Rakennusalan ilmoitusmenettely tuo esiin paljon epäselvyyksiä
29.10.2014 Harmaa talousRakentaminen
Rakennusalalla kesästä lähtien voimassa ollut tarkempi palkkojen, työntekijöiden ja urakoiden ilmoitusmenettely poikii nyt runsaasti töitä verottajalle.
Tietoon on tullut jo lähes 20 000 epäselvää tapausta, jotka vaativat jatkoselvittelyä.
– Selvittelyssä on esimerkiksi yrityksiä, joiden toiminnan on ilmoitettu päättyneen, mutta tilaajilta saadut tiedot osoittavatkin toisin. Osalla yrityksistä näyttäisi olevan ristiriitaisuuksia urakka- ja työntekijätietojen sekä kausiveroilmoitustietojen välillä. Myös ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovelvollisuuksien muodostumista Suomeen tutkitaan, kertoo ylitarkastaja Sari Wulff Kansan Uutisten verkkolehdessä.
Menettelyssä on paljastunut lisäksi yrityksiä, jotka eivät ole rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, vaikka liikevaihdon mukaan näin pitäisi olla.
Selvitystyötä jatketaan ja valvontaa tehostetaan marraskuussa toteutettavalla Raksa-viikolla, jonka aikana työmaille ja yrityksiin tehdään tarkastuskäyntejä.
Ilmoitusmenettelyn vaikuttavuutta voidaan verohallinnon mukaan kokonaisuudessaan arvioida vasta sen jälkeen, kun valvonta pääsee kunnolla käyntiin ja kevennetty menettely päättyy tämän vuoden lopussa.
– Alkuvaiheessa olemme antaneet yrityksille mahdollisuuden ilmoittaa osan tiedoista puutteellisina. Suomen Yrittäjät on kuitenkin ilmaissut toiveensa puutteellisen menettelyn jatkoajasta. Verohallinto arvioi jatkoajan tarpeen loppuvuodesta, sanoo Wulff.
Ensimmäisissä ilmoituksissa esiintyi virheitä etenkin veronumeroiden ja syntymäaikojen oikeellisuudessa. Ulkomaisista yrityksistä oli myös usein käytetty ulkomaisia tunnuksia, vaikka ilmoitukseen täytyy ensisijaisesti merkitä Suomessa annettu Y-tunnus, jos sellainen on käytössä.
– Veronumeroon ja ulkomaisiin tunnuksiin liittyviä virheitä oli elokuun ilmoituksissa huomattavasti vähemmän kuin heinäkuun ilmoituksissa. Heinäkuussa virheitä oli noin 16 000, mutta elokuussa määrä laski jo alle 3 000:n. Ohjaus on parantanut tilannetta. Tunnusten oikeellisuuteen kannattaa kuitenkin vastaisuudessakin kiinnittää huomiota, jotta selvityspyynnöiltä vältytään, Wulff huomauttaa.
Wulff pitää uudistusta isona ja tärkeänä. Uuden lain tavoitteena on rakennusalan harmaan talouden kitkeminen ja toimialan kilpailun tervehdyttäminen.
– Ensisijaisesti kiinnitämme nyt kuitenkin huomiota asiakasohjaukseen ja tietojen laadun parantamiseen.