Rakennusliiton kaikki tukilakot liittyen Teollisuusliiton julistamiin työtaisteluihin on peruttu, koska Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat saavuttaneet sovun työehtosopimuksesta.
Rakennusliitto kertoi aiemmin 24.–28.2. pidettävistä tukilakoista, jos Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus eivät olisi päässeet sopuun neuvotteluissa.
Rakennusliitto on yksi allekirjoittajista kannanotossa, joka kehottaa säästämään ammatillisen koulutuksen lisäleikkauksilta:
Me ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt olemme huolissamme siitä, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset jatkuvat. Tämä lisäisi työelämän pulaa ammattiosaajista ja vaarantaisi talouskasvun.
Hallitus leikkasi vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla, mikä heikentää koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Leikkaukset vaarantavat alueellisen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät huoltovarmuutta. Uhkana on, että yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Työelämä kärsii jo nyt osaajapulasta.
Koulutustason nosto edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvillä tulee olla riittävät valmiudet saavuttaa työelämässä vaadittava ammattitaito sekä jatkaa korkeakouluopintoihin. Riskinä on myös, että vieraskielisten (19 % opiskelijoista) potentiaali jää korkeakoulujen ulkopuolelle, mikäli koulutusjärjestelmä ei tunnista heidän mahdollisuuksiaan. Väylän ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on toimittava sujuvasti.
Vuonna 2023 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes joka viides 20–29-vuotiaista. Tärkeää on tarjota kaikille mahdollisuus ammattiosaamiseen. Ammatillinen koulutus kantaa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.
Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti. Rahoitukseen, oppimisen tukeen ja toiminnanohjaukseen tehtävät uudistukset parantavat laatua ja vaikuttavuutta. Onnistumisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.
Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta.
Työurien pidentyessä ja työelämän vaatimusten muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin suunnattu rahoitus. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle.
Yli puolet ammatillisen koulutuksen järjestäjistä pitää todennäköisenä, että hallituksen jo tekemien leikkausten takia säästö- tai sopeutustoimia joudutaan aloittamaan tai käynnistämään uudelleen vuoden 2025 aikana. Leikkaukset osuvat erityisen kipeästi jatkuvaan oppimiseen ja työelämän tarpeisiin. Lisäleikkaukset vaarantaisivat ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset.
Koulutuksesta ei pidä leikata.
Helsingissä 19.2.2025
Ammattiliitto Jyty ry
Ammattiliitto Pro
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Autoalan Keskusliitto ry
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry
Elintarviketeollisuusliitto ry
Energiateollisuus ry
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kaupan Liitto ry
Kemianteollisuus ry
Keskuskauppakamari
Kiinteistötyönantajat ry
Kirkon työmarkkinalaitos
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK
Metsäteollisuus ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Rakennusliitto ry
Rakennusteollisuus RT ry
Sivistysala ry
STTK ry
Teknologiateollisuus ry
Teollisuusliitto ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Suomen Isännöintiliitto ry
Suomen Kuntaliitto
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
Suomen Oppisopimusosaajat ry
Suomen Yrittäjät ry
Viherympäristöliitto ry
Kannanotto lähti seuraaville tahoille
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sivistysvaliokunta
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto
Lisätiedot
Peter Pahlman, asiantuntija, peter.pahlman@amke.fi, 040 015 1324, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Suomessa järjestetään alue- ja kuntavaalit huhtikuussa 2025. Rakennusliitto haluaa kannustaa jäseniään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja liiton hallitus on tästä syystä päättänyt myöntää 300 euron tuen alue- tai kuntavaaleissa ehdokkaana oleville jäsenille.
Tuki voidaan myöntää ehdokkaalle, joka on ollut Rakennusliiton jäsen 1.1.2025 ja jonka jäsenmaksut ovat kunnossa. Tuki maksetaan hakemusta vastaan sen jälkeen, kun ehdokaslistat on vahvistettu 13.3.2025.
Jäsen voi saada yhden 300 euron suuruisen vaalituen, vaikka olisi ehdokkaana molemmissa vaaleissa.
Ehdokkaan tulee sitoutua syrjimättömyyteen sukupuolen, alkuperän, kielen, ihonvärin, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Ehdokas lupaa valituksi tullessaan edistää kunnassaan tai hyvinvointialueella reilun työelämän pelisääntöjä, kuten myös sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista rakentamispolitiikkaa.
