A-kassan Rakennusliittoon kuuluvista jäsenistä oli työttömänä lähes 22 prosenttia. Lomautettuina Rakennusliiton jäsenistä oli 12 prosenttia.

Työttömyysaste laski 1,3 prosenttiyksikköä viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Tällä kertaa se ei ole hyvä uutinen.

– Valitettavasti monilla A-kassan jäsenillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäismaksuajan päivät ovat tulleet täyteen ja he joutuvat siirtymään Kelan peruspäivärahalle, Rakennusliiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko toteaa.

– Työttömyys ei siis vähene, vaikka A-kassan prosenttiluvut pienenevät.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Tämän lyhyemmäksi ei Rakentaja-lehden toimittajan työreissu infratyömaalle ei voi enää tulla. Työmaa alkaa heti Rakennusliiton keskustoimiston ulko-ovelta ja työn äänet kuuluvat sisälle asti.

Pitkänsillan ylittävä raitiotieliikenne pysähtyi katu- ja raitiokiskotöiden takia 3. maaliskuuta. Hakaniemen kautta kulkeneet raitiovaunut aloittavat liikennöinnin uudelleen poikkeusreiteillä 31. maaliskuuta. Mikäli työmaa pysyy aikataulussaan, vanhoille reiteille palataan marraskuun alussa.

Helsingin Hakaniemen infratyömaa on osa Kruunusillat-raitiotiehanketta, jossa rakennetaan raitiotieyhteys Hakaniemestä Laajasaloon. Kruunusiltoja ruvettiin rakentamaan vuonna 2021. Siltasaarenkadulla, jonka varrella sijaitsee Rakennusliiton keskustoimisto, työt alkoivat vuonna 2023. Laajasaloon pitäisi päästä ratikalla vuonna 2027.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Aloituspäivänä ohjelmassa oli muun muassa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävien ja oikeuksien kertaamista, sekä yhdessä mietittiin millaisia taitoja ja tietoja hyvä luottamushenkilö tarvitsee.

– Luotoilla pitää olla psykologista silmää ja hyvää ihmistuntemusta. Tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja työelämään liittyviä taitoja taas oppii käymällä näitä Rakennusliiton luottamushenkilökoulutuksia, eräs kurssilainen summasi.

– Kaikkea tietoa ei tarvitse osata ulkoa. On tärkeää tietää mistä sen löytää ja osata myös hakea tukea liiton asiantuntijaverkostolta, eräs luottamusmies totesi.

Työntekijöiden äänen tulee kuulua

Työympäristöpäivänä sosiaalinen poliittinen asiantuntija Jere Ketola kannusti kurssilaisia visioimaan unelmatyöpaikasta, jossa työturvallisuusasiat olisivat tikissä.

– On tärkeää, että työntekijöiden ääni kuuluu työpaikan toimintaa järjestettäessä. Kaikilla pitää laadukkaat ja toimivat työvälineet. Työturvallisuuteen satsataan nillittämisen sijaan palkitsemisella. Kannustetaan hyvään ja turvalliseen ilmapiiriin, visioi yksi ryhmä.

– Meille on tärkeää, että pölyntorjuntaan suhtaudutaan vakavasti, valaistus on kunnossa työpisteissä ja pihalla. Talvella kulkutiet eivät ole liukkaita ja kesällä työkohteiden viilennys onnistuu ja vichyä on tarjolla, kun kuumalla ilmalla työskennellään, pohti toinen ryhmä.

Kahtena viimeisenä päivänä fokus oli työpaikan kehittämisellä ja paikallisen sopimisen taitojen vahvistamisella sekä harmaan talouden vastaisessa toiminnassa ja kansainvälisessä työympäristössä.

Seuraava Rakennusliiton jatkokurssi on maaliskuussa Oulussa.

Teksti ja kuvat: Juhani Lohikoski

– Rakennusliiton hallitus on tänään tehnyt päätöksen, että lakkoavustukset maksetaan kaikille ennen lakkoa liittoon liittyneille henkilöille, Rakennusliiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko kertoi Uudenmaan alueen luottamushenkilöiden infotilaisuudessa Helsingissä 14. helmikuuta.

