Takaisin

Kuusi väitettä rakennusalan ahdingosta

Rakennusalalla menee nyt huonosti. Kokosimme kuusi paljon kuultua väitettä alan tilanteesta. Ovatko ne totta vai tarua?

Väite 1: ”Rakennusalan kuoppa on poikkeuksellisen syvä”

Vastaus: Totta!

Rakennusala on luontaisesti herkkä suhdanteille. Välillä rakennetaan paljon ja välillä on hiljaisempaa. Suomessa rakentaminen on kuitenkin nyt tilanteessa, jollaista ei ole nähty sota-ajan pulavuosien jälkeen.  

Epänormaali tilanne on aiheuttanut jo satoja hyvin asiansa hoitaneiden, vakiintuneiden rakennusalan yritysten konkursseja.  

Väite 2: ”Markkinat kyllä alkavat rakentaa, kun kysyntää on”

Vastaus: Totta, mutta…

Kun markkina toipuu, voi olla jo pula rakentajista. Neljäsosa Rakennusliiton jäsenistä on jo nyt työttömänä tai lomautettuna. Liiton ulkopuolisella työvoimalla tilanne on todennäköisesti paljon pahempi. Nämä rakentajat eivät jää loputtomiin kortistoon odottelemaan, vaan vaihtavat alaa. 

Lisäksi on todennäköistä, että asuntopula kasvukeskuksissa ehtii kiihtyä melkoiseksi ennen kuin uudet rakennushankkeet ehtivät siihen vaikuttamaan. Se nostaa vuokria ja asuntojen ostohintoja. 

Väite 3: ”Rakentamista ei kannata tukea, kun asunnot eivät mene kaupaksi”

Vastaus: Väärin!

Rakennusalan yrityksiä edustava Rakennusteollisuus on arvioinut, että vuoteen 2040 mennessä kasvukeskuksiin tarvitaan 600 000 uutta asuntoa. Uudesta kerrostalon aloituksesta menee vähintään vuosi ennen kuin talo on muuttovalmis. Suhdanteen elpyessä tai korkojen laskiessa asuntokauppa voi piristyä nopeastikin. Jos rakentaminen hyytyy, käsillä on nopeasti asuntopula. Kevään 2024 uusien myymättömien uusien asuntojen varanto on vain 4500–5000, joka vastaa enintään puolen vuoden kysyntää. 

Väite 4: ”Sosiaalista asuntotuotantoa ei tarvita, kun Helsingissäkin on tyhjiä vuokra-asuntoja”

Vastaus: Väärin!

Vuokra-asunnot ovat keskenään hyvin erilaisia ja eri hintaisia. Vapaarahoitteiset kohteet ovat edelleen saavuttamattomissa esimerkiksi matalapalkkaisten alojen työntekijöille. On kohtuutonta, jos työntekijät eivät voi asua normaalin työmatkan päässä työpaikastaan vuokratason takia. Ilman pienipalkkaisten työpanosta kasvukeskuksissa eläminen muuttuu mahdottomaksi myös suurituloisille. Työssäkäyvien asumistuen leikkaukset lisäävät tarvetta kohtuuhintaiselle asumiselle. 

Väite 5: ”Rakennusalalla voi tehdä muutakin kuin uudisrakentamista”

Vastaus: Totta!

Esimerkiksi energiaremontteja kannattaisi tukea nyt reippaasti. Energian hinta on noussut ja paras keino suojautua energian hintapiikeiltä on vähentää energiantarvetta. Lisäksi kasvukeskusten tyhjilleen jääneitä toimistotiloja kannattaisi muuttaa asuinkäyttöön. Rakennusalan lama on hyvä aika myös julkisten rakennusten ja väyläverkoston korjausvelan umpeen kuromiseen. 

Väite 6: ”Kyllä rakennusalalle aina tekijöitä löytyy”

Vastaus: Väärin!

Ammattitaitoisesta työvoimasta on jo nyt pulaa ympäri Suomea. Nuoret rakentajat eivät jää alalle, koska eivät saa vakituista työpaikkaa. Ilman säännöllisiä ansioita ja turvattua toimeentuloa ei osteta asuntoa eikä perusteta perhettä. Hätäisesti työvoimapulaa palkkaamaan haalittavien heikko osaaminen ja kokemattomuus näkyy rakentamisen heikkona laatuna, rakennusvirheinä ja kasvavina kustannuksina.