Rakennusliitto varaa oikeuden julkistaa tuen saajat.
Lue lisää aiheesta sivuiltamme.
Rakennusliitto osallistuu Teollisuusliiton julistamaan työnseisaukseen tukilakolla 24.2.–28.2.2025 pysäyttämällä kaikkien Rakennusliiton sopimusalojen työt seuraavissa kohteissa:
Wipak Oy, Nastola
Tukilakko koskee työvuoroja, jotka alkavat maanantaina 24.2.2025 kello 00.00 ja perjantaina 28.2.2025 kello 23.59 välillä.
Tukilakko koskee myös muiden yritysten palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka työskentelevät Rakennusliiton sopimusalojen soveltamisalan mukaisissa tehtävissä edellä mainituissa kohteissa.
Tukilakolla vauhditetaan Teollisuusliiton ja työnantajaliittojen välisten työehtosopimusten solmimista.
Lakon aikana huolehditaan hätä- ja suojelutyöstä sekä muista työpaikan toiminnan turvaamiseen liittyvistä välttämättömistä toimenpiteistä.
Tämä ilmoitus raukeaa tai alkanut tukilakko päättyy, jos Teollisuusliitto ja sopimusosapuolina olevat työnantajaliitot saavuttavat neuvottelutuloksen.
Uutista muokattu 20.2.2025 klo 11.31, koska Teollisuusliitto on perunut lakon 24.–28.2. kohteessa Neste Oyj Porvoon jalostamo. Siksi myös tukilakot on peruttu.
Rakennusliitto tukee Teollisuusliittoa työehtosopimusten saavuttamisessa tukilakoilla Teollisuusliiton asettamissa lakkokohteissa. Rakennusliiton sopimusalojen työt seisautetaan seuraavissa kohteissa:
Tukilakko koskee työvuoroja, jotka alkavat maanantaina 10.2.2025 kello 00.00 ja perjantaina 14.2.2025 kello 23.59 välillä.
Tarkemmat lakkokohteet ja tietoa lakkoavustuksesta
Tukilakolla vauhditetaan Teollisuusliitto ry:n ja työnantajaliittojen välisten työehtosopimusten solmimista. Lakon aikana huolehditaan hätä- ja suojelutyöstä, ja muista työpaikan toiminnan turvaamiseen liittyvistä välttämättömistä toimenpiteistä.
Tämä ilmoitus raukeaa tai alkanut tukilakko päättyy, jos Teollisuusliitto ry ja sopimusosapuolina olevat työnantajaliitot saavuttavat neuvottelutuloksen.
Teollisuusliitto on jättänyt varoituksen lakoista, jotka alkavat 27.1. ja päättyvät 1.2.2025. Lakkovaroitukset koskevat 50 yritystä teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Työriita koskee työehtosopimusten solmimista. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole saavutettu yksimielisyyttä uusien työehtosopimusten sisällöstä.
Rakennusliitto ry on perjantaina 17.1. ilmoittanut tukilakoista seuraavissa kohteissa:
Tukilakossa 27.1.–1.2.2025 ovat kyseisissä teollisuuskohteissa tehtävät Rakennusliiton sopimusalojen työt. Tukilakot koskevat yhteensä joitakin satoja työntekijöitä.
Tarkemmat lakkokohteet ja tietoa lakkoavustuksesta
Rakennusliitto haluaa tukitoimillaan vauhdittaa neuvotteluja ja tukea Teollisuusliittoa sen pyrkimyksissä saada jäsenilleen kohtuulliset työehdot ja ostovoimaa parantavat palkankorotukset toimeentulon vahvistamiseksi.
Työnantajien edustajat ovat jo pidempään koordinoineet tavoitteitaan ja toimiaan. Tämä haastaa myös työntekijöiden edunvalvojia tiivistämään yhteistyötä. Jokainen SAK:lainen ammattiliitto neuvottelee edelleen itsenäisesti toimialakohtaiset sopimuksensa, mutta ammattiliitot tukevat lain sallimin tukikeinoin toisiaan saavuttamaan työehtosopimusratkaisun.
SAK:laiset liitot haluavat varmistaa, että teollisuuden sopimusratkaisut ovat tasoltaan sellaisia, että ne tuottavat kunnolliset työehdot teollisuuden työntekijöille.
