Piste työpaikkakuolemille
Vuoden 2019 työpaikkakuolemien takana oli ongelmien vyyhti: puutteita suunnittelussa, toteutuksessa, koulutuksessa ja työturvallisuusyhteistyössä sekä kiirettä, kustannuspaineita ja riskinottoa.
Kukaties rakennusmies sopi vielä kahvitunnilla työporukan kalareissusta. Aika loppui kuitenkin kesken. Mies putosi aamupäivällä korkealta ja menehtyi vammoihinsa.
Työtapaturmasta johtuva kuolema järkyttää lähipiiriä ja työtovereita. Myöhemmässä vaiheessa läheisissä herää suuttumus. Miksi kävi näin, eikö turvallisuudesta huolehdittu riittävästi?
Työsuojeluviranomainen tutkii kaikki vakavat tapaturmat ja työpaikkakuolemat. Jos on syytä epäillä työturvallisuusrikosta, työsuojelu tekee rikosilmoituksen poliisille. TVK:n perusteellisiin työpaikkaonnettomuuksien TOT-tutkintoihin valitaan kuolemantapaukset sen perusteella, saadaanko niistä lisätietoa, jolla pystytään estämään vastaavat haaverit. TOT-tutkintoja on eniten rakennusalalta.
Työtapaturmista johtuvat kuolemat ovat vähentynee rakennusalalla pitkään. Viime vuonna kuolleiden määrä kuitenkin kasvoi.
Hissin puuttuminen
ohjasi riskinottoon
Rakennustyömailla sattui 8 työpaikkakuolemaa vuonna 2019. Putoaminen oli syynä 4 tapauksessa. Yhtä monta jäi putoavien ja kaatuvien kappaleiden alle.
Työntekijän riskinotto ja henkilönsuojainten puuttuminen johtivat osaltaan tapaturmiin, mutta viranomaisten pöyhiessä tapauksia, löytyi rakennushankkeista ongelmia paljon laajemmin.
Eräänä heinäkuun aamuna kokenut timpuri pyysi nuorta työtoveriaan kuljettamaan itsensä ja ovipaketin mastonostimella kuudennen kerroksen parvekkeelle, vaikka se oli ohjeiden vastaista. Yrittäessään ponnistaa lavan kulmalaudan päältä kaiteen yli parvekkeelle, lauta petti ja timpuri putosi lavan ja seinän väliin jääneestä 49 cm:n raosta 16 metriä maahan.
Tapauksen TOT-tutkinnassa nousi esiin henkilötavarahissin puute, jonka nähtiin ohjanneen timpuria käyttämään mastolavaa. Vielä jokin aika sitten monissa rakennusyrityksissä vähennettiin rakentajien fyysistä kuormitusta työmaahisseillä. Rakennusliiton tietojen mukaan hissit ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi. Syynä ovat kustannukset. Rakentajat kantavat tavarat hissiä halvemmalla.
Suunnittelussa ja perehdytyksessä
parantamisen varaa
Sijaisena toiminut kuljettaja kiipesi helmikuisena aamuna ajoneuvonosturin vaakatasossa olleelle puomille korjaamaan liitoskohtaa. Työskentely olisi pitänyt suorittaa turvallisesti maasta käsin tikkailla. Kuljettajalla ei ollut putoamisvaljaita eikä kypärää. Etäisyys maasta oli neljä metriä. Mies putosi nostokoukun päälle ja sai iskun päähänsä. Hän menehtyi seuraavana päivänä.
TOT-tutkinta näki riskinottamisen yhtenä tapaturmaan johtaneena tekijänä. Nostopaikan epätasaisuus saattoi estää tikkaiden käytön. Työn perehdytyksessä oli kuitenkin käyty läpi turvallisuusmääräykset.
Valjaat olisivat estäneet myös rakennusmiehen putoamisen omakotitalon peltikatolta ja kattoluukkuja asentaneen rakennusmiehen tippumisen kerrostalon katolta. Toisessa tapauksessa myös auttamaan rientänyt työtoveri syöksyi maahan.
Omakotityömaalla vapaasti seisova hirsiseinä kaatui rakennusmiehen päälle, koska sitä ei ollut tuettu väliaikaisesti. Rakentaja yritti pidätellä hirsiä, mutta pusertui niiden alle ja kuoli saamiinsa vammoihin sairaalassa. TOT-tutkinnan mukaan haaveriin vaikuttivat puutteet asennusryhmän perehdytyksessä ja koulutuksessa sekä työn turvallisuuden valvonnassa ja asennusohjeiden puuttuminen turvallisesta pystytyksestä.
Sateinen sää, keski-ikä ja
hyvä kokemus yhdistävät
Viime vuonna infra-työmailla sattuneista työpaikkakuolemista ei tehty yhtään TOT-tutkintaa. Ilman perusteellista tutkintaa syyt eivät selviä kunnolla.
Lokakuussa kuorma-auto kaatui soramontun lumisessa mäessä. Koska kuljettajan turvavyö ei ollut kiinni, hän tippui ulos ja puristui rungon alle.
Rakennusmies menehtyi infra-työmaalla kesäkuussa, kun kauha tippui tuntemattomasta syystä hänen päälleen.
Rakentamisessa uhrit ovat joskus myös sivullisia. Varsinkin pienemmillä työmailla ulkopuolisten henkilöiden liikkumista valvotaan huonosti. Viime kesänä sivullinen kuoli maatilan lietesäiliön rakentamisessa, kun nosturi kaatui tuntemattomasta syystä hänen päälleen.