– Jäsenmaksun pitää olla kunnossa eli se pitää olla maksettuna vähintään kertaalleen.

Pari sataa Rakennusliiton jäsentä on jo osallistunut eri puolilla Suomea järjestettyihin tukilakkoihin. Rakennusliiton omat tes-sopimukset ovat vielä voimassa, mutta tukilakkoja voidaan järjestää sellaisilla työpaikoilla, joissa muut ammattiliitot ovat jo sopimuksettomassa tilassa ja työtaistelut käynnissä.

Lakkopäivistä korvataan Rakennusliiton jäsenille normaalin työpäivän osalta 100 euroa. 10 tunnin työvuoroja tekeville lakkolaisille maksetaan 125 euroa ja 12 tunnin työvuorolaisille 150 euroa.

– Me maksamme tästä lakkoavustuksesta vero-osuuden, jotta se ei rasittaisi jäsenten taloutta, Nurmi-Kokko lupasi.

– Toivon, että osastot ja aluejärjestöt lähtevät mukaan näihin talkoisiin tukemaan edunvalvontaa ja tes-kamppailua.

Rakennusliiton osasto 003:n puheenjohtaja, Hartela Etelä-Suomi Oy:n pääluottamusmies Janne Gren ilmoitti, että osasto palkitsee sekä tukilakkojen että mahdollisten omien lakkojen lakkovahteja pitsalahjakorteilla.

– Me olemme toimineet samalla tavalla aikaisemminkin ja tukeneet osaston jäsenten tekemää tärkeää työtä työmaiden porteilla. Haastan muita osastoja tulemaan mukaan tähän tukitoimintaan, Gren sanoi.

– Uudenmaan aluejärjestö on päättänyt samanlaisesta pitsalahjakorttituesta lakkovahdeille, aluejärjestön hallituksen jäsen, Lujatalon alueyksikön pääluottamusmies Jerry Pura jatkoi.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

– Vahva usko reiluun ja oikeudenmukaiseen työpaikkaan! Kollegatkin pyysivät tarttumaan tähän rooliin, sillä minun on helppo keskustella yritysjohdon kanssa ja löytää ratkaisuja, Katman Oy:n Oulun alueyksikön pääluottamusmies taustoittaa.

Hankalien asioiden käsittely ei ole kaikille helppoa. Rakennusliittoon syksyllä 2021 liittynyt Böing toteaa olevansa arvokas välikäsi silloin, kun pomoa ei uskalleta lähestyä henkilökohtaisista syistä.

– Luottamusmiehenä tuen kollegoitani ja varmistan heidän kannaltaan parhaat ratkaisut.

Kompromisseja ja kouluttautumista

Yhteisen sävelen löytymisessä voi kuitenkin kestää, sillä Böingin kokemuksen mukaan työnantajan ja työntekijöiden näkemykset eduista eroavat usein toisistaan.

– Ideaalitilanteessa molemmat osapuolet voittavat, mutta se on harvinaista. Pikemminkin tullaan puolitiehen vastaan. Tämä prosessi vie aikaa, joskin toisinaan kompromissi löytyy nopeammin.

Omaa suhdettaan työnantajapuoleen Böing kuvaa ”eläväiseksi” – ja naurahtaa iloisesti. Pysyäkseen ajan tasalla työelämän käänteistä hän osallistuu Rakennusliiton koulutuksiin.

– Kävin liiton luottamusmies-peruskurssin ja pian osallistun jatkokurssille. Olen osallistunut myös luottamusmiesten iltapäiväkoulutuksiin sekä useille luottamushenkilöfoorumeille. Kun on kartalla ajankohtaisista asioista, voi luottamusmiehenä reagoida tilanteisiin asianmukaisesti.

Böing on myös Vedeneristysalan työryhmän jäsen, joka osallistuu aktiivisesti kokouksiin.

– Ja viime helmikuussa otin osaa STOP nyt -mielenilmaukseen Helsingin Senaatintorilla.