Muut liitot toimeenpanevat tukitoimia. Juridisesti puhutaan myötätuntotoimenpiteestä. Niiden tehtävä ja tavoite on nimenomaan vauhdittaa Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluita. Tukitoimet kohdistuvat sopimusaloille, joiden työehtosopimuksista Teollisuusliitto neuvottelee ja joita pääriita koskee.
Tukitoimet toteutetaan tukilakkoina Teollisuusliiton ilmoittamissa kohdeyrityksissä Teollisuusliiton toteuttaman lakon ajaksi.
Tukitoimet (myötätuntotoimet) eivät saa olla uuden lainsäädännön tarkoittamalla tavalla suhteettomia. Toteutettavat myötätuntotoimet toteutetaan siten, että näiden vaikutukset kohdistetaan pääriitaan.
Myötätuntotyötaistelu, jolla tuetaan laillista työtaistelua (pääriitaa).
Tukilakolla tuetaan työehtosopimusratkaisun saavuttamista ja siitä on tehtävä lain (tai työehtosopimuksen) mukainen ennakkoilmoitus.
Toimet eivät kohdistu sellaisiin kohteisiin, joilla on merkitystä maan turvallisuuteen. SAK:laiset ammattiliitot toimivat vastuullisesti ja työtaistelutoimenpiteiden ulkopuolelle rajataan aina terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät alat/tehtävät.
On myös syytä huomata, ettei huoltovarmuuskysymykset itsessään ole juridinen peruste rajoittaa mitään työtaistelua.
#VoitollaTyöhön
Rakennusliiton työehtosopimukset päättyvät helmikuun lopussa. Syksyn tunnustelujen jälkeen varsinaiset neuvottelut alkoivat tammikuun alussa. Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen odottaa vaikeaa neuvottelukierrosta.
– Ei sopiminen koskaan helppoa ole, mutta kiistatta monta tekijää vie nyt siihen suuntaan, että ollaan taas kerran historiallisen vaikean rupeaman edessä, Palonen arvioi.
Rakennusalan yleinen tilanne ei ole omiaan auttamaan sovun löytymisessä. Esimerkiksi korkojen alentumisesta huolimatta asuntokauppa on edelleen suhteellisen vaisua, mikä pitää alan investoinnit jäissä. Hallituksen työelämäheikennyksistäkin osa vaikuttaa TES-neuvotteluihin.
– Paikallisen sopimisen avaaminen villiin yrityskenttään asettaa ilman muuta haastetta sille, mitä rakentajien työehtosopimuksiin voidaan kirjata paikallisesti sovittavaksi, Palonen arvioi.
Pelkona on, että etenkin Suomessa toimivat ulkomaalaiset rakennusalan yritykset ulosmittaavat kaikki työehtosopimuksen sallimat paikallisen sopimisen mahdollisuudet maksimaalisesti. Työnantajan käytännössä saneleman paikallisen ”työehtosopimuksen” hyväksyminen olisi niissä yrityksissä käytännössä työsuhteen saamisen edellytys.
Toisaalta Palonen kummastelee, miksi suomalaiset alan yritykset eivät ole ymmärtäneet paikallisen sopimisen avaamisen ilmiselvää riskiä yleissitovuudelle – ja reilulle kilpailutilanteelle.
– Neuvottelupöydässä olisi hyvä yhdessä löytää keinoja sen varmistamiseksi, että Suomessa voitaisiin rakennusalalla edelleen kilpailla urakoista jotakuinkin terveeltä pohjalta, Palonen sanoo.
Rakennusliitto tavoittelee muiden SAK:laisten liittojen tavoin 10 prosentin palkankorotuksia kahdelle vuodelle. Palkkatavoitteen julkistaminen oli poikkeuksellinen toimi, jolla liitot vastasivat työnantajien koko ajan kiristyneeseen sopimuskoordinaatioon. Vaikka tavoitteen julkaiseminen varmasti yllätti myös monet rakennusliittolaiset, sai toimenpide jäsenkyselyssä vankan tuen: yli 5000:n vastaajan kyselyssä peräti 86 prosenttia jäsenistä piti ratkaisua hyvänä.
10 prosentin korotuksen tasoa kahdelle vuodelle on arvioitu julkisuudessa erityisen hurjaksi juuri rakennusalalla, jossa on nähty paljon konkursseja. Palosen mukaan tavoite on oikea ja hyvin perusteltu.
– Ensinnäkään koskaan, edes rakentamisen hulluina vuosina muutamia vuosia sitten, ei isännille olisi