua, se on todella vaikeaa rakentaa uudelleen, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen viittasi Thatcherin Englantiin avauspuheessaan.

Ojasen mukaan Suomen nykyisen hallituksen ohjelma on kopio Thatcherin ohjelmasta, jonka tarkoituksena oli muun muassa pakottaa ay-liike polvilleen.

– Tiedämme, että palkkakehitys, minkä ay-liike on pystynyt jäsenilleen toimittamaan, ei ole yltänyt edes inflaatioon. Elinkeinoelämä vaikuttaisi olevan tilanteessa, jossa ainoa tapa parantaa yritysten kannattavuutta, on alentaa työvoimakustannuksia. Ruotsissa ja Tanskassa innovointi on pinnalla, mutta suomalainen elinkeinoelämä näyttää keskittyneen vanhanaikaisiin tuotteisiin ja siksi olemme tällaisessa ahdingossa.

Ajatus on se, että tuottavuuskehityksen, jota edellytettäisiin, jotta palkkoja voisi maksaa enemmän, pitäisi yltää naapurimaiden tasolle.

– Tuoreen kiinnostavan väitöskirjan lopputulema oli, että työmaalla 80 pinnaa ammattilaisen hommista on odottelua. (Lisää tässä Rakentajan jutussa). 20 prosenttia on se aika, jolloin työ etenee tehokkaasti. Nyt olisi hyvä paikka – yhdessä ja erikseen – löytää tapoja, joilla se 20 % saataisiin nostettua 30 prosenttiin. Se tarkoittaisi, että itse työn tuottavuus nousee 50 %.

Ojasen mukaan on heikkoja signaaleita, että rakennusliikkeissä mietitään tällä hetkellä, onko projektirakentaminen kannattavaa ja ainoa oikea tie. Eli onko järkeä, että runkourakka, jonka 8 henkeä teki ennen kolmessa viikossa, nyt on 30 työntekijää ketjussa tekemässä samaa. Heikkoja signaaleita kuuluu myös siitä, että joissakin yrityksissä pohditaan, onko nykyisenlainen tekeminen laadun tae.

– Nyt kun olemme talonrakentamisen kuopassa ja mennään vielä syvemmälle kuoppaan tänä syksynä, voisi olla paikka, jossa voimme keskustella lujempaa siitä, miten rakentaminen tapahtuu, kun nousu alkaa? Miten saadaan omille kirjoille työvoimaa, miten saadaan harmaa talous osaksi rakentamisen kustannuksia ja miten saataisiin siihen reaaliaikaista valvontaa, jotta voitaisiin luoda tulevaisuudenuskoa ja luottamusta, joka näkyisi työn tuottavuuden nousuna?

Ojanen muistuttaa, että keskustelun siitä, minkälaista työelämää haluamme, on nyt alettava työmailla.

– Se flegmaattisuus, että katsotaan että ”joku muu” hoitaa, pitää nyt lopettaa.

Ei nöyristelyä

– Tärkeitä asioita viedään pikkuhiljaa eteenpäin. Joskus on parempia ja joskus huonompia kierroksia. Tes-neuvottelut ovat liiton tärkein tehtävä, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti.

Palonen kertoi kuulijoille madonlukuja rakennusalan synkästä tilanteesta.

– Mutta me lähdemme neuvotteluihin pystypäin, vaikka realiteetit ymmärrämmekin.

Hallituksen toimista huolimatta pilvellä on myös hopeareunus.

– Synkillä asioilla on aina joitakin hyviä puolia ja tällä kertaa se on se, että SAK:n liittoperheessä olemme löytäneet toisemme uudelleen ja paremmin ja lähdemme koordinoimaan tes-neuvotteluja.

Palonen kertasi kuulijoille viimeisen vuoden aikana tehtyjä heikennyksiä työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan. Erityisesti mahdollinen yleissitovuuden mureneminen huolettaa kaikkia liittoja tällä hetkellä.

– Onko yrityksillä motivaatiota järjestäytyä työantajaliittoon sen jälkeen? Vaikka eihän se paikallinen sopiminen tietenkään ole niille ainoa syy järjestäytyä.

Palonen miettiikin, mikä isäntien tulokulma paikallisen sopimisen laajentamiseen on.

– Ovatko he myös sitä mieltä, että tässä torpedoidaan alaa, kun halutaan antaa sopimisen mahdollisuudet tuonne villiin ja vapaaseen kenttään? Siellä kun on kaikenlaisia huijareita yrittäjinä.