Hyvässä hengessä

Luottamusmiestoimintaan motivoi oman alan arvostus. 39-vuotias, jo Saksassa rakennusalalla työskennellyt Martin Böing nauttii kattoasentajan ja bitumieristäjän työstä, jota hän kuvaa ”yhdistelmäksi käsityömäistä tarkkuutta ja teknisiä haasteita”.

– On inspiroivaa työskennellä erilaisten materiaalien ja ratkaisujen parissa eri projekteissa. Ulkotyö raikkaassa ilmassa tekee tästä vielä vaihtelevampaa.

Myös yhteishenki työmaalla inspiroi miestä, jolle on tärkeää nähdä työnsä tulokset eli oma panos ihmisten turvallisuuden ja mukavuuden lisäämiseen. Kollegoille lähtee kiitos luottamuksesta sekä lupaus hoitaa luottamusmiehen tehtävää ”parhaani ja omantuntoni mukaan”.

– Jos pyydetään jatkamaan, voin tehdä seuraavankin kauden. Samalla haluan esittää kiitokset Rakennusliitolle ammattimaisesta, inhimillisestä ja jatkuvasta tuesta.

Teksti: Sanna Kissakangas, kuva: Martin Böing

Helmikuun lopulla Rakennusliiton keskustoimistolle on kerääntynyt parisenkymmentä aktiivia keskustelemaan ja miettimään muun muassa sitä, mikä osastojen, aluejärjestöjen ja liiton toiminnassa on olennaista ja miten näitä kaikkia osa-alueita voisi parantaa.

Paikallaolijoista naisia on neljäsosa, eli edustus on korkeampi kuin liiton jäsenissä yleensä. Osallistujien joukossa on muun muassa muurari, rakennustyöntekijä, rakennussiivoja, betonimylläri, maanrakentaja ja tuoteteollisuuden työntekijä.

– Haluan, että lupaatte itsellenne ottavanne täältä mukaan jotain sellaista, jolla voitte parantaa osaston tai aluejärjestön toimintaa, Rakennusliiton koulutuspäällikkö Juhani Lohikoski sanoo.

Rakennusliiton järjestö- ja koulutustyöntekijä Saku Jokisalon mukaan juuri nyt on aihetta skarpata yhdessä.

– Työsuhteita rapautetaan vuokratyöllä, kevytyrittäjyydellä ja pitkillä alihankintaketjuilla. Jatkuva hyväksikäyttökikkailu vaatii erityistä valppautta liiton jäseniltä ja tällaisten epäkohtien tuomista esiin.

Jokisalon mukaan toimijakurssin tavoitteena onkin tukea liiton aktiivista paikallistoimintaa.

– Siihen liittyy edunvalvonta, työturvallisuus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jäsenhankinta, kouluttautuminen ja ammatillisen ja yhteiskunnallisen ymmärryksen lisääminen. Ne on mainittu myös osastotoiminnan säännöissä, Jokisalo muistuttaa.

Osallistujat joutuivat miettimään, miksi he ovat tulleet koulutukseen. Mainituksi tulevat muun muassa se, miten nuoria saisi houkuteltua lisää osastojen toimintaan, muiden osallistujien kanssa kokemusten ja ajatusten vaihto, liiton rakenteiden ja toiminnan parempi tuntemus ja se, miten ylipäätään osastoihin saataisiin uusia jäseniä ja erityisesti aktiivisia uusi jäseniä.

Potkua kaikkeen toimintaan

Liiton koulutukset ovat harvoin yksipuolista luennointia ja sama pätee toimijakoulutuksessakin. Osallistujat pääsivät ensi alkuun tuolileikkiin, jossa 3 ihmistä kerrallaan keskustelee ja keskustelijat vaihtuvat sitä mukaan, kun sanottava loppuu. Aiheena on ”Mitä teemme hyvin, mitkä asiat ovat huonosti?

Osastojen yhdistämisillä on ollut oma vaikutuksensa, sillä moni valittaa, että matkat kokouksiin ovat aiempaa pidempiä. Oman hankaluutensa aiheuttaa sekin, että vaikka osastossa olisi paljon jäseniä, heistä aktiivisia on melko pieni osa.

