Kuulokkeet eivät suojaa kuuloa
Rakentaja-lehti 26.2.2025Avi muistuttaa, että vastamelukuulokkeet eivät suojaa meluvammoilta.
Monilla meluisilla työpaikoilla käytetään musiikin kuunteluun tarkoitettuja vastamelukuulokkeita kuulonsuojaimina, vaikka ne eivät suojaa melulta.
– Olemme törmänneet työpaikkatarkastuksissa toistuvasti tilanteeseen, jossa meluisassa työympäristössä työntekijät käyttävät omia musiikin kuunteluun tarkoitettuja kuulokkeita tai nappikuulokkeita kuulonsuojaimina. Huolimatta siitä, että näissä kuulokkeissa voi olla vastamelutoiminto, ne eivät ole lainsäädännön edellyttämiä henkilönsuojaimia, tarkastaja Rami Laine Länsi- ja Sisä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueelta kertoo.
Kuulonsuojainten tarkoitus on suojata kuuloa haitalliselta melulta ja estää kuulovaurion syntyminen. Suomessa meluvamma on yhä yleisin ammattitauti. Kuulonsuojaimia on käytettävä työssä aina, kun melualtistus ylittää 85 desibeliä dB(A). Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan kuulonsuojaimet käyttöön, kun melualtistus on yli 80 dB(A).
Tietoa osin puuttuu
– Rakennustyömailla asianmukaiset kuulonsuojaimet kulkevat usein työntekijän mukana kypärään kiinnitettynä, jolloin ne ovat myös helposti saatavilla. Viihdekäyttöön tarkoitettujen kuulokkeiden käyttöä esiintyy useammin työvaiheissa, joissa työnantajan valvonta on vähäisempää tai työstä ei synny niin paljon melua, että se miellettäisiin kuulovauriolle altistavaksi, Laine kertoo.
Laineen mukaan tarkastajien tekemiin huomautuksiin on reagoitu pääasiassa positiivisesti.
– Joissakin tapauksissa asia on herättänyt hämmennystä, kun henkilönsuojaimeksi tyyppihyväksyttyjen kuulonsuojainten ja viihdekäyttöön tarkoitettujen vastamelukuulokkeiden eroa ei kaikilta osin ole ymmärretty.
Vastamelukuulokkeet leikkaavat häiritsevää melua tehokkaastikin, jolloin käyttäjälle saattaa tulla vääränlainen turvallisuudentunne kuulokkeiden melunvaimennusominaisuuksista.
– Viihdekäyttöön tarkoitetuilta vastamelukuulokkeilta ei edellytetä samankaltaisia testauksia ja tyyppihyväksyntää kuin henkilösuojainkäyttöön tarkoitetuilta kuulonsuojaimilta. Näin ollen kuulokkeet saattavat päästää läpi sellaista melua tai taajuuksia, jotka altistavat kuulovauriolle.
Melulle altistumista on rajoitettava
Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on tunnistettava melua aiheuttavat tekijät ja selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle. Työnantajan on arvioinnin perusteella poistettava melun vaarat ja haitat tai vähennettävä niitä niin paljon kuin mahdollista.
– Työnantajien tietotaito ja ymmärrys kuulonsuojauksesta on pääsääntöisesti melko hyvällä tasolla. Asianmukaisia kuulonsuojaimia on yleensä työpaikoilla tarjolla, mutta suojainten käytön valvonnassa voi olla vielä parannettavaa, Laine toteaa.
Laine arvelee, että jos suojainten asianmukaisen käytön valvonta on työpaikalla vähäisellä huomiolla, saattaa työntekijälle tulla ajatus soveltaa kuulonsuojausta itselleen sopivimmalla tavalla.
– Tällöin voidaan olla tilanteessa, jossa kuuloa ei ole suojattu olosuhteiden vaatimalla tavalla.
Melun äänitasosta ja taajuudesta riippuen suojaimet on valittava niin, että työntekijä on melulta suojassa, mutta kuulee tarvittaessa esimerkiksi hälytys- ja varoitusäänet. Jos työssä on tarve kommunikoida, valitaan suojaimet, jotka tämän mahdollistavat.
– Kun suojainten käyttötarve on riskinarvioinnissa tunnistettu ja määritelty, on työntekijöiden käytettävä työnantajan tarjoamia suojaimia, Laine muistuttaa.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: kuvituskuva