Noin 200 tessiä yhteistyössä maaliin

Maakokoukseen oli kutsuttu puhujavieraaksi Jaana Ylitalo, joka toimii SAK:ssa työehdot-osastolla työmarkkinapäällikkönä. Ylitalon rooteliin kuuluu moneen kertaan puhuttu SAK:laisten liittojen tes-neuvottelujen yhteinen koordinointi yhdessä liittopuheenjohtajien kanssa.

– SAK:laisilla liitoilla on hyvät mahdollisuudet tes-neuvottelupöydissä. Se vaatii kuitenkin yhteistyötä. Uskon siihen ja uskon meihin, Ylitalo sanoo.

Ylitalon mukaan meneillään on iso murros.

– Ensin hallitus vie meiltä työkalut taistella työelämän heikennyksiä vastaan, seuraavaksi vientimallilla estetään sovitteluun meno ja lopulta paikallinen sopiminen avataan järjestäytymättömille yrityksille. Hallitus yrittää murentaa yleissitovuuden, eikä se edes sano sitä rehellisesti.

Ylitalon mukaan nyt ollaan pidemmällä yhteisessä koordinaatiossa kuin pariinkymmeneen vuoteen.

– SAK:laisten liittojen 7 puheenjohtajaa johtaa koordinaatiota. He ovat panneet itsensä likoon. Tilannetta käydään viikoittain yhdessä läpi. Ja työn tukena toimivat useat asiantuntijatyöryhmät.

Ylitalon mukaan sisällöllisesti tärkeitä yhteisiä kysymyksiä ovat ne, jotka liittyvät hallituksen heikennyksiin ja siihen, miten niitä käsitellään tes-pöydissä.

– Jokaisella liitolla on tietysti tärkeät oman alan kysymyksensä sen lisäksi.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Jukka Nissinen

Uusi Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla -RT-ohjekortti esiteltiin  8. lokakuuta Rakennustiedon avointen ovien päivänä.

– Yleisimmillään työvoiman hyväksikäyttö tarkoittaa sitä, että palkoista jätetään maksamatta lisät, Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI:n tutkija ja RT-ohjekortin käsikirjoittaja Anni Lietonen sanoi.

Rakennustyömaalla hyväksikäytön uhrit ovat hyvin usein ulkomaalaisia työntekijöitä. Lietosen mukaan työsopimukset voivat näyttää asianmukaisilta, mutta todellisuudessa työntekijöitä vedätetään monin tavoin.

Ohjekortissa on tietoa työperäisestä hyväksikäytöstä ja siihen liittyvistä käsitteistä, kuten kiskonnasta, ihmiskaupasta ja harmaasta taloudesta. Lainsäädännöstä tietopaketissa on mukana muun muassa tilaajavastuu ja työnteko-oikeuden tarkastamisvelvollisuus ulkomaisilta työntekijöiltä.

– Työperäistä hyväksikäyttöä torjutaan tehokkaimmin silloin, kun tilaaja tietää kuka työtä tekee ja millä ehdoilla, Lietonen muistutti.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueen tarkastaja Janne Varoselle rakennusala on suuri työllistäjä.

– Tämä RT-kortti on hyvä osoitus alan aktiivisuudesta vaikuttaa ilmiöön. Ohjekortti edistää tervettä kilpailua ja reiluja työoloja. Meillä on tässä yhteiset intressit, Varonen totesi.

Varonen piti kortin ohjeistusta hyvänä lähtökohtana asialliseen urakointiin.

RT-kortisto on rakennuttajille tärkeä työkalu.

– Ohjekortin idea on siinä, että se luo vähimmäistason siitä, mitä me vaadimme rakentamisessa. Urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden on tehtävä niiden ohjeiden mukaisesti, Helsingin kaupungin uudistuotantoyksikön päällikkö Merja Rukko kiteytti RT-kortiston tarpeellisuuden.

Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusvastaava Toni Malmströmin mukaan ajatus oppaasta oli muhinut eri organisaatioissa jo vuosia, mutta projektin lähtölaukaus annettiin Rakennusliiton ja HEUNI:n tapaamisessa maaliskuussa 2023.

– Aloimme pyörittää ajatusta alan yhteisen standardin luomisesta, Malmström kertoi.

Rakennusliiton puolella YIT:n pääluottamusmies Jussi Sakarilla oli tärkeä rooli ohjekortin kehitystyössä. Tietopakettia jaetaan tulevaisuudessa työmaiden ja yritysten luottamushenkilöille. Tästä enemmän 8. marraskuuta ilmestyvässä Rakentaja-lehdessä.

