Alkoholi ja päihteet

Alkoholi

Alkoholi kuuluu useimpien suomalaisten juhlaan ja joillakin myös arkeen. Se on nautintoaine ja päihde. Alkoholinkäyttöä pidetään kohtuullisena, kun se on harvoin toistuvaa, alkoholia juodaan kerralla vähän ja humalaan asti juominen on poikkeuksellista.

Alkoholi rentouttaa ja lisää sosiaalista vuorovaikutusta jo hyvin vähäisenkin nautitun määrän yhteydessä. Liiallinen alkoholinkäyttö sen sijaan aiheuttaa kielteisiä seurauksia ihmisen hyvinvoinnille. Se vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Joidenkin sietokyky on parempi kuin toisten. Se mikä määrä itse kullekin on liikaa, riippuu monesta eri tekijästä, kuten sukupuolesta, ruumiinrakenteesta, kehon painosta ja iästä. Naiset tulevat yleensä helpommin humalaan kuin miehet.

Käsitykset kohtuudesta ovat venyviä. Jollekin kohtuutta on pullo väkevää perjantai-iltana, toiselle lasi viiniä pari kertaa viikossa. Kohtuutta voidaan arvioida myös objektiivisesti. Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat kasvavat kokonaiskulutuksen kasvaessa. Tapaturmavaara taas kasvaa kertakäytön kasvaessa. Jos halutaan pysyä kohtuudessa, on rajoitettava molempia.

On huomioitava, että useiden sairauksien oireet pahenevat suorassa suhteessa alkoholin kulutukseen. Nuorilla, ikääntyneillä ja pitkäaikaissairailla haittoja voi ilmaantua jo pienemmänkin alkoholin käytön yhteydessä. Raskauden aikana vähäisetkin alkoholimäärät lisäävät sikiön haittariskiä. Myös esimerkiksi unen laatu heikkenee jo kahden alkoholiannoksen jälkeen.

Terveen aikuisen kohtalaisen riskin taso:

• miehillä 14 annosta viikossa
• naisilla 7 annosta viikossa

Kohtuudessa pysyminen edellyttää tietoisuutta siitä, paljonko nautittuihin juomiin sisältyy alkoholia. Humalaan tulee hitaammin

• juomalla mietoja juomia
• juomalla laimennettuja alkoholijuomia
• juomalla hitaasti
• syömällä ennen alkoholin nauttimista.

Ikääntyneet juovat alkoholia siinä missä muutkin, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Yleensä alkoholinkäyttö vähenee ikääntyessä, mutta elämänaikaiset tottumukset, ystävät ja perhepiiri vaikuttavat juomistapoihin. Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön riskirajat ovat alhaisemmat kuin työikäisillä ja on mahdollista, että kohtuukäyttö muuttuu riskikäytöksi pelkästään kehon ikääntymismuutosten takia.

Ikääntyessä onkin hyvä arvioida alkoholinkäyttö uudestaan. Ihmiskehon nestepitoisuus vähenee ja rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy iän myötä. Elimistössä tapahtuu myös hormonaalisia muutoksia. Useilla yli 65-vuotiailla on käytössä joitakin lääkärin määräämiä lääkkeitä. Monilla yleisesti käytetyillä lääkkeillä (esimerkiksi diabetes-, verenpaine- tai verenohennuslääkitys) voi olla yllättäviä yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa.

Alkoholinkäytön riskit eivät todennäköisesti nouse liian suuriksi, jos kerralla ei juoda enempää kuin kaksi annosta alkoholia eikä viikossa juoda enempää kuin seitsemän annosta.

Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen

Päihteitä käytetään usein mielihyvän lisäämiseksi ja ahdistuksen lieventämiseksi. Alkoholin tai huumeiden käyttö sinänsä ei vielä tarkoita, että henkilöllä olisi päihdeongelma. Eri päihteet vaikuttavat aivoihin eri tavoin.

Päihdeongelmiin liittyy ainakin toinen seuraavista:

1. Alkoholin tai muiden huumaavien aineiden väärinkäyttö, joka johtaa ongelmiin töissä, koulussa tai kotona, rikosoikeudellisiin vaikeuksiin tai terveysongelmiin.
2. Riippuvuus alkoholista tai muista huumaavista aineista.

Päihderiippuvuuden oireita ovat:

• Kestokyky (toleranssi) päihteelle kasvaa, eli päihdyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan koko ajan suurempia määriä.
• Vierotusoireet, kun päihteen vaikutus vähenee.
• Päihteitä käytetään suunniteltua suurempia määriä pitemmän aikaa.
• Vaikeudet vähentää tai hallita päihteen käyttöä.
• Suuri osa ajasta kuluu päihdettä käyttäen tai sen vaikutuksista toipuen.
• Tärkeistä sosiaalisista, työhön tai vapaa-aikaan liittyvistä aktiviteeteista luopuminen päihteen käytön vuoksi.
• Päihteen käytön jatkaminen, vaikka tiedossa ovat sen aiheuttamat ongelmat terveydentilassa.

