Työnantajat ja työntekijät: prosentti bkt:sta infraan
25.2.2013 Rakentaminen
VTT:n tuoreen selvityksen mukaan infran kunnossapidon määrä on vähentynyt Suomessa. Vuoden 2002 tasosta on tultu alas roimat 13 prosenttia. Samanaikaisesti euron ostovoima on laskenut öljyn ja energian hinnannoususta riippuvaisella alalla.
– Kehityssuunta on hyvin huolestuttava. Samaan aikaan kun rakenteet rapistuvat ja vaativat entistä enemmän ylläpitoa, infran kunnosta huolehditaan vuosi vuodelta vähemmän, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
Työnantajaliitto RT, infratoimialaa RT:ssä edustava INFRA ry sekä työntekijäpuolta edustava Rakennusliitto ry vetoavat yhdessä hallitukseen, jotta kehityskulku otettaisiin vakavasti ja panostus infraan vakiinnutettaisiin viimeinkin riittävälle tasolle.
– Ehdotamme, että infran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytetään jatkossa prosentti bruttokansantuotteesta vuosittain. Tällä noin kahden miljardin panoksella rapistumisen kierre saadaan pysäytettyä ja Suomen infrarakenteiden kunto palaa lähelle kilpailijamaiden tasoa, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö lupaa.
Miljoonalla eurolla 15 työpaikkaa
Ensiavuksi vielä tämän hallituskauden aikana tarvitaan 200 miljoonan euron panostus infraan. Puolet menisi liikenneväylien kunnossapidon vuosittaiseen tasokorotukseen, puolet elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeimpiin täsmäinvestointeihin.
Infrarakenteita ovat muun muassa tiet, kadut ja radat sekä vesi- ja energiahuoltoverkostot. Miljoonan euron panostus infra-alalle luo jopa 15 työpaikkaa vuodeksi. Luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi teknologia- tai metsäteollisuudessa.
– Infra-ala luo työpaikkoja joustavasti ja tasa-arvoisesti ympäri Suomen. Selvitysten mukaan peräti joka kolmas infraan sijoitettu euro palaa kansantalouden kiertoon talouskasvua lisäämään, joten tällä alalla liikkuvasta rahasta pääsee hyötymään todella moni suomalainen, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vertaa.
Lue RT:n, INFRAn ja Rakennusliiton vetoomus perusteluineen >>