Lähetetty työntekijä
Lähetetystä työntekijästä on kyse silloin, kun työnantaja lähettää työntekijän töihin ulkomaille. Lähetetyn työntekijän työehdot määräytyvät Suomen lakien ja työehtosopimusten perusteella, ja työntekijällä on oikeus päivärahaan sekä työnantajan kustantamiin matkoihin ja majoitukseen. Lähetetty työntekijä pysyy Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä pääsääntöisesti ainakin vuoden ajan.
Työntekijä, joka siirtyy suomalaisen työnantajan palveluksessa ulkomaille töihin niin sanottuna lähetettynä työntekijänä, voi olla edelleen Rakennusliiton ja työttömyyskassan jäsen.
Työhön hakeutuja
Työhön hakeutujasta on pääsääntöisesti kyse silloin, kun työntekijä hakeutuu oma-aloitteisesti ulkomaille töihin ulkomaalaisen työnantajan palvelukseen. Työehdot määräytyvät tällöin yleensä työntekomaan säännöstön perusteella, ja ilman eri sopimusta ei työntekijällä ole oikeutta päivärahaan, ilmaisiin kotimatkoihin tai majoitukseen. Työhön hakeutuja siirtyy ETA-alueella heti työntekomaan sosiaaliturvan piiriin. Jos työntekijä hakeutuu ETA-alueen ulkopuolelle, soveltuvan sosiaaliturvasäännöstön määräytyminen on monimutkaisempaa ja vaihtelee tapauksesta riippuen.
Liiton jäsenyys ulkomaalaisen työnantaja palveluksessa
Työntekijän, joka siirtyy ulkomaille ulkomaalaisen työnantajan palvelukseen, on edunvalvonnallisista syistä parempi siirtyä työntekomaassa toimivan rakennusalan ammattiliiton jäseneksi.
Ei-lähetettynä työntekijänä EU/ETA-maissa työskentelevän on huomioitava, että työttömyyden varalta vakuuttaminen tapahtuu työskentelymaan lakien mukaisesti. Tällöin työttömyyskassan jäsenmaksuja ei makseta A-kassaan, vaikka liiton jäsenyys säilytettäisiin (maksetaan vain liiton ja osaston jäsenmaksu).
Suomeen palattaessa kyseiset työskentely- ja vakuutuskaudet tulee osoittaa työttömyyskassalle työskentelymaan viranomaisen antamalla U1-lomakkeella.
Muissa kuin EU/ETA-maissa työskentelevä voi tietyin ehdoin säilyttää jäsenyytensä työttömyyskassaan ja oikeutensa suomalaiseen työttömyysturvaan. Mikäli suunnittelet lähtöä työn perässä muuhun kuin EU/ETA-maahan, ole yhteydessä A-kassaan.
Kirjallinen työsopimus
Ulkomaantyösopimukset on aina syytä tehdä kirjallisesti, vaikka kyseessä olisi lyhytaikainen työsuhde. Lähetetyllä työntekijällä on lain ja työehtosopimusten perusteella oikeus saada työsopimus kirjallisena ennen ulkomaille lähtöä.
Myös ulkomaille työhön hakeuduttaessa on tärkeää vaatia kirjallinen työsopimus, jotta mahdollisessa riitatapauksessa pystytään osoittamaan, mitä työehdoiksi on sovittu. Kirjallinen työsopimus on eräissä tapauksissa ratkaiseva myös sosiaaliturvan määräytymisen kannalta.
Työsopimus laaditaan yleensä siinä vaiheessa, kun henkilö on hyväksynyt työnantajan tekemän työtarjouksen.
Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle kirjallisen työsopimuksen tai vähintään selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Varmista, että saat tietoosi ainakin seuraavat asiat:
- työnantajan ja työntekijän yhteystiedot
- työn alkamisaika
- määräaikaisissa sopimuksissa työn päättymispäivä
- irtisanomisaika
- työskentelypaikka
- palkka mahdollisine lisineen
- loman määräytyminen
- normaali työaika
- käytettävä työehtosopimus.
Työsopimuksen allekirjoittavat molemmat osapuolet ja kumpikin saa sopimuksesta oman kappaleensa, joka sitoo molempia osapuolia.
Varmista ennen paluuta, että saat jokaisesta työsuhteesta työ- ja palkkatodistukset!
Verotus
Ennen ulkomaille lähtöä on hyvä ottaa yhteyttä kotikunnan verotoimistoon ja selvittää, mikä tulee olemaan ulkomaantyön verotuskohtelu. Verottajalta saatuja ohjeita on noudatettava tarkasti, jotta välttyy jälkiveroilta. Ulkomaille työhön hakeutujan on maksettava veronsa työntekomaan säännösten mukaisesti.
Suomen viranomaiset voivat pakkoperiä myös ulkomailla maksamatta jääneet verot.
Palkkaturva
Suomen järjestelmästä maksetaan maksukyvyttömän suomalaisen työnantajan ulkomailla työskentelevän työntekijän palkkasaatavat, mikäli työntekijällä on kotipaikka Suomessa.
ETA-alueella on joka valtiolla oma palkkaturvajärjestelmänsä. Näiden järjestelmien hyödyntäminen ulkomaalaisten työnantajien maksukyvyttömyys- tai maksuhaluttomuustapauksissa on useimmiten kuitenkin erittäin vaikeaa. ETA-alueen ulkopuolella ei palkkaturvajärjestelmää juuri tunneta.