Rakentaminen hiipuu edelleen
21.10.2014 Rakentaminen
Rakentaminen on hiipumassa tänä vuonna pari prosenttia. Myös ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennakoi lievää, ehkä prosentin supistumista. Tämä näkyy nyt selvästi myös rakentajien työttömyysluvuissa, joiden voi ennakoida nousevan talven aikana 24-25 prosenttiin.
– Kaikki kivet pitäisi kääntää, jotta töitä lähtisi liikkeelle. Investointeja esimerkiksi seisoo ylipitkissä lupaprosesseissa, joiden jouduttamiseksi on löydettävä nopeasti keinoja, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs toteaa.
Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat RT:n mukaan 1990-luvun laman tasolla eikä helpotusta ole näkyvissä. Talonrakennustöitä arvioidaan aloitettavan tänä vuonna kuusi prosenttia viime vuotta vähemmän. Erityisen syvässä kuopassa RT:n mukaan tällä hetkellä on teollisuusrakennusten ja omakotitalojen rakentaminen.
Tänä ja ensi vuonna omakotitalojen aloituksia ennakoidaan kertyvän vain 6 000, joka olisi tilastointihistorian matalin taso. 2000-luvun puolivälissä aloituksia oli parhaimmillaan yli 16 000 vuodessa.
Valtion tukema asuntotuotanto pysyy viimevuotisella tasolla. Se painottuu tänä vuonna asumisoikeusasuntoihin, sillä niiden ja vuokra-asuntojen aloitusmäärien kytkös purettiin minihallitusneuvotteluissa.
Normaaleja vuokra-asuntoja rakennetaan Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan edelleen tarpeeseen nähden liian vähän, koska monet rakennuttajat eivät pidä valtion tukiehtoja mielekkäinä.
Tänä vuonna aloitetaan arviolta 25 000 asunnon rakentaminen. Määrä on 10 prosenttia viime vuotta vähemmän.
Maa- ja vesirakentaminen arvion mukaan vähenee tänä ja ensi vuonna.
Infrarakentamista vähentävät väylien kunnossapidon määrärahaleikkausten lisäksi talonrakentamisen pohjatöiden vähentyminen. Myös kunnat ovat supistaneet infrarahoitustaan tiukentuvassa taloustilanteessa.
Minihallitusneuvotteluiden yhteydessä sovitut liikenneinvestoinnit vaikuttavat kunnolla vasta 2016 alkaen.
– Infrarakentamiseen panostaminen on hyvä keino auttaa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Nyt olisi edullinen suhdanne ottaa korjausvelkaa kiinni. Varsinkin julkiset määrärahat pitäisi tässä taloustilanteessa pystyä käyttämään nykyistä tehokkaammin. Tilaajien toimintatapoja muuttamalla on mahdollista saavuttaa jopa 10–20 prosentin säästöt, INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.