RT-kortisto on suomalaisen Rakennustieto Oy:n julkaisema maksullinen informaatiokokoelma, joka sisältää tietoa ja ohjeita muun muassa rakenteista, tilasuunnittelusta, rakennusalan sopimuksista ja tehtävänjaosta.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Aluetoimitsija Lauri Kinnunen työskentelee yksin Joensuun palvelupisteessä.

– Toimistopäivinä käy enemmän asiakkaita. Ennen kävijämäärä vaihteli viikoittain sen mukaan, oliko porukalla ansiopäivärahahakemuksen jättöpäivä vai ei. Nyt tuodaan lomautuspapereita.

Palkkaturvahakemukset ovat myös lisääntyneet. Kinnusella on vireillä puolenkymmentä palkkaturvaa kesäajalta. Palkkaturvat ratkotaan liiton edunvalvontakoneistossa, mutta tarvittavat lisäselvitykset työllistävät aluetoimitsijoita.

Pohjois-Karjalassa valtaosa rakennustyömaista keskittyy Joensuuhun.

– Muutamat käynnissä olevat uudiskohteet valmistuvat ensi kevään ja kesän aikana. Saneerausta ja kiinteistöjen tilanmuutostöitä tehdään enemmän. Työmailla kysellään, milloin tämä taantuma loppuu, mikä viittaa siihen, että talven töistä ei ole tietoa.

Rakennusliiton toimitsijoiden puhelinringissä on reilun vuoden sisään tapahtunut selkeitä muutoksia jäsenten huolenaiheissa.

– Aikaisemmin kysymykset olivat monimutkaisempia. Nyt jäsenistö kysyy lomautukseen ja työttömyysturvaan liittyviä peruskysymyksiä, kuten työssäoloehdon täyttymistä ja erilaisten puhelinnumeroiden metsästystä. Englanninkielisten kyselyiden aiheet ovat pysyneet samanlaisina.

Puhelinringin yhteydenotot ovat pysyneet samalla tasolla, mutta suorien puhelinsoittojen määrä on tuplaantunut. Suoraa kontaktia ottavat niin jäsenet, työnantajat kuin palkanlaskijatkin.

– Suorat soitot eivät haittaa, sillä suurin osa on omalta alueelta. Niitä asioita on helpompi käydä läpi ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi ja tulevat työpöydälleni.

Kinnusen mukaan rakennusalalla on murrosajan tunnelma. Tuleva tes-kierros mietityttää niin työntekijöitä kuin -antajiakin.

– Paikallisen sopimisen pykälien aukaiseminen vaikuttaa tulevaan kierrokseen. Meille toimitsijoille tulee varmasti kiireinen kevät.

Liiton jäsenyys käy hyvin kaupaksi

Tampereen aluetoimitsija Ville-Veikko Kuusinen vastaa erityisesti infra-alan ja talonrakennusalan kysymyksiin.

– Konkurssit ja maksukyvyttömyydestä johtuvat palkkasaatavat heijastuvat yhteydentoissa. Jos aikaisemmin kysyttiin tessin tulkinnoista, nyt tulee paljon kovia asioita. Irtisanomisajan palkoista on jatkuvasti riitoja.

Lista jatkuu Tampereella YT-neuvottelujen ja erilaisten sopeutustoimien ongelmien neuvonnalla. Vuokratyöntekijöiden ongelmat ovat myös pahentuneet.

Kuusinen tekee normaalin jäsenten neuvonnan lisäksi riita-asioiden jatkovalmistelua.

– Työjonossa olevista asioista suuri osa liittyy konkursseihin ja palkkaturva-asioihin. Pöydälläni on tapauksia, joissa konkurssipesän hoitaja on nostanut palkkaturvan teossa kädet pystyyn, koska yrityksen työaikakirjanpidossa on niin suuria epäselvyyksiä. Konkurssipesä voi olla jopa niin kuiva, ettei pesänhoitaja  saa tilitoimistolta edes palkkalaskelmia.

Tessin merkitys näkyy siinä, että työnantajat ovat paremmassa taloustilanteessa maksaneet työntekijöilleen parempia palkanlisiä ja tarjonneet muita työsuhteeseen liittyneitä etuisuuksia. Nyt näistä halutaan päästä eroon, mikä tietenkin harmittaa työntekijöitä.

– Raha on nyt tiukassa. Siihen kulminoituvat monet meidän jäsentemme työsuhdeongelmista tällä hetkellä.

Lähes ainoa positiivinen asia nykytilanteessa Kuusisen mielestä on se, että liiton jäsenyys käy erittäin hyvin kaupaksi.

