Vakuutuskassan säännöt
RAKENNUSLIITON VAKUUTUSKASSA
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Rakennusliiton Vakuutuskassa (Byggnadsförbundets Försäkringskassa).
Kassan kotipaikka on Helsinki.
2 §
Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
3 §
Kassassa on oltava vähintään 100 vakuutettua.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 §
Kassan toimintapiirin muodostaa Rakennusliitto ry:n (Byggnadsförbundet rf) A ja LO -maksuluokan jäsenet. Vuonna 2019 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan A ja LO maksuluokkiin kuuluvat jäsenet, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Näihin maksuluokkiin eivät kuulu liiton jäsenenä olevat eläkeläiset ja opiskelijat. Rakennusliiton A- ja LO-maksuluokkien jäseneksi on oikeutettu pääsemään jokainen Rakennusliiton sopimusaloilla työskentelevä työntekijä ja toimihenkilö.
Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Vakuutussuhde alkaa, kun toimintapiiriin kuuluva henkilö on maksanut vakuutuskassan vakuutusmaksun. Maksun maksamisella henkilön katsotaan hakeneen vakuutussuhdetta ja liittyneen kassan vakuutetuksi.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt. Säännöt toimitetaan vakuutetun liittymislomakkeella ilmoittamaan sähköpostiin tai, mikäli sitä ei ole, postitse vakuutetun kotiosoitteeseen.
Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internet-sivustolla www.vakuutuskassa.rakennusliitto.fi.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.
Vakuutettu katsotaan eronneeksi, mikäli hän ei maksa vakuutusmaksua 6 kuukauden kuluessa edellisen 12 kuukauden vakuutusmaksukautensa päättymisestä. Eronneeksi katsottu vakuutettu voi liittyä uudelleen kassaan ja hänen uusi vakuutussuhteensa alkaa sääntöjen 4 §:n mukaisesti.
Vakuutettu voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden sääntöjen 15 §:ssä mainituissa tapauksissa.
Henkilö, joka on erotettu kassasta sääntöjen 15 §:n perusteella, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan vakuutetuksi.
6 §
Vakuutetulla, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSU
7 §
Kassan vakuutusmaksu on 100,00 euroa vuodessa. Vakuutusmaksukautena pidetään 12 kuukauden ajanjaksoa. Ajanjakso lasketaan jokaisen vakuutetun kohdalla vakuutusmaksun maksukuukaudesta lukien.
8 §
Vakuutusmaksu on suoritettava kassan hallituksen määräämällä tavalla.
Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajalta tai ajalta, jolloin vakuutettu on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisiin etuuksiin.
9 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksua enintään 25 prosentilla. Vakuutusmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
ETUUDET
10 §
Kassa korvaa seuraavat etuudet vakuutetulle:
1) Lääkärintarkastuksen, joka toinen vuosi. Tarkastukseen sisältyy pieni verenkuvan (pieni verenkuva, kolesteroli ja maksa-arvot) laboratoriotutkimus. Oikeus tarkastukseen alkaa, kun vakuutussuhdetta on kestänyt kolme kuukautta.
2) hammaslääkärin ja suuhygienistin suorittamasta tutkimus- ja hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu, enintään 300 euroa, joka toinen vuosi. Oikeus tähän etuuteen alkaa, kun vakuutussuhdetta on kestänyt 12 kk.
Edellä mainituista etuuksista syntyneet kustannukset maksetaan suoraveloituksena niille palveluntuottajille, joiden kanssa näistä hoitopalveluista on tehty sopimukset.
Kassa tiedottaa jäsenille vuosittain toimitettavan jäsenkortin yhteydessä palveluntuottajien yhteystiedot.
11 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen edellytyksenä on, että vakuutettu käyttää niitä palveluntuottajia, joiden kanssa kassa on tehnyt sopimuksen ja että palveluun hakeutuessa hän esittää kassan jäsenkortin ja virallisen henkilötodistuksen.
Edellä 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittua enimmäismäärää voidaan viimeistään huhtikuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden aikana tapahtunutta kustannusten nousua vastaaviksi. Kustannusten nousuksi katsotaan tilastokeskuksen ilmoittama yksityisten hammaslääkäripalvelujen hintojen nousu.