– Pitäisi saada mukaan aktiiveja, jotka oikeasti lähtisivät järjestämään yhteistä tekemistä. Ymmärrän, että ihmisillä on nykyään kiire, mutta yhteisöllisyys olisi silti tärkeää, yksi keskustelija sanoo.

Monen mielestä osastojen toimintaa pitäisi kehittää sellaiseen suuntaan, että toiminnasta olisi aidosti arjen apua jäsenille.

– Yksi hyvä ajatus voisi olla verotukseen liittyvä koulutus. Lisäksi uusien jäsenten kynnystä ottaa yhteyttä oman osaston väkeen pitäisi madaltaa, eräs toteaa.

Ryhmä miettii myös mahdollisia yhteistyökuvioita.

– Yhteistyötä voitaisiin tehdä naapuriosastojen ja esimerkiksi paikallisten urheiluseurojen kanssa erityisesti sellaisissa tapahtumissa, jotka on tarkoitettu koko perheelle.

Tuolileikin jälkeen osallistujat miettivät, mikä työpaikkatoiminnan, osastojen ja aluejärjestöjen rooli on liiton toiminnassa.

Moni pitää jäsenhankintaa työpaikalla tapahtuvan toiminnan tärkeimpänä osana, mutta myös viestintää, työsuojelutoiminnan valvontaa ja työmailla käyntejä pidetään jäsenten tehtävinä.

Osastojen tehtäväksi nähdään muun muassa se, että sieltä viedään paikalliset ajatukset tiivistettynä eteenpäin liiton hallinnolle, otetaan uudet jäsenet vastaan ja parannetaan liiton näkyvyyttä.

Aluejärjestöjä pidetään oikeana paikkana tiedonjaolle ja osastojen yhteiselle toiminnalle sekä näkemyksille tes-kierrosta varten.

Toimijakoulutus on kaksiosainen koulutus, ja seuraavalla kerralla osallistujat menevät vielä syvemmälle käsiteltyihin aiheisiin. Ajatuksena on, että siellä syntyy käyttökelpoisia ja konkreettisia ajatuksia sitä, miten liiton toimintaa kehitetään paremmaksi ja houkuttelevammaksi.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Teollisuusliitto vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluja lakoilla, joita on ilmoitettu teknologiateollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Rakennusliitto ilmoitti tukilakoista 17.1.

Rakennusliiton tukilakko koskee SSAB Europe Oy:n Raahen tehdasta, Outokumpu Chrome Oy:n Tornion tehdasta, Outokumpu Stainless Oy:n Tornion tehdasta, SSAB Europe Oy:n Raahen tehdasta, Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehdasta ja Boliden Harjavalta Oy:n Harjavallan tehtaita. Tukilakossa ovat kyseisissä teollisuuskohteissa tehtävät Rakennusliiton sopimusalojen työt. Tukilakot koskevat yhteensä joitakin satoja työntekijöitä.

Yksi yritys, jota lakko koskee, on SSAB Europen Raahen tehtaalla aliurakoitsijana toimiva maanrakennusliike Reijo Mehtälä Oy.

– Tällä hetkellä tukilakossa on vajaa 10 miestä. Työssä mennään minimimiehityksellä, Reijo Mehtälä Oy:n pääluottamusmies Arto Junttila kertoo.

Yrityksen työntekijät tekevät lähes sataprosenttisesti tehdaspalvelua eli toimittavat terästehtaalle raaka-ainetta ja poistavat alueelta tehtaan sivuvirtoja.

– Lisäksi jonkin verran tehdään piikkaushommia, eli siinä se pääsääntöisesti on. Välttämättömät tukitoimet tehdään tällä hetkellä eli putsataan masuunin terässenkat terässulatolla. Pidetään tehtaan perustoimintoja yllä, Junttila selventää.

Junttilan mukaan enemmistö työntekijöistä ymmärtää, mikä lakossa on asian ydin.

– Kyllä tällaisella laajemmalla lakolla on enemmän merkitystä kuin alakohtaisella pistelakolla. Koska tämä on valtakunnallinen, on vaikutus neuvottelupöytään isompi, Junttila sanoo.