Kuusinen seuraa talonrakennuksen lisäksi infrapuolta.

– Infra ei ole saanut aivan samalla lailla iskua kuin talonrakennus. Tietyillä infran erityislohkoille on saatu jopa lisärahoitusta ja töitä tehdään täydellä höökillä.

Infrayrityksillä on myös mahdollisuuksia vaihtaa talonrakentamiseen liittyvät työkohteet esimerkiksi yhdyskunta-, kaapeli- ja kaukolämpörakentamiseen.

– Silta- ja ratarakentamisessa tilanne on lähes normaali. Ehkä ylitöitä tehdään nyt vähemmän.

– Ennen tätä keikausta rakentamisessa kaikilla aloilla on painettu täyttä häkää 10 vuotta. Infrapuolellakin on totuttu siihen, että talvellakin on töitä. Nyt meillä on töissä sukupolvi, joka ei ole vielä lomautuksia kokenut.

Työttömyysturvan heikennykset näkyvät myös yhteydenotoissa. Lisää sapiskaa tuli viimeksi syyskuun alussa

– Meillä on kova huoli jäsentemme puolesta.

Talotekniikka pysyy pinnalla

Helsingin palvelupisteen aluetoimitsija Timo Turpeinen näkee, että Orpon hallituksen politiikka on lisännyt työnantajien ja -tekijöiden välistä vastakkainasettelua.

– Aikaisemmin työnantajien kanssa pääsi helpommin sovintoon riitatilanteessa. Nyt tuntuu siltä, että pienikään asia ei nytkähdä eteenpäin.

Tiukat taloudelliset ajat ovat tietenkin toinen tärkeä tekijä vastakkainasettelun lisääntymisessä.

– Tiukat ajat näkyvät myös siinä, että työntekijät yrittävät hakea palkkasaatavia myös työsuhteen loppumisen jälkeen.

Talotekniikkaa seuraavalle aluetoimitsijalle alan työllisyystilanne ei kuitenkaan ole pahin mahdollinen, vaikka työttömyys on lisääntynyt myös talotekniikka-alalla.

– Viime vuoden tammi–heinäkuuhun verrattuna koko maassa talotekniikka-alalla työttömäksi tai lomautetuksi ilmoittautuneita oli noin 70 prosenttia ja Uudellamaalla noin 160 prosenttia enemmän tämän vuoden vastaavana aikana.

Joitakin talotekniikka-alan yrityksiä on mennyt konkurssiin ja muutamat yritykset ovat vetäytyneet alalta kokonaan. Onneksi isommilta konkursseilta on vielä vältytty.

– Palkkaturvia tulee tasaiseen tahtiin etenkin alihankintaketjun loppupään yrityksiltä. Tilanne ei ole kuitenkaan katastrofaalinen.

Turpeisen mukaan asialliset yrittäjät haluavat pitää hyvät asentajat ja urakkaryhmät työn syrjässä kiinni.

Pohjois-Ruotsiin lamaa pakoon

Lapissa rakennusalan taantuman keskellä loistaa 2 valopilkkua: matkailu ja Ruotsi.

Pohjois-Ruotsissa on käynnissä kymmenien miljardien eurojen investointiaalto. Ruotsalaiset aikovat olla vihreän siirtymän edelläkävijöitä teollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Rovaniemen palvelupisteen aluetoimitsija Ville Vuorjoki on ollut mukana madaltamassa suomalaisten työntekijöiden lähtökynnystä.

– Monet suomalaiset yritykset ovat perustaneet Ruotsiin tytäryhtiöitä. Meidän jäseniämme on jo mennyt sinne töihin, Vuorjoki toteaa.

Matkailualan rakennushankkeet ovat tarjonneet töitä etenkin Ylläksellä ja Levillä.

– Luksusmökkirakentamista on ympäri Lappia.

Rovaniemellä kovan rahan asuntorakentaminen on pysähdyksissä, mutta julkiset kohteet työllistävät.

– Kaupungintalo ja kirjasto ovat peruskorjauksen alla. Geologisen tutkimuslaitoksen saneeraus ja laajennus alkoi juuri. Koulu- ja päiväkotihankkeita on tällä hetkellä käynnissä 4 kappaletta.

Vuorjoelle tulevat yhteydenotot ovat linjassa eteläsuomalaisten kollegoiden kanssa.

– Aikaisemmin helposti neuvottavissa olleet asiat ovat menneet hankaliksi. Työnantajien riitaherkkyys on noussut. Toisaalta työnantajat kyselevät myös neuvoja, mikä on todella hyvä asia.

