Rakennusalan ammattilaisten puolella
Päivän aikana tunteet voi vaihdella paljonkin, liittyen ihan vaan siihen mitä töissä tapahtuu ja kenen kanssa juttelet. Harvoin sitä tulee tarkemmin jälkeenpäin mietittyä omia tuntemuksia.
Mitä sinä vastaisit seuraaviin kysymyksiin?
Katso MIELI Suomen Mielenterveys ry:n koulutuspäällikkö Niina Mustosen video aiheesta.
Tunne-elämä vaikuttaa meidän hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Toistuva myönteisten tunteiden kokeminen parantaa mielenterveyttä ja vahvistaa ihmissuhteita ja saa ihmisen huolehtimaan paremmin itsestään ja hyvinvoinnistaan. Toistuva kielteisten tunteiden kokeminen puolestaan on merkittävä riski psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle, kuormittaa ja saa voimaan huonosti. Kielteisyys ja lamaantuneisuus johtavat helposti myös oman kehon ja mielen sekä niiden tarpeiden laiminlyömiseen.
Koska tunteet ovat meillä mukana aina ja kaikkialla, ovat ne läsnä myös työyhteisöissä. Jokainen tulee työpaikalle oman tunnemaailmansa kanssa. Mielenterveyden, ihmissuhteiden ja työilmapiirin näkökulmasta tunnetaidot ovat tärkeitä. Jotta me pystymme olemaan hyvässä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, tulee meidän kyetä tunnistamaan ja säätelemään tunteita. Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan tunteiden ilmaisemista semmoisella tavalla, joka on tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaista. Käytännössä se usein tarkoittaa kielteisten tunteiden lieventämistä tai vähentämistä, mutta myös myönteisten tunteiden lisäämistä ja jakamista. Kun tunnistaa omat tunnereaktiot, voi vaikuttaa siihen, miten niiden kanssa toimii. Eli tunteita säätelemällä säädellään myös omaa käytöstä.
Juuri asiallinen työkäyttäytyminen, toiset huomioon ottavat ja kohteliaat käytöstavat ovat hyvän työilmapiirin kivijalka. Käytöstavat työssä ovat ihan normaaleja hyviä tapoja ja vuorovaikutustaitoja – hyvään alkuun pääsee tervehtimisellä, kiittämisellä ja tarvittaessa anteeksi pyytämisellä. Työyhteisössä rakentavaa vuorovaikutusta voi myös ilmaista rohkaisemalla, kannustamalla, tukemalla ja ilahduttamalla työtoveria. Jokainen meistä on mukana luomassa työpaikan ilmapiiriä, mutta erityinen vastuu siitä on johdolla. Johdon tapa olla vuorovaikutuksessa tuottaa tietynlaisen vuorovaikutuskulttuurin koko työpaikalle. Hyvä johtaja keskustelee, kannustaa ja kiittää työntekijöitä sekä osaa etsiä ratkaisuja. Hän on tasapuolinen ja luottaa henkilökuntaansa ja jakaa heille vastuuta. Tällainen oikeudenmukainen, keskusteleva ja alaisiaan huomioiva johtaja on helposti lähestyttävä myös silloin, kun on puhuttava ongelmista. Monestihan työ itsessään saattaa herättää tunteita: voi olla kiireiset aikataulut, epäselvyyksiä vastuissa, ristiriitoja ihmissuhteissa ja näistä on voitava puhua työyhteisössä.
Erityinen riski mielenterveydelle on epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja häirintä.
Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi arvokkaana yksilönä ja luottaa siihen, että epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan ja että käytännöt ovat oikeudenmukaisia.