– Jos työtaisteluja ei olisi, kaikki menisi sanelupolitiikaksi. Isännät päättäisivät kaikesta ja työntekijäpuolen kanta jäisi kokonaan kuulematta. Tämä on työntekijöiden ainoa mahdollisuus vaikuttaa tuleviin päätöksiin. Kävi lopulta miten kävi, me olemme tehneet voitavamme asioiden edistämiseksi.

Teksti: Johanna Hellsten ja Mika Yli-Suvanto, kuva: Mika Yli-Suvanto

– Englantilaiset ay-kollegat ovat sanoneet, että tehkää kaikkenne nyt. Jos te päästätte tämän tilanteen käsistänne ja menetätte mahdollisuutenne vaikuttaa yhteiskuntaan, annatte tämän kaiken rapistua, se on todella vaikeaa rakentaa uudelleen, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen viittasi Thatcherin Englantiin avauspuheessaan.

Ojasen mukaan Suomen nykyisen hallituksen ohjelma on kopio Thatcherin ohjelmasta, jonka tarkoituksena oli muun muassa pakottaa ay-liike polvilleen.

– Tiedämme, että palkkakehitys, minkä ay-liike on pystynyt jäsenilleen toimittamaan, ei ole yltänyt edes inflaatioon. Elinkeinoelämä vaikuttaisi olevan tilanteessa, jossa ainoa tapa parantaa yritysten kannattavuutta, on alentaa työvoimakustannuksia. Ruotsissa ja Tanskassa innovointi on pinnalla, mutta suomalainen elinkeinoelämä näyttää keskittyneen vanhanaikaisiin tuotteisiin ja siksi olemme tällaisessa ahdingossa.

Ajatus on se, että tuottavuuskehityksen, jota edellytettäisiin, jotta palkkoja voisi maksaa enemmän, pitäisi yltää naapurimaiden tasolle.

– Tuoreen kiinnostavan väitöskirjan lopputulema oli, että työmaalla 80 pinnaa ammattilaisen hommista on odottelua. (Lisää tässä Rakentajan jutussa). 20 prosenttia on se aika, jolloin työ etenee tehokkaasti. Nyt olisi hyvä paikka – yhdessä ja erikseen – löytää tapoja, joilla se 20 % saataisiin nostettua 30 prosenttiin. Se tarkoittaisi, että itse työn tuottavuus nousee 50 %.

Ojasen mukaan on heikkoja signaaleita, että rakennusliikkeissä mietitään tällä hetkellä, onko projektirakentaminen kannattavaa ja ainoa oikea tie. Eli onko järkeä, että runkourakka, jonka 8 henkeä teki ennen kolmessa viikossa, nyt on 30 työntekijää ketjussa tekemässä samaa. Heikkoja signaaleita kuuluu myös siitä, että joissakin yrityksissä pohditaan, onko nykyisenlainen tekeminen laadun tae.

– Nyt kun olemme talonrakentamisen kuopassa ja mennään vielä syvemmälle kuoppaan tänä syksynä, voisi olla paikka, jossa voimme keskustella lujempaa siitä, miten rakentaminen tapahtuu, kun nousu alkaa? Miten saadaan omille kirjoille työvoimaa, miten saadaan harmaa talous osaksi rakentamisen kustannuksia ja miten saataisiin siihen reaaliaikaista valvontaa, jotta voitaisiin luoda tulevaisuudenuskoa ja luottamusta, joka näkyisi työn tuottavuuden nousuna?

Ojanen muistuttaa, että keskustelun siitä, minkälaista työelämää haluamme, on nyt alettava työmailla.

– Se flegmaattisuus, että katsotaan että ”joku muu” hoitaa, pitää nyt lopettaa.

Ei nöyristelyä

– Tärkeitä asioita viedään pikkuhiljaa eteenpäin. Joskus on parempia ja joskus huonompia kierroksia. Tes-neuvottelut ovat liiton tärkein tehtävä, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti.

Palonen kertoi kuulijoille madonlukuja rakennusalan synkästä tilanteesta.

– Mutta me lähdemme neuvotteluihin pystypäin, vaikka realiteetit ymmärrämmekin.

Hallituksen toimista huolimatta pilvellä on myös hopeareunus.