Jäsenten yhteydenotoissa oli selvät piikit keväisen lapsikorotusten poiston ja syyskuun alun työttömyysturvan kiristämisen kohdalla.

– Ennen syyskuun alkua kyseltiin kannattaako jäädä lomautukselle ennen kuun vaihdetta. Työelämän aloittaville nuorille muutokset vaikeuttavat merkittävästi työttömyysturvan piiriin pääsemistä.

Pahimmat tapaukset ratkotaan keskustoimistolla

Kun liiton jäsenen asiat menevät todella hankalaan solmuun, riidan ratkominen siirtyy sopimusalavastaaville eli tes-toimitsijoille. Talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström tunnistaa aluetoimitsijoiden muuttuneen tilanteen ja lisääntyneen työpaineen.

– Työpöydälläni on nyt sellaisia tapauksia, jotka aiemmin olisivat ratkenneet jo työmaalla. Riita olisi laitettu puoliksi ja sataset pistetty jakoon. Molemmin puolin pidetään loppuun asti omasta tulkinnasta ja yhtään ei anneta periksi.

– Monelle yritykselle on täysin uusi asia, miten irtisanotaan tai lomautetaan työntekijöitä. Meillä on vielä tämä oma kummajaisemme eli ehdollinen irtisanominen. Rakentamisessa on ollut niin pitkään hyvät ajat, että myös työntekijät ovat unohtaneet, miten nämä asiat toimivat.

Juttumäärät ovat tuplaantuneet parin vuoden takaisesta tilanteesta.

– Aluetoimitsijoilla työtaakka on lisääntynyt vielä enemmän esimerkiksi palkkaturvahakemusten takia. Aluetoimitsijat koppaavat pahimman ruuhkan riidoista.

Malmströmillä käsittelyssä ovat etupäässä järjestäytyneiden yritysten riidat. Aluetoimitsijoiden asiakaskuntaan kuuluu paljon järjestäytymättömiä rakennusyrityksiä, joiden tes-osaaminen voi olla vielä huonommissa kantimissa.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakennusliiton kuudennet rekrypäivät pidettiin 23. huhtikuuta Helsingin aluetoimiston ja keskustoimiston tiloissa. Osallistujajoukko poikkesi osittain aikaisemmista rekrypäivistä. Tällä kertaa tilaisuuteen oli ammattikoululaisten lisäksi kutsuttu alle 36-vuotiaita työttömiä, lomautettuja ja alan vaihtajia.

Tilaisuuteen oli ilmoittautunut 120 henkilöä, mutta keväinen takatalvi vähensi osanottajamäärän 70 henkeen.

– Tämänkertaisen rekrytilaisuuden ideana oli, että tilaisuudessa esitellään ammattialoja, joihin ei voi valmistua ammattikoulusta, tilaisuuden pääorganisaattori, aluetoimitsija Anniina Kangas kertoo.

Toimintaansa esitteli 9 yritystä: Peab, Asfalttikallio, Rudus, Parma, Lujabetoni, Rakenne-Tikka, Destia, GRK ja Icopal.

Rakennusalan moniosaaja José Galicia tuli rekrypäiville hakemaan vakituista työpaikkaa.

– Olen asunut Suomessa 15 vuotta ja tehnyt 10 vuotta rakennusalan töitä; remonttihommia, talonrakennusta ja infra-alan töitä.

Galicia on tehnyt viimeksi remontteja ja kiinteistöhuollon töitä oman firman kautta, mutta tässä taloustilanteessa keikkatöitä ei ole riittävästi.

– On hyvä, että Rakennusliitto järjesti tällaisen tilaisuuden. Täällä pääsee suoraan tutustumaan firmoihin.

Galician mukaan rekrypäivillä saa helpommin tietoa yrityksen työvoimatarpeista kuin esimerkiksi firmojen nettisivuja selaamalla. Hyvästä rekrytapahtumasta olisi saanut vielä enemmän irti, jos se olisi järjestetty aikaisemmin.

– Lähes kaikki työpaikat olivat tälle vuodelle jo täytetty, Galicia harmitteli.

Rekrypäivien kiinnostavin yritys Galicialle oli Rakenne-Tikka, joka tekee alakattoja, seinäverhousta ja väliseiniä. Remonttimiehen olisi helppo solahtaa tuttuihin töihin.

– Asfalttikallio kuulosti hyvin monipuoliselta yritykseltä. Se tarjosi muutakin työtä kuin pelkkää asfaltointia. GRK kiinnosti myös, koska minulla on infra-alan kokemusta.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen