Liikunnan myönteiset vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat kaikille tuttuja: se ehkäisee useita sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joitakin syöpätauteja. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös ihmisen mielenterveyteen, se mm. virkistää aivotoimintaa ja ajattelua, kohottaa mielialaa ja vireyttä, vähentää stressiä ja jännittyneisyyttä ja helpottaa unentuloa. Liikunta kohottaa itsetuntoa, auttaa positiivisemman kehonkuvan tavoittelussa, antaa onnistumisen tuntemuksia ja mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen. Aina ei tee mieli lähteä liikkumaan, mutta kaverin tai porukan kanssa se voi tapahtua melkein vahingossa.
Vaikka työ olisi fyysisesti kuormittavaa, liikkuminen vapaa-ajalla on tärkeää. Liikunta helpottaa työstä irroittautumista, mikä tukee työssä jaksamista ja siitä suoriutumista. Lisäksi liikunta ehkäisee esimerkiksi rakennusalalle tyypillisiä työperäisiä liikunta- ja tukielinsairauksia. Haastavissa elämäntilanteissa liikunta auttaa lieventämään alakuloisuutta ja ahdistusta ja tällä tavalla ylläpitää meidän toimintakykyä. Lisäksi liikunnan harrastaminen tarjoaa mahdollisuuden irtiottoon huolista ja pahasta olosta.
On vaikeaa antaa tarkkaa suositusta, kuinka usein, miten kauan ja millä teholla liikuntaa tulisi harrastaa. Jopa suhteellisen vähäinen liikunnan harrastaminen näyttäisi antavan positiivisia terveysvaikutuksia ja vähentävän ainakin masennukseen sairastumisen riskiä. Tärkeintä on löytää liikkumisen nautinto ja ilo, nämä pitävät kiinni liikuntarutiineissa ja motivoivat liikkumaan. Omaehtoinen, myönteisiä elämyksiä tuottava, sopivasti haastava ja kuormittava liikunta auttaa siis selviytymään arjen vaatimuksista ja on osa hyvinvointiamme. Pakonomainen suorittaminen heikentää motivaatiota ja liikuntaharrastus saattaakin loppua lyhyeen.
Liikkumattomuudelle voi kuitenkin olla monia syitä. Mielenterveysongelmia kokevalle voi joskus kotoa lähteminenkin tuntua ylivoimaiselta. Häpeän tai ahdistuksen takia tavallisiin liikuntaryhmiin tai joukkuepeleihin osallistuminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Se voi myös taloussyistä olla liian kallista. Fyysinen kunto ja jaksaminen eivät ehkä riitä edes helppoihin kunto-ohjelmiin. Arkiliikunta, kävely ja luonnossa liikkuminen ovat hyviä liikuntamuotoja.
Oman kehon kuunteleminen kannattaa. Keho antaa jatkuvasti erilaisia pieniä merkkejä joko väsymyksestä, rentoudesta tai terveydestä, jos niitä vain malttaa kuunnella. Esimerkiksi lihasten kireydet ja jännitykset tai erilaiset oireet, kuten päänsärky, kipu tai kehon lämpötilan vaihtelu ovat esimerkkejä kehon signaaleista. Olennaista on varata aikaa kehon viestien kuuntelemiselle ja hiljentyä niiden ääreen. Jos vauhti on kova, kehon huomioiminen jää väistämättä vähälle.