12 §
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 500 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan viimeistään huhtikuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.
Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avo- tai avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle.
Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.
13 §
Ulkomailla tehtyä terveystarkastusta laboratoriotutkimuksineen tai hammashoitoa ei korvata.
14 §
Kassan vastuu alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneet sääntöjen mukaiset etuudet.
ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
15 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voi kassan hallitus erottaa hänet kassasta taikka evätä hänelle kuuluvan etuuden tai alentaa sitä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
16 §
Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman tai käyttää etuuksia sääntöjen vastaisesti.
17 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta.
Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
18 §
Näissä säännöissä tarkoitetut palvelut saadaan henkilökohtaisesti palveluntuottajilta. Kassa maksaa suoraan syntyneet kustannukset palveluntuottajille säännöissä eriteltyjen palveluiden osalta.
Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.
19 §
Jos kassan vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista.
MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN
20 §
Kassan päätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus – ja rahoitusneuvonnan toimistosta.
Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan toimistoon 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jollei muuta näytetä, vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen lähettämispäivästä lukien.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Helsingin käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä tuomiopiirissä, missä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
21 §
Kassalla on 500 000 euron pohjarahasto, käyttörahasto ja vararahasto.
Pohjarahastoa käytetään kassan kulujen kattamiseen ja alijäämän peittämiseen, mikäli vakuutetuilta kerättävät vakuutusmaksutulot eivät näihin riitä.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 4 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
22 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
23 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.
Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
24 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen.
Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.
Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
25 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa ja pohjarahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
26 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastaja on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
KASSANKOKOUS
27 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Kokoukseen saa osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen välineen avulla.
28 §
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä (1) vakuutettua. Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
29 §
Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa.
Varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle kaksivuotiselle hallituskaudelle;
8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
30 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
31 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan vakuutetuille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka esitetään Rakentaja-lehdessä ja vakuutuskassan internet-sivustolla rakennusliitto.fi/vakuutuskassa.
32 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.
Jos kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Kassankokouksessa käsiteltävät tilinpäätöstä koskevat asiakirjat, säännöt ja mahdolliset sääntömuutokset on nähtävillä kolmessa eri paikassa; kassan kotipaikassa, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, Helsinki, kassan toimistossa, osoitteessa Lapintie 3, Tampere ja sähköisesti internetissä sivustolla www.vakuutuskassa.rakennusliitto.fi.
33 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
34 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.
Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Vakuutetullaon oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
35 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos.
Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä vakuutettujen nähtävillä kassan kotipaikassa, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, Helsinki, kassan toimistossa, osoitteessa Lapintie 3, Tampere sekä sähköisesti internetissä sivustolla www.vakuutuskassa.rakennusliitto.fi. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.
HALLITUS
36 §
Kassan hallitukseen kuuluu viisi (5) varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Hallituksen toimikausi alkaa siitä kassankokouksesta, jossa hallitus on valittu. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja hallituksesta eroaa joka toinen vuosi kaksi (2) varsinaista jäsentä ja joka toinen vuosi kolme (3) varsinaista jäsentä varajäsenineen.
Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
37 §
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 41 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 40 §:n mukaisesti.
38 §
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.
Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 2 muuta jäsentä on paikalla.
Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
39 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.
Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.
Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
40 §
Toimitusjohtaja hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö- ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
41 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
42 §
Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.
Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.
SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN
43 §
Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.
VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN
44 §
Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.
LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN
45 §
Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
46 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan tasan niiden kassan vakuutettujen kanssa, jotka selvitystilan alkaessa ovat kassan vakuutettuja. Vakuutetulle jaettava summa ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhden vuoden vakuutusmaksu.
Loput varoista palautuvat Rakennusliitto ry:lle korkeintaan siinä määrin, kuin Rakennusliitto ry:n lahjoittamaa pohjakassaa on käytetty vakuutuskassan toiminnan rahoittamiseen. Jos jaettava määrä on vähäinen tai rahaa jää yli edellä mainittujen jakoperusteiden, kassankokous voi kahden kolmasosan äänten enemmistöllä päättää rahojen käyttämisestä johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.