Rakennusalan ammattilaisten puolella
Eri ihmiset kestävät eri elämäntilanteissa eri määrän kuormitusta. Mitä enemmän meillä on elämässä suojaavia tekijöitä, sitä parempi puskuri meillä on mieltä kuormittavia tekijöitä vastaan. Joskus kuormittavia tekijöitä on paljon ja mielemme voi olla haavoittuva. Tällöin mielemme voi huonosti ja saatamme oireilla eri tavoin.
Mielenterveyden ongelma on nimike, joka pitää sisällään mielenterveyden häiriöt, mielen sairaudet ja myös kaikki ohimenevät psyykkiset oireet, jotka eivät välttämättä ole asteeltaan niin vakavia, että johtaisivat pidempiaikaiseen oireiluun tai diagnoosin saamiseen. Lähes jokainen meistä on kokenut esim. ohimeneviä, ajoittaisia uniongelmia, alakuloisuutta, stressiä jne. Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa, ja tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia.
Lähes kaikilla on elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia, kuten pitkittynyttä stressiä, ahdistusta tai unettomuutta.
Pitkittyessään ja kasautuessaan vaikeat tilanteet voivat johtaa mielenterveyden häiriöihin. Mielenterveyden häiriö tarkoittaa sairautta, joka vaikuttaa ajatteluun, tunne-elämään ja käyttäytymiseen sekä kykyyn tehdä työtä, toimia arjessa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Mielenterveyden häiriöitä on erilaisia. Jotkut ovat yleisiä, kuten masennus ja ahdistuneisuus. Jotkut häiriöt ovat harvinaisempia, kuten skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö – näistä voidaan puhua myös mielen sairauksina.
Mielenterveyden häiriöt voivat pahimmillaan aiheuttaa vakavaa toimintakyvyn heikkenemistä. Kun mielenterveys järkkyy, on tärkeää, että häiriö tunnistetaan varhain ja että siihen saadaan sopivaa hoitoa.
Joka toinen kärsii mielenterveyden häiriöstä jossain elämänsä vaiheessa.
Masennushäiriöt ovat kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien.
Masennuksen tunnistaminen ei ole helppoa. Usein ihmiset eivät itsekään tunnista olevansa masentuneita, vaan arvioivat uupumuksensa, saamattomuutensa, huonounisuutensa tai muistihäiriöidensä johtuvan esimerkiksi fyysisestä sairaudesta, laiskuudesta tai hankalasta elämäntilanteesta.
Masennuksella on yhtä monta tarinaa kuin on masentuneitakin. Oireet saattavat toisinaan olla muuta, kuin mihin masennus tyypillisesti yhdistetään. Ulkoisen olemuksen tai käyttäytymisen perusteella ei välttämättä voi tunnistaa kuka on masentunut ja kuka ei – myös sosiaalinen, iloinen ja reipas ihminen voi olla masentunut.
Lääketieteellinen määrittely masennustilalle on usein tarkempi kuin masennus tai masentuneisuus käsitteenä arkikielessämme. Suomessa puhutaan lääketieteellisesti masennustiloista, jotka jaetaan oirekuvan mukaisesti lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan. Kaikilla masennustilasta kärsivillä ei esiinny kaikkia alla kuvattuja oireita, mutta masennustilan diagnoosi edellyttää usean oireen samanaikaista esiintymistä yli kahden viikon ajan.
Masennustilalle tyypillisiä oireita ovat:
Masennukseen sairastuminen ei ole valinta, eikä masennukseen sairastunut myöskään ole syyllinen tilanteeseensa. Sairastumisen syitä ei edelleenkään täysin tunneta. Osa on geneettisiä ja osa ympäristöön liittyviä tekijöitä: suuret elämänmuutokset, menetykset, tunneilmaisultaan tukahduttava ympäristö, surematon suru, traumaattiset elämän tapahtumat, ristiriidat ihmissuhteissa, tietyt persoonallisuuden piirteet ja synnynnäinen temperamentti, päihteet ja fyysinen tai psyykkinen sairastuminen. Masennusta voivat ylläpitää myös opitut ja sisäistetyt ajattelu- ja toimintamallit.
Masennukselta suojaavat sosiaalinen tukiverkosto ja yksilön kyky selviytyä ja palautua vaikeista elämäntilanteista. Sairastua voi kuitenkin kuka tahansa geneettisestä alttiudesta, riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä huolimatta.
Suuntaa-antavan masennustestin voi helposti tehdä verkossa esimerkiksi Mielenterveystalon sivulla. Testi ei itsessään vielä riitä diagnoosin tekemiseen, mutta voi toimia tukena arvioinnissa. Jos epäilee masennusta itsellään tai läheisellään, kannattaa hakeutua tai kehottaa läheistä hakeutumaan esimerkiksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Masennukseen saa tehokasta hoitoa. Ajoissa haettu ja saatu hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennuksen pahenemista. Masennusta hoidetaan tavallisesti samanaikaisesti sekä lääkkeillä että psykoterapialla. Masennusta voidaan hoitaa myös antamalla keskusteluapua. Äärimmäisen vaikeissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoakin. Useilla paikkakunnilla on järjestetty masennusta sairastaville vertaistukiryhmiä.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyshäiriöitä. Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriötä ovat sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Myös pakko-oireinen häiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin.
Ahdistuksen oireita voivat olla:
Suuntaa-antavan ahdistuneisuuskyselyn voi täyttää Mielenterveystalon sivuilla. Samoilla sivuilta pääset täyttämään myös paniikkioireiden, pakko-oireiden ja ahdistuneisuuden testit. Muistathan, että varsinaiseen diagnoosiin vaaditaan kuitenkin aina lääkärin arvio.
Ahdistuneisuushäiriöissä ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista ja toimintakykyä rajoittavaa. Pitempään jatkuessa ahdistus voi olla sekä henkisesti että fyysisesti kuluttavaa, haitata arkielämää ja heikentää toimintakykyä. Jos huomaat, että itselläsi tai läheiselläsi on oireita, jotka eivät tunnu helpottavan ja rajoittavat elämääsi, olisi tärkeää löytää niihin oikeanlainen hoito hakeutumalla esimerkiksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Paras keino on usein terapiahoito, muun muassa kognitiivinen psykoterapia. Myös SSRI-lääkkeillä voidaan lievittää oireita etenkin akuuttitilanteissa, mutta pitkäkestoisin ja tehokkain apu saadaan yleensä terapiasta. Hoidon avulla oireiluista on mahdollista päästä kokonaan eroon. Ja vaikka alttius ahdistumiselle, peloille ja paniikille olisi aina olemassa, sen kanssa oppii elämään eikä se estä normaalia, hyvää elämää.
Lue lisää masennuksesta, ahdistuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä MIELI ry:n tai Mielenterveyden keskusliiton sivuilta
Lähde: MIELI ry, THL, Mielenterveyden keskusliitto