Harmaa talous kunnissa kuriin

Kunnissa rakennetaan vuosittain miljardien eurojen arvosta. Valitettavasti myös verovaroilla rahoitetussa rakennuskohteissa ilmenee jatkuvasti vakavia väärinkäytöksiä, kuten esimerkiksi alipalkkausta, ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja harmaan talouden muita ilmiöitä.

Suuressa suomalaisessa kaupungissa rakennettiin koulua. Ikkunoita kunnostamasta tavoitettiin virolaisen aliurakoitsijan palkkalistalla olevia ukrainalaisia työntekijöitä. Työntekijöille ei maksettu ylitöiden tai viikonlopun työskentelyn osalta kaikilta tunneilta palkkaa, saati ylitöiden korotusosia. Pakolliset päivärahat oli väitetysti maksettu käteisellä, mutta maksutositteita ei koskaan löytynyt.

Eräässä kunnassa rakennettiin uimahallia. Betonirunkotöihin valikoitui ulkomaalaistaustainen yritys, joka oli luvannut pääurakoitsijalle tehdä työn vauhdikkaimmin. Tämä urakoitsija ketjutti osittain työt edelleen eteenpäin.

Viimeisenä ketjussa olevan yrityksen työntekijät tekivät pitkää päivää saamatta siitä korvausta. Yrityksen toimitusjohtaja ja yhteyspäällikkö olivat ”paikallisesti sopineet” keskenään, ettei työntekijöille makseta korvauksia.

On kestämätöntä, jos veromaksajien rahoja maksetaan yrityksille, jotka rikkovat lakia ja jättävät yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitamatta.

Päättäjien ja viranhaltijoiden pitää valvoa rakennushankkeiden sosiaalista vastuuta. Vastuuta ei saa häivyttää urakkaketjuihin, vaan päätoteuttajan on kannettava vastuunsa kaikista rakennushankkeen yrityksistä.

RT-ohjekortti Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla on hyvä työkalu kaikille. Kortissa neuvotaan, miten työvoiman hyväksikäyttöä voidaan ehkäistä.

Rakennusliitto vaatii, että jokainen päättäjä ja viranhaltija

selvittää aktiivisesti, ovatko asiat kunnossa oman alueen rakennushankkeissa
edistää RT-ohjekortin käyttöönottoa omalla alueellaan
esittää, että rakennuttamisen kilpailutusehtoihin lisätään pääurakoitsijan tosiasiallinen vastuu työehtojen toteutumisesta myös hankkeen urakkaketjuissa.

Vinkkejä hankintoihin

Rakennusala on viranomaisten mukaan korkean riskin toimiala, joten kelpoisuuden arviointia saa ja pitää tehdä tavanomaista perusteellisemmin. Halvimman hinnan sijasta voidaan käyttää parasta hinta-laatusuhteen kriteeristöä.

Laadullisia pisteytettäviä osa-alueita voivat olla esimerkiksi:

henkilöstön pätevyys ja työkokemus
työmaajohtamisen malli ja valvontajärjestelmät
vastuullisuus ja lakien noudattamisen todennettavat käytännöt
alihankintaketjun hallinta ja läpinäkyvyys
nuorten työllistäminen tai harjoittelupaikat työkohteessa.

Tilaajien aktiivinen rooli on ratkaisevaa työperäisen hyväksikäytön ja pimeän työn kitkemiseksi rakennusalalla. Tilaaja voi edellyttää urakka- ja sopimusehtoihin tavanomaisten ehtojen lisäksi mm. seuraavia kirjauksia:

RT-ohjekortin (Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla 103923) käyttö
pääurakoitsijalle selkeät vaatimukset aliurakoinnin käytöstä
sopimuksissa pidätys- ja kuittausoikeus, kun on epäilys vakavasta työehtojen rikkomuksesta
mahdollisuus tarkistaa toteutuneet työehdot (myös alihankintaketjussa)
vastuullisuuskirjausten vyöryttäminen alihankintaketjussa eteenpäin
tilaajavastuutarkastuksissa Luotettava Kumppani -palvelun käyttö
vaaditaan itsenäisiltä työnsuorittajilta oma Y-tunnus
vaatimukset perehdytyksen sisältöön:
- tiedon jakaminen työehdoista ja varmentavat kysymykset
- yhteystietojen tallentaminen, ulkomaalaisten osalta myös heidän kotimaassaan
- työntekijän valtuutus pääurakoitsijalle palkkojen tarkistukseen tarvittaessa.

Rakennusliitto tukee tarvittaessa tilaajia harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjunnassa. Yhteistyö voi olla esimerkiksi työmaa-auditointia, hankintayksikön kouluttamista ja Rakennusliiton tuottaman materiaalin (TES-tiivistelmät eri kielillä, ”Ei kai meidän mestalla” -whistleblower-kanavan julisteet) toimittamista työkohteisiin.

Harmaa talous laitettiin kuriin Helsingissä

Rakennusliiton tietoisku Kuntamarkkinoilla 17.9.2025. Helsingin kaupungin asuntotuotanto, Rakennusliitto ja mm. Rakennusteollisuus RT tekevät tehokasta yhteistyötä harmaan talouden suitsimiseksi rakennushankkeissa. Yhteistyön mallia esittelevät Helsingin kaupungin asuntuotannon yksikön päällikkö Merja Rukko ja Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström.