Masennukseen sairastuminen ei ole valinta, eikä masennukseen sairastunut myöskään ole syyllinen tilanteeseensa. Sairastumisen syitä ei edelleenkään täysin tunneta. Osa on geneettisiä ja osa ympäristöön liittyviä tekijöitä: suuret elämänmuutokset, menetykset, tunneilmaisultaan tukahduttava ympäristö, surematon suru, traumaattiset elämän tapahtumat, ristiriidat ihmissuhteissa, tietyt persoonallisuuden piirteet ja synnynnäinen temperamentti, päihteet ja fyysinen tai psyykkinen sairastuminen. Masennusta voivat ylläpitää myös opitut ja sisäistetyt ajattelu- ja toimintamallit.
Masennukselta suojaavat sosiaalinen tukiverkosto ja yksilön kyky selviytyä ja palautua vaikeista elämäntilanteista. Sairastua voi kuitenkin kuka tahansa geneettisestä alttiudesta, riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä huolimatta.
Suuntaa-antavan masennustestin voi helposti tehdä verkossa esimerkiksi Mielenterveystalon sivulla. Testi ei itsessään vielä riitä diagnoosin tekemiseen, mutta voi toimia tukena arvioinnissa. Jos epäilee masennusta itsellään tai läheisellään, kannattaa hakeutua tai kehottaa läheistä hakeutumaan esimerkiksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Masennukseen saa tehokasta hoitoa. Ajoissa haettu ja saatu hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennuksen pahenemista. Masennusta hoidetaan tavallisesti samanaikaisesti sekä lääkkeillä että psykoterapialla. Masennusta voidaan hoitaa myös antamalla keskusteluapua. Äärimmäisen vaikeissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoakin. Useilla paikkakunnilla on järjestetty masennusta sairastaville vertaistukiryhmiä.
Ahdistuneisuushäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyshäiriöitä. Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriötä ovat sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Myös pakko-oireinen häiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin.
Ahdistuksen oireita voivat olla:
- voimakas, hallitsematon ja epämääräinen ahdistus joko jatkuvana tai kohtauksina
- huolestunut olo
- erilaiset pelkotilat, kuten julkisten paikkojen tai sosiaalisten tilanteiden pelko
- hermostuneisuus
- ärtyneisyys
- levottomuus
- alituinen murehtiminen
- kehon tuntemukset, kuten päänsärky, hikoilu, sydämentykytykset tai rintakivut, vatsakivut tai lihasjännitykset.
Suuntaa-antavan ahdistuneisuuskyselyn voi täyttää Mielenterveystalon sivuilla. Samoilla sivuilta pääset täyttämään myös paniikkioireiden, pakko-oireiden ja ahdistuneisuuden testit. Muistathan, että varsinaiseen diagnoosiin vaaditaan kuitenkin aina lääkärin arvio.
Ahdistuneisuushäiriöissä ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista ja toimintakykyä rajoittavaa. Pitempään jatkuessa ahdistus voi olla sekä henkisesti että fyysisesti kuluttavaa, haitata arkielämää ja heikentää toimintakykyä. Jos huomaat, että itselläsi tai läheiselläsi on oireita, jotka eivät tunnu helpottavan ja rajoittavat elämääsi, olisi tärkeää löytää niihin oikeanlainen hoito hakeutumalla esimerkiksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Paras keino on usein terapiahoito, muun muassa kognitiivinen psykoterapia. Myös SSRI-lääkkeillä voidaan lievittää oireita etenkin akuuttitilanteissa, mutta pitkäkestoisin ja tehokkain apu saadaan yleensä terapiasta. Hoidon avulla oireiluista on mahdollista päästä kokonaan eroon. Ja vaikka alttius ahdistumiselle, peloille ja paniikille olisi aina olemassa, sen kanssa oppii elämään eikä se estä normaalia, hyvää elämää.
Lue lisää masennuksesta, ahdistuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä MIELI ry:n tai Mielenterveyden keskusliiton sivuilta
Lähde: MIELI ry, THL, Mielenterveyden keskusliitto