Harmaata taloutta vastaan Suomi Areenassa: Kitketään vai kätketään?

Yrityksille vastuullisuuspalveluja tarjoava Econia Oy järjesti torstaina Suomi Areenassa mielenkiintoisen keskustelun harmaan talouden torjunnasta. Keskustelijoina olivat ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen AVI:sta, projektipäällikkö Juho Ojares Ojares Oy:stä ja johtaja Heimo Alatalo Econiasta. Rakennusliittoa keskustelussa edusti sopimusalavastaava Toni Malmström. Työministeri Arto Satonen osallistui ennakkoon nauhoitettujen videoiden välityksellä.

Videoilla työministeri kehui virkansa puolesta hallituksen toimia harmaan talouden suitsimisessa. Vakuuttivatko Satosen ja hallituksen hankkeet, Toni Malmström?

– Satosen tiedotustoimet ovat täysin riittämättömät rakennusalan ongelmiin. Tietämättään valeyrittäjäksi tehdyn, tosiasiassa työsuhdetyötä tekevän ulkomaalaisen kohtalo ei pelastu tiedottamalla. Eikä tuhansien eurojen kynnysrahan maksaneelle 3. maan kansalaiselle tiedotteen takia aloiteta maksamaan TES:n mukaista palkkaa. Tarvitsemme todellisia toimia ja sanktioita.

Malmström onkin pessimisti tulevien toimen vaikuttavuuden suhteen.

– Vaikuttaa ikävä kyllä vahvasti siltä, ettei tämäkään hallitus halua ottaa tosissaan harmaan talouden torjuntaa.

Rakennusalan perheyritystä Ojares Oy:tä edustanut Juho Ojares jakoi keskustelussa monia näkökulmia Rakennusliiton kanssa. Suuri huoli koskee reilusti toimivien ja asiallista palkkaa maksavien kotimaisten yritysten mahdollisuutta kilpailla urakoista, kun kepuliyrittäjät polkevat hintoja yleensä ulkomaisen työvoiman alipalkkauksen vauhdittamana. Toni Malmström sanoo, että harmaa talous voidaan taklata vain yhteistyöllä.

– Alan yhteinen etu on, että kaikki toimijat yhdessä taklaavat ilmiötä, näin saamme epärehelliset markkinahäiriköt pois, ja teemme tilaa rehelliselle työlle. Olemme huomanneet, ettei viranomaisten resurssit tämän päivän työkaluilla riitä mihinkään ja että rakennusyrityksien on mahdotonta heittäytyä poliiseiksi ja rajavartijoiksi, eikä ole tarkoituskaan. Harmaa talous taklataan yhdessä, viranomaisten, alan liittojen ja yritysten tehdessä pitkäjänteistä yhteistyötä. Asiaa helpottaisi kovasti, jos nykyinen hallitus ottaisi myös asian vakavasti, Malmström toteaa.

Keskustelun järjestäneen Econian johtaja Heimo Alatalo muistutti, että harmaa talous maksaa Suomelle mm. menetettyinä verotuloina jopa miljardeja euroja joka vuosi. Pitkät alihankintaketjut mahdollistavat rikollisuuden, Alatalo sanoi. Hän peräänkuulutti proaktiivista toimintaa harmaan talouden torjunnassa. Yritysten tulisi jo ennen työmaalle saapumista, että se noudattaa kaikkia keskeisia työehtoja omien työntekijöiden osalta.

Keskustelun voi katsoa MTV Katsomossa Suomi Areenan lähetyksistä, otsikolla Harmaan talouden kitkemistä vai kätkemistä?

Peter Nyman (vasemmalla) juonsi Harmaan talouden kitkemistä vai kätkemistä -keskustelun Porin Suomi Areenassa torstaina. Keskustelijat vasemmalta Katja-Pia Jenu, Toni Malmström, Juho Ojares ja Heimo Alatalo.

Rakennusliiton Toni Malmström mainosti yleisölle myös mahdollisuutta allekirjoittaa palkkavarkauden kriminalisointia vaativa kansalaisaloite.

Teksti ja kuvat: Janne Mäkinen

Paljonko lomarahaa rakentajalle kuuluu?

Työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy vuosilomalain mukaan. Lomapalkan ja -rahan määrittely vaihtelee työehtosopimuksen mukaan.