Työpaikkakuolemia sattuu eniten keski-ikäisille, työssään kokeneille miehille. Niin tapahtui nytkin. Useimmat työskentelivät rakennusmiehinä. Lisäksi sateinen sää, märkyys ja liukkaus yhdistivät useita tapauksia.
Onnettomuuksia tapahtui tasaisesti ympäri vuoden. Turmapaikat heijastavat rakentamisen alueellista määrää.
Viime vuonna 1 haaveri liittyi ulkomaalaiseen rakennusyritykseen. Viranomaisten havaintojen mukaan ulkomaalaisuus ei korostu vakavissa työtapaturmissa ja kuolemissa.
Rutinoituminen
on vaarallista
– Vakavien tapaturmien suurin syy on niin suunnittelussa kuin toteutuksessa, arvioi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Ville Lappalainen, joka on tutkinut monia työpaikkakuolemia.
– Työturvallisuusasiat huomioidaan osassa suunnitelmista yleispiirteisesti. Esimerkiksi turvavaljaiden kiinnityspisteitä ei aina merkitä konkreettisesti. Jos tulee muutoksia, niitä ei muisteta tarkistaa.
Vaarallisimmissa töissä työnantajalta vaaditaan erityisen hyvää riskiarvioinnin osaamista. Jos työtä ei pysty tekemään turvallisesti, suunnitelmia on ylitarkastajan mukaan syytä muuttaa, vaikka turvallinen ratkaisu olisi kalliimpi.
– Rutinoituminen on niin ikään vakavien tapaturmien ja kuolemien takana. Kun aiemminkaan niihin ei ole puututtu, miksi nytkään?
Lisäksi kaivannoissa sattuvien onnettomuuksien suuri määrä huolestuttaa Lappalaista.
– Seinämien tuennassa on yleisesti suuria puutteita, kun vakava työtapaturma sattuu. Reunojen sortumisista ja putoamisista johtuvat kuolemat vältettäisiin hyvällä riskiarviolla, suunnittelulla ja toteutuksella.
Rakentajat kirjoittamaan
oma riskiarvio?
Kiire on Rakennusliiton läntisen toiminta-alueen päällikön Jouni Ruotsalaisen kokemuksen mukaan yksi tärkeimmistä syistä, jotka johtavat vakaviin työtapaturmiin ja kuolemiin. Ruotsalaisen aikana toiminta-alueella on sattunut useita työpaikkakuolemia.
– Riski kasvaa, kun ajatellaan, että teenpä vielä tämän nopeasti, vaikka tehtävä ei kuulu suunniteltuun työhön. Hyvin voidaan tehdä koko päivä varsinaista työtä suojainten kanssa asiaankuuluvasti, mutta päivän päätteeksi ryhdytään hetken mielijohteesta tekemään ylimääräistä, eikä suojainta enää muisteta. Kokeneetkin tekijät saattavat silloin erehtyä, Ruotsalainen kertoo.
Vaaratilanteita aiheutetaan myös muille, kun aikaa on vähän ja työtä paljon.
– Sääolosuhteiden vaihtelu vaikuttaa työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen paljon. Sitä ei huomioida riittävästi työturvallisuuden suunnittelussa. Esimerkiksi lämpimällä säällä pitää muistaa juoda, ettei huimaa. Sateen ja lumen aiheuttamaan liukkauteen on syytä varautua jo suunnitelmassa.
Ruotsalainen pitää hyvänä ExxonMobil Finland Oy:n voiteluainetehtaan työturvallisuuskäytäntöä, jossa työntekijät, myös rakentajat, joutuvat joka aamu kirjoittamaan riskiarvion sen päivän työstään.
– Uskon, että se palauttaa turvallisuussäännöt mieleen ja vähentää riskinottoa. Lisäksi se vaikuttaa työnantajan ja työnjohdon asenteisiin.
Käytäntöä voisi varmasti kokeilla rakennusalallakin.
Entä kaikki Rakennusliittoon kuuluvat koulutetut ja innostuneet työsuojeluvaltuutetut, löytyykö heille yhtä hyviä kumppaneita työnantajan taholta laittamaan pisteen työpaikkakuolemille?
Teksti: Riitta Malve
Kuvitus: Taiga Trilles
Rakennusalan työtapaturmat 2009–2018
- Putoaminen on suurin syy työtapaturmiin, myös vakaviin. Seuravana tulevat laitteen rikkoutuminen ja hallinnan menettäminen, itsensä kolhiminen ja fyysinen kuormittuminen.
- Sormet vahingoittuvat useimmiten, toiseksi eniten jalat mukaan lukien polvet.
- Vakavien, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtavien työtapaturmien osuus on pysynyt kymmenen vuotta melko samana, noin 1 300 tapauksessa. Se on 9 prosenttia kaikista rakennusalan tapaturmista.
- Kaivosten ja kaivantojen osuus oli suurin vakavien tapaturmien tapahtumapaikkana.
- Alan kaikkien tapaturmien lukumäärä on vaihdellut viimeisen kymmen vuoden aikana 14 000–15 000, taajuus on kuitenkin laskenut.
- Suurin osa tapaturmista sattui uudisrakennustyömailla ja purkutyömailla.
- Vuokratyössä sattuneiden tapaturmien määrä on lisääntynyt merkittävästi ja keskittynyt nuorille. Se selittyy osaksi alan kasvulla ja ikärakenteella
- Kuolemaan johtaneita tapaturmia on ollut muutamia vuodessa. Poikkeuksena vuonna 2019 menehtyi 8.
Lähteet: TVK:n tilastot ja Rakennusalan työtapaturmat 2009-2018 -julkaisu