– Synkillä asioilla on aina joitakin hyviä puolia ja tällä kertaa se on se, että SAK:n liittoperheessä olemme löytäneet toisemme uudelleen ja paremmin ja lähdemme koordinoimaan tes-neuvotteluja.

Palonen kertasi kuulijoille viimeisen vuoden aikana tehtyjä heikennyksiä työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan. Erityisesti mahdollinen yleissitovuuden mureneminen huolettaa kaikkia liittoja tällä hetkellä.

– Onko yrityksillä motivaatiota järjestäytyä työantajaliittoon sen jälkeen? Vaikka eihän se paikallinen sopiminen tietenkään ole niille ainoa syy järjestäytyä.

Palonen miettiikin, mikä isäntien tulokulma paikallisen sopimisen laajentamiseen on.

– Ovatko he myös sitä mieltä, että tässä torpedoidaan alaa, kun halutaan antaa sopimisen mahdollisuudet tuonne villiin ja vapaaseen kenttään? Siellä kun on kaikenlaisia huijareita yrittäjinä.

Noin 200 tessiä yhteistyössä maaliin

Maakokoukseen oli kutsuttu puhujavieraaksi Jaana Ylitalo, joka toimii SAK:ssa työehdot-osastolla työmarkkinapäällikkönä. Ylitalon rooteliin kuuluu moneen kertaan puhuttu SAK:laisten liittojen tes-neuvottelujen yhteinen koordinointi yhdessä liittopuheenjohtajien kanssa.

– SAK:laisilla liitoilla on hyvät mahdollisuudet tes-neuvottelupöydissä. Se vaatii kuitenkin yhteistyötä. Uskon siihen ja uskon meihin, Ylitalo sanoo.

Ylitalon mukaan meneillään on iso murros.

– Ensin hallitus vie meiltä työkalut taistella työelämän heikennyksiä vastaan, seuraavaksi vientimallilla estetään sovitteluun meno ja lopulta paikallinen sopiminen avataan järjestäytymättömille yrityksille. Hallitus yrittää murentaa yleissitovuuden, eikä se edes sano sitä rehellisesti.

Ylitalon mukaan nyt ollaan pidemmällä yhteisessä koordinaatiossa kuin pariinkymmeneen vuoteen.

– SAK:laisten liittojen 7 puheenjohtajaa johtaa koordinaatiota. He ovat panneet itsensä likoon. Tilannetta käydään viikoittain yhdessä läpi. Ja työn tukena toimivat useat asiantuntijatyöryhmät.

Ylitalon mukaan sisällöllisesti tärkeitä yhteisiä kysymyksiä ovat ne, jotka liittyvät hallituksen heikennyksiin ja siihen, miten niitä käsitellään tes-pöydissä.

– Jokaisella liitolla on tietysti tärkeät oman alan kysymyksensä sen lisäksi.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Jukka Nissinen

Sunnuntaina maakokouksen ohjelmassa oli tes-sopimusalatyöryhmien tavoitteiden esittely. Neuvotteluteknisistä syistä tavoitteita ei esitellä muutamia nostoja lukuun ottamatta tarkemmin Rakentaja-lehdessä.

– Tyytymättömyys on voimaa. Osoittamalla epäkohtia selvitämme itsellemme mistä pitää taistella, varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen kiteytti.

Ammattialojen tes-esityksissä tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi palkankorotukset. Tarjolla oli laaja kirjo korotusten toteuttamistapoja, kuten palkkataulukkojen korottaminen sekä prosentti- että kiinteät korotukset.

Tes-alojen tavoitteille yhteistä oli myös se, että työntekijöiden osaamisen kehittymisellä ja palkkauksella pitää olla selkeämpi yhteys. Sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi kehityskeskustelujen ja palkkataulukkoryhmittelyjen tarkastelulla.

Ehdotukset tarkentuvat marras–joulukuussa sopimusalatyöryhmien kokoontumisissa. Useammassa työryhmässä toivottiin tes-tekstien selventämistä. Yksittäisellä aloitteella on pitkä matka lopulliseksi tes-pykäläksi, joten neuvottelun lopputulos voi olla melkoinen lausesotku.