Vuosilomapäivien kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. Jos työsuhde on 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta.

Lomakorvaus

Jos työsuhteesi päättyy, sinulla on oikeus saada lomakorvausta pitämättä jääneestä lomasta tai vapaasta.

Vuosilomalla sairastuminen

Jos sairastut ennen sovittua vuosilomaasi tai vuosilomalla ollessasi, sinulla on vuosilomalain mukaan oikeus pyynnöstäsi saada siirrettyä vuosilomaasi. Jos sairastut vuosiloman aikana, loman siirtoon on oikeus 0–6 omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivien määrä riippuu sinulle kertyneen vuosiloman määrästä: Omavastuupäiviä ei ole, jos lomaa on kertynyt enintään 24 päivää eli 4 viikkoa. Jos lomaa on kertynyt yli 24 päivää, ovat omavastuupäiviä kaikki 24 päivää ylittävät päivät. Enimmillään omavastuupäiviä voi olla 6 silloin, kun työntekijälle on kertynyt täydet 30 päivää eli 5 viikkoa lomaa.

Lomapalkka ja lomaraha

Asfalttialalla alle 6 kuukautta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän lomarahan määrä on 14 % ja vähintään 6 kuukautta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän lomarahan määrä on 18,5 % työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

Infra-alalla lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettua palkkaa. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomarahan määrä on 14 %.

Lattianpäällystysalalla, maalausalalla ja talonrakennusalalla lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesken olevassa urakassa toimitetaan väliarvio. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14 %.

Rakennustuoteteollisuudessa työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella.

Lakimääräiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Talotekniikka-alalla vuosilomalta maksetaan lomapalkka, joka saadaan työehtosopimuksen mukaisesti vuosilomakeskituntiansio kertomalla lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella.

Lisäksi vuosiloman pitämisen yhteydessä maksetaan lomaraha. Lomaraha on 50 % lomapalkasta, puolet siitä maksetaan lomalle lähtiessä ja puolet lomalta palattaessa. Työsuhteen päättyessä pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena lopputilin yhteydessä. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä 50 % korotettuna. Oikeutta lomarahaan ei ole silloin, kun työnantaja irtisanoo tai purkaa työsuhteen työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella.

Vedeneristysalalla lomapalkan ja -korvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 18,5 % työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien.

Vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä.

Talotekniikka-alalla työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä korvaus keskituntiansiolla laskettuna.

Piirustuskilpailu rakentajien lapsille: piirrä vanhempasi töissä!

Rakennusliiton kesäpäivillä 8.6. on ohjelmaa koko perheelle. Lapset pääsevät osallistumaan jo nyt – järjestämme piirustuskilpailun Rakennusliiton jäsenten lapsille. 

Piirroksen, maalauksen tai digitaiteen aihe:
Rakentajavanhempani töissä

Sarjat:

  • Alle kouluikäiset
  • 7–12-vuotiaat
  • 13–17-vuotiaat

Jokaisen sarjan voittaja palkitaan Särkänniemi-rannekkeilla koko perheelle. Rannekkeet ovat voimassa Rakennusliiton kesäpäivillä 8.6.2024.

Lähetä kuva tällä lomakkeella viimeistään 30.5.

Lähettämällä kuvan annat luvan julkaista sen Rakennusliiton verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.

Rakentaja, äänestä EU-vaaleissa rakentajan paremman ja turvallisemman työelämän puolesta

Rakentajien kesken käyty EU-keskustelu kääntyy monesti hyväntahtoisen herjan puolelle: ”Siellä Brysselin herrat säätelee kurkun käyryydestä ja miten mopon valot suunnataan oikein. Prässihousujen takalistot kiillottuvat istuntosaleissa puheita pitäen ja isoilla palkoilla duunia paiskoen”. Olisiko niin, että rakentajat kokevat Brysselissä tehtävän päätöksenteon kaukaiseksi ja Brysselin päätöksentekoon ei tunnu koti-Suomesta katsoen pystyvän vaikuttamaan?

Mielestäni olemme pystyneet ajan saatossa merkittävästi edistämään meidän rakentajien työturvallisuutta kansallisella työturvallisuussäätelyllä. Olemme suht hyvin pystyneet yhdessä työnantajan ja työsuojeluhallinnon kanssa tuomaan esille ja viemään työturvallisuussäätelyyn rakentajien työturvallisuutta parantavia asioita.