Lähde: Mielenterveys elämäntaitona – MIELENTERVEYDEN ENSIAPU® 1, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Helsinki 2019 ja Mielenterveystalo.fi

Alkoholi

Alkoholi kuuluu useimpien suomalaisten juhlaan ja joillakin myös arkeen. Se on nautintoaine ja päihde. Alkoholinkäyttöä pidetään kohtuullisena, kun se on harvoin toistuvaa, alkoholia juodaan kerralla vähän ja humalaan asti juominen on poikkeuksellista.

Alkoholi rentouttaa ja lisää sosiaalista vuorovaikutusta jo hyvin vähäisenkin nautitun määrän yhteydessä. Liiallinen alkoholinkäyttö sen sijaan aiheuttaa kielteisiä seurauksia ihmisen hyvinvoinnille. Se vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Joidenkin sietokyky on parempi kuin toisten. Se mikä määrä itse kullekin on liikaa, riippuu monesta eri tekijästä, kuten sukupuolesta, ruumiinrakenteesta, kehon painosta ja iästä. Naiset tulevat yleensä helpommin humalaan kuin miehet.

Käsitykset kohtuudesta ovat venyviä. Jollekin kohtuutta on pullo väkevää perjantai-iltana, toiselle lasi viiniä pari kertaa viikossa. Kohtuutta voidaan arvioida myös objektiivisesti. Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat kasvavat kokonaiskulutuksen kasvaessa. Tapaturmavaara taas kasvaa kertakäytön kasvaessa. Jos halutaan pysyä kohtuudessa, on rajoitettava molempia.

On huomioitava, että useiden sairauksien oireet pahenevat suorassa suhteessa alkoholin kulutukseen. Nuorilla, ikääntyneillä ja pitkäaikaissairailla haittoja voi ilmaantua jo pienemmänkin alkoholin käytön yhteydessä. Raskauden aikana vähäisetkin alkoholimäärät lisäävät sikiön haittariskiä. Myös esimerkiksi unen laatu heikkenee jo kahden alkoholiannoksen jälkeen.

TERVEEN AIKUISEN KOHTALAISEN RISKIN TASO:

• miehillä 14 annosta viikossa
• naisilla 7 annosta viikossa

Kohtuudessa pysyminen edellyttää tietoisuutta siitä, paljonko nautittuihin juomiin sisältyy alkoholia. Humalaan tulee hitaammin

• juomalla mietoja juomia
• juomalla laimennettuja alkoholijuomia
• juomalla hitaasti
• syömällä ennen alkoholin nauttimista.

Ikääntyneet juovat alkoholia siinä missä muutkin, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Yleensä alkoholinkäyttö vähenee ikääntyessä, mutta elämänaikaiset tottumukset, ystävät ja perhepiiri vaikuttavat juomistapoihin. Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön riskirajat ovat alhaisemmat kuin työikäisillä ja on mahdollista, että kohtuukäyttö muuttuu riskikäytöksi pelkästään kehon ikääntymismuutosten takia.

Ikääntyessä onkin hyvä arvioida alkoholinkäyttö uudestaan. Ihmiskehon nestepitoisuus vähenee ja rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy iän myötä. Elimistössä tapahtuu myös hormonaalisia muutoksia. Useilla yli 65-vuotiailla on käytössä joitakin lääkärin määräämiä lääkkeitä. Monilla yleisesti käytetyillä lääkkeillä (esimerkiksi diabetes-, verenpaine- tai verenohennuslääkitys) voi olla yllättäviä yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa.

Alkoholinkäytön riskit eivät todennäköisesti nouse liian suuriksi, jos kerralla ei juoda enempää kuin kaksi annosta alkoholia eikä viikossa juoda enempää kuin seitsemän annosta.

Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen

Päihteitä käytetään usein mielihyvän lisäämiseksi ja ahdistuksen lieventämiseksi. Alkoholin tai huumeiden käyttö sinänsä ei vielä tarkoita, että henkilöllä olisi päihdeongelma. Eri päihteet vaikuttavat aivoihin eri tavoin.

Päihdeongelmiin liittyy ainakin toinen seuraavista:

1. Alkoholin tai muiden huumaavien aineiden väärinkäyttö, joka johtaa ongelmiin töissä, koulussa tai kotona, rikosoikeudellisiin vaikeuksiin tai terveysongelmiin.
2. Riippuvuus alkoholista tai muista huumaavista aineista.

Päihderiippuvuuden oireita ovat:

• Kestokyky (toleranssi) päihteelle kasvaa, eli päihdyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan koko ajan suurempia määriä.
• Vierotusoireet, kun päihteen vaikutus vähenee.
• Päihteitä käytetään suunniteltua suurempia määriä pitemmän aikaa.
• Vaikeudet vähentää tai hallita päihteen käyttöä.
• Suuri osa ajasta kuluu päihdettä käyttäen tai sen vaikutuksista toipuen.
• Tärkeistä sosiaalisista, työhön tai vapaa-aikaan liittyvistä aktiviteeteista luopuminen päihteen käytön vuoksi.
• Päihteen käytön jatkaminen, vaikka tiedossa ovat sen aiheuttamat ongelmat terveydentilassa.

Lähde: Mielenterveys elämäntaitona – MIELENTERVEYDEN ENSIAPU® 1, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Helsinki 2019 ja Mielenterveystalo.fi