Rakennusalaa vaivaa edelleen suurtyöttömyys, mutta Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen mielestä alalle tarvitaan työntekijöitä EU:n ulkopuolisista maista.
Elinvoimakeskukset päivittävät alueelliset työlupalinjauksensa puolen vuoden välein. Linjauksissa määritellään, millä ammattinimikkeillä työntekijöitä voidaan palkata EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta ilman, että työnantaja ilmoittaa työpaikan ensin avoimeksi julkisiin työvoimapalveluihin. Toisin sanoen työlupalinjauksen on tarkoitus kertoa, mihin ammatteihin tällä hetkellä on vaikea saada työntekijöitä Suomesta tai muista EU-maista.
Sisä-Suomen elinvoimakeskus vapautti kesäkuun linjauksessa tästä saatavuusharkinnasta joukon rakennusalan nimikkeitä Pirkanmaalla: betonirakentajat ja raudoittajat, muut rakennustyöntekijät, kattoasentajat ja -korjaajat, ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajat sekä betonituote- ym. teollisuuden prosessityöntekijät.
– Rakennusalan tämän hetken syvässä ahdingossa ovat monet ammattilaiset työttöminä tai vaihtaneet alaa. On täysin käsittämätön ratkaisu olla välittämättä Suomessa jo olevasta työvoimasta. Esimerkiksi betonirakentajista ja raudoittajista työttömänä on joka kolmas työntekijä. Kuka kehtaa väittää, että nyt tarvitaan uusia työntekijöitä kolmansista maista markkinoillemme? kysyy Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström.
Toukokuussa pelkästään Pirkanmaalla 430 Rakennusliiton jäsentä sai ansiopäivärahaa A-kassasta. Koko Suomessa ansiopäivärahaa sai 4 991 rakennusalojen ammattilaista. Sen lisäksi osa työttömistä on jo pudonnut ansiopäivärahalta Kelan yleistuelle tai vaihtanut alaa, koska rakennusalan ahdinko on jatkunut jo vuosia.
Pirkanmaan tuoreen työlupalinjauksen kaltaiset päätökset eivät ainoastaan lisää suomalaisten rakentajien työttömyyttä vaan ne myös altistavat EU:n ulkopuolelta tuotavia työntekijöitä alipalkkaukselle ja työperäiselle hyväksikäytölle.
– Rakennusliitto painii kädet savessa alipalkkaus- ja hyväksikäyttötapausten kanssa päivittäin, mutta viranomaiset ovat hampaattomia. Todellisia sanktioita työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ei edelleenkään ole Suomessa kyetty luomaan. Miksi? ihmettelee Malmström.
Rakennusliiton omien havaintojen lisäksi viime vuonna Lupa- ja valvontaviraston ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa havaittiin palkkaukseen liittyviä puutteita 57 prosentissa rakennusalan tarkastuksista.