Aika on kuitenkin muuttunut. Rakentajien nykypäivän työturvallisuuden etuvartioasemat ovat siirtyneet Brysseliin. Funtsitaanpa hieman, miten EU on viime aikoina edistänyt rakentajien työturvallisuutta.

Rakentajat ovat aina tienneet kivipölyn olevan vaarallista hengitettynä. Kivipölyyn on kuitenkin suhtauduttu mestoilla työnteon ohessa vielä sangen leväperäisestikin. Vuoden 2020 alussa kvartsipölylle tuli sitova raja-arvo ja kvartsipöly listattiin syöpävaarallisten aineiden luetteloon.  Kvartsipölyn sitova raja-arvo ja syöpävaaralliseksi tunnustaminen tapahtui EU-Brysselissä, ei koti-Suomessa. Vasta kvartsipölyn määrittäminen EU-tasolla syöpävaaralliseksi aloitti toden teolla kvartsipölyntorjunnan Suomessa. Parasta aikaa mietitään tuoreen asbestia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa kansalliseen työturvallisuussäätelyymme.

Edelliset olkoot esimerkkinä EU:n päätöksenteosta, joka koskettaa meitä rakentajia hyvällä tavalla. Epäilen vahvasti, ettemme olisi täällä kotimaassa oma-aloitteisesti saaneet aikaiseksi kirjausta kvartsipölyn syöpävaarallisuudesta tai sille sitovaa raja-arvoa.

Euroopan unionin alueella työturvallisuussäätelyn pitäisi olla kaikkialla samalla viivalla. Parempaa muutosta kuin EU-direktiivi on työsuojelun suhteen vaikea saada kansalliseen työturvallisuussäätelyyn. Juuri siksi käyttäkää äänenne EU-vaaleissa. Muutoin annatte jonkun muun päättää omista tai rakentajien asioista.

Pyrkikää myös sitouttamaan ennalta meppinne hoitamaan meidän kannaltamme tärkeitä kysymyksiä, mikäli tulevat valituksi. Nykyisen istuvan hallituksemme puolueet eivät ole niitä puolueita, jotka ovat edistämässä työmiehen ja -naisen asioita, kuten olemme huomanneet.

Rakennusliiton nykyhetki ja historia koottiin elokuvaksi 

Rakennusliiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtiin dokumenttielokuva, jonka pääosassa ovat nykyrakentajat, mutta joka kertoo myös liiton historiasta. 

– Tavoitteena oli nimenomaan antaa ääni ja kasvot tämän päivän rakentajille, ei vain kertoa sinänsä arvokasta tarinaa satavuotiaan Rakennusliiton historiasta. Tässä tavoitteessa dokumentin tekijät onnistuivat mielestäni erinomaisesti, sanoo Rakennusliiton viestintäpäällikkö Janne Mäkinen. 

Nykyrakentajia ja historiaa 

Elokuvan tuottaja Funny Filmsin Sari Nokkanen aloitti työt elokuvan parissa 1,5 vuotta sitten. Aluksi hän tutustui rakennusalaan ja Rakennusliittoon, luki historiaa ja haastatteli liiton jäseniä. Siitä joukosta löytyivät elokuvan päähenkilöt. 

– Se suola oli nämä ihmiset, meidän päähenkilöt. He olivat hirmu sykähdyttäviä ja kiinnostavia, Nokkanen iloitsee. 

Tuottajalle oli kiinnostava haaste yhdistää nykyrakentajia ja historiaa sadan vuoden ajalta. Nokkasen mukaan elokuva näyttää, miten liitolla on ollut vaikeita aikoja, mutta sieltä on aina noustu yhteisvoimalla. 

– Tämä on kertomus elinvoimaisuudesta ja sinnikkyydestä. 

Voit katsoa 37 minuutin pituisen elokuvan tästä: 

Sisältöä ei voida näyttää.

Et ole sallinut evästeitä, joita tarvitaan tämän sisällön näyttämiseen. Salli Markkinointi-evästeet evästeasetuksissa nähdäksesi sisällön.