Suomen Karbonaatti Oy:n varatyösuojeluvaltuutettu Mika Kolehmainen esitteli rakennustuotteen tavoitteet. Eniten kaikkia maakokousedustajia oli puhuttanut luottamushenkilövalinnat. Samat ongelmat vaivasivat muitakin tes-aloja.

– Tilanteessa, jossa vain muutama työntekijä on töissä, kaikki halukkaat eivät voi olla ehdokkaana lomautusten takia, Kolehmainen totesi.

Neuvottelupäällikkö Matti Korhonen muistutti, että lomautus ei välttämättä estä ehdolle asettumista. Infrapuolelta on työtuomioistuimen ennakkopäätös 1980-luvulta, jonka mukaan luottamushenkilöksi valittu lomautettu on kutsuttava töihin.

– Infran tessissä lukee, että luottamushenkilön on oltava työsuhteessa, muissa töissä oleva. Eikö tämä olisi hyvä muutos myös muihin tesseihin, Korhonen kysyi.

Hyvää keskustelua tavoitteista

Mattoasentaja Jouni Pöytäkivi esitteli lattianpäällystyksen tavoitteita. Urakkahinnoittelun kehittämistä halutaan jatkaa.

– Meillä tehdään vielä 75 prosenttia töistä onneksi urakalla. Urakkatyö on valitettavasti vähenemässä.

Pöytäkivi oli jättänyt tärkeimmän sanomansa viimeiseksi esittelyssä.

– Muistuttaisin vielä lopuksi mattomiesten etuajo-oikeudesta niin työmaalla kuin liikenteessä.

Talotekniikka-alan sopimusalavastaava Niko Räsänen kehui maakokouksen tunnelmaa.

– Olen ollut mukana hirvittävän monissa maakokouksissa. Henki keskustelevassa porukassa oli erittäin hyvä. Mukana oli myös puolen tusinaa uutta osallistujaa, ja he olivat hyvin keskustelussa mukana. Tätä me tarvitsemme.

Jyväskylän maalareiden osasto 052:n edustaja Ismo Kuorttinen oli tyytyväinen maalareiden jäsenkyselyn palautteeseen.

– Saimme 312 jäsenkyselyvastausta. Vastauksista 164 oli työehtosopimuksen kehittämiseen liittyviä. Lisäksi 4 osastoa teki tes-aloitteen. ​

Eniten maalarit olivat lähettäneet palkankorotuksiin liittyviä aloitteita. Toiseksi eniten ehdotuksia tuli urakkatyön kehittämisestä.

Talonrakennusala oli jakautunut useampaan alajaostoon. YIT:n pääluottamus Jussi Sakari esitteli koosteen kaikkien jaostojen puolesta. Työntekijöiden osaamisen kehittämistä haluttiin parantaa.

– Esitämme 2-vuotista sopimusta. Jätämme tes-neuvottelijoille ratkaistavaksi, onko esittämämme korotusluku euroja vai prosentteja.

Tessien parhaat palat yhteen

Vedeneristysalan terveiset kertoi sopimusalavastaava Karri Korpi.

– Tes-kirjausten selkiyttäminen​ nousi niin keskustelussa kuin jäsenkyselyssäkin esille. Tessin olisi oltava niin helposti luettava, että tavallinen duunarikin ymmärtää.

–  Keskustelimme yleisesti alan vetovoiman kehittämisestä ja nuorten saamisesta alalle.

Helppolukuiset tessit saivat kannatusta myös muilta maakokousedustajilta.

– Olen monesti puhunut tes-kirjojen selkiyttämisen puolesta. Tällaisena lukutaidottomana rakennustyöntekijänä kannatan sitä, Skanskan alueyksikön varapääluottamusmies ja liiton hallituksen jäsen Ossi Pasanen komppasi.

Pasasen mielestä tessejä kannattaisi lukea myös ristiin.

– Maalauksen tessissä on paljon hyvää, samoin kuin raksankin tessissä. Toivottavasti joku ottaa tästä kopin, hakee parhaat palat niistä ja vie ne neuvottelupöytään.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Johanna Hellsten