Muuta hyväksyntääsi

Linkki Youtube-videoon

Julkisen vallan tasattava rakentamisen taantumaa

Julkilausuma

Talouden taantuma, yleinen inflaatio ja korkojen nousu on johtanut rakennusalan syvään suhdannekuoppaan. Maamme rakentajista pian jo kolmannes on lomautettuna tai työttömänä. Kun huomioidaan, että Suomen sosiaaliturvan ulkopuolella olevia ulkomaalaisia rakentajia on poistunut maasta runsaasti, on alan työllisten määrä pudonnut lähes puoleen viime kevään jälkeen.

Petteri Orpon hallitus ei ole tehnyt mitään merkittäviä toimia rakennusalan kurimuksen helpottamiseksi. Viime vuonna rakentamisen uudistuotanto laski 15 prosenttia ja lasku jatkuu kuluvana vuotena. Romahdus on tapahtunut niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Hallituksen leikkauspäätösten takia taantuma uhkaa entisestään pidentyä. Alan yritysten etujärjestö Rakennusteollisuus RT ei näe rakentamisen suhdannenousua tämän vuoden aikana.

Asuntorakentamisen pysähtyminen tulee aiheuttamaan asuntopulan lähivuosina. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute kasvukeskuksissa on selkeä kasvua jarruttava tekijä.

Rakennusliitto edellyttää, että Orpon hallitus herää unestaan ja ryhtyy toimiin rakentamisen elvyttämiseksi. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden rakennushankkeita on nyt vauhditettava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Joka tapauksessa välttämättömien hankkeiden toteuttaminen taantuman aikana on vastuullista politiikkaa myös veronmaksajien kannalta. Korjausvelan kasvattaminen ja hankkeiden siirtäminen seuraavaan nousukauteen sen sijaan on uhka valtion taloudelle.

Työttömyysturva muuttumassa työttömyysturmaksi

Hallituksen ansioturvaan kohdistamat leikkaukset osuvat pahimmalla mahdollisella tavalla rakentajiin. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen vaikeuttaa nuorien rakentajien pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Lisäksi se pitkittää työssäoloehdon täyttämistä voimakkaan kausiluonteisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi asfalttitöissä. Ansioturvan tasoleikkaus laskee korvauksen lähelle perusturvaa. Lapsikorotusten poistuminen vaikeuttaa entisestään työttömien toimeentuloa.

Harkitsemattomilla toimillaan hallitus ajaa nuoret pois rakennusalalta. Suhdanne- ja kausiluonteisena toimialana ansioturva on ollut edellytys sille, että rakennusalalle riittää tulijoita. Kuka nuori valitsee tulevaisuudessa ammatin rakennusalalta, jossa työuraan lähes väistämättä kuuluu myös työttömyysjaksoja? Työttömyysturva ollaan muuttamassa työttömyysturmaksi.

Rakennusalan työntekijöiden ahdinkoa pahentaa se, että osa ELY-keskuksista on jatkanut mielivaltaista ja ideologista toimintaa poistamalla saatavuusharkinnan myös ammateista, joissa on korkea kotimainen työttömyys. On kysyttävä, onko yksittäisillä virkamiehillä oikeus toteuttaa itselleen mieluista politiikkaa vastuullisen politiikan sijasta?

Helsingissä 4.5.2024

Rakennusliitto ry
Liittovaltuusto

Palkat nousevat toukokuussa – muista tarkistaa palkkalaskelmasi

Rakennusalan työehtosopimusten palkkoja korotetaan 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 2 prosentilla. Muista siis tarkistaa seuraavasta korotuksen jälkeisestä palkkalaskelmastasi, että olet saanut korotuksen!

Taulukkopalkkoja, suorituspalkkoja, rahamääräisiä lisiä ja työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan samalla prosentilla.

Oman alasi palkkatiedot löydät helpoiten TES-lennäkistä sopimusalan sivuilta. Ne on koottu myös 3.5. ilmestyvään Rakentaja-lehteen.

Haemme palkanlaskijaa vuorotteluvapaan sijaiseksi

Haemme palkanlaskijaa vuorotteluvapaan sijaiseksi 1.7.–27.12.2024 väliseksi ajaksi Helsingin palvelupisteellemme.

Työhön kuuluvat mm. Rakennusliiton jäsenten erimielisyysasioihin liittyvät palkantarkastukset, palkkasaatavien laskenta sekä muut vastaavat tehtävät.

Edellytämme hakijalta kokemusta palkanlaskennasta ja vuorotteluvapaan sijaisen ehtojen täyttämistä. Kielitaito ja soveltuva koulutus lasketaan eduksi.

Tarjoamme kilpailukykyiset työehdot, hyvän työporukan ja näköalapaikan järjestötyöhön.

Hakemus palkkatoiveineen ja CV tulee toimittaa sähköisesti maanantaihin 19.5.2024 mennessä osoitteeseen markus.ainasoja@rakennusliitto.fi

Tiedusteluihin Rakennusliitosta vastaa henkilöstöpäällikkö Markus Ainasoja, puh. 0500 459 729.

Kevät toi, kevät toi – Telinetorstain

Aiempina vuosina kevät oli selkeästi telineiden etsikkoaikaa rakentamisessa, kun esimerkiksi julkisivukorjauksia käynnistettiin runsain määrin talven jälkeen. Sääsuojien käytön ja telineiden peittämisen lisääntyminen on tätä huippua tasoittanut, mutta edelleen kevät on otollista aikaa nostaa telineasiat ylös. Ei pelkästään niiden rakentamiseen ja käyttöön liittyviä vaaroja ja haittoja, vaan myös plusmerkkisiä asioita: hyvät toimivat telineet synnyttävät hyviä ergonomisia työolosuhteita, turvallisuuden kasvusta puhumattakaan.

Tänä keväänä telineturvallisuus on erityisen ajankohtainen asia rakentamisessa, koska Onnettomuustutkintakeskus antoi talvella turvallisuussuosituksia Espoon viimekesäisen telinesillan sortuman johdosta.

Telineala, kuten moni muukin tekeminen rakentamisen parissa, on muuttunut parin vuosikymmenen aikana merkittävästi. Monet perusfaktat kuten se, että telineillä noustaan maanpinnan tasosta huomattavasti korkeammalle ja se, ettei telineille voi kasata mitä vain materiaaleja rajattomasti, edelleen vaikuttavat telineiden turvallisuusnäkökulmiin.

Ei yksi teemapäivä vielä telineturvallisuuden kesää tee, mutta teemapäivä oheistapahtumineen on erinomainen mahdollisuus lisätä turvallisuustietoisuutta telineistä ja korkealla työskentelystä.

Tietoisuus työn ja työympäristön vaaroista on asian ytimessä kun mietitään, kuinka haasteita osataan ja kyetään ennakoimaan niin organisaatio-, työmaa- kuin yksilötasollakin. Niille, joille asiat ovat ennestään tuttuja, tarjoaa teemapäivä hyvän mahdollisuuden vahvistaa tietoisuutta.

Telinetorstain ympärille Rakennusteollisuus RT on yhdessä Rakennusliiton ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa koonnut muutakin kuin itse teemapäivän. Helmikuussa julkaistiin Turvallisesti telineillä -opas, jonka tarkoitus on ohjata telineitä tarvitsevia siinä, millaisista palikoista hyvät, turvalliset ja työhön sopivat telineet syntyvät. Maaliskuussa laitoimme jakoon yhteistuumin kootun turvallisuuskeskustelu ja -varttiaineiston, jonka avulla yrityksissä ja työmailla voidaan pitää infoja tai yhteisiä juttutuokioita tärkeän asian ympäriltä.

Kaiken kruunaa Telinetorstai-teemapäivä 18.4., jolloin yrityksissä huomio kiinnittyy telineisiin. Myös alueellisesti työsuojelua valvovat viranomaiset, tutummin AVIt, osallistuvat suuntaamalla valvontaansa päivän teemaan.

Tämä on Telinetorstain blogikirjoitusten sarjan kolmas ja viimeinen osa. Rakennusliiton Tapio  Jääskeläinen ja Työturvallisuuskeskuksen Eero  Honka ovat omissa telineitä ja Telinetorstaita käsittelevissä blogeissaan muistelleet teemapäivän pitkää yhteistä historiaa rakennusalalla.

Lue lisää

Tapio Jääskeläinen: Telinetorstai-toimintapäivä esiin naftaliinista

Eero Honka: Opas ja toimintapäivä nostavat esiin telinetyön turvallisuuden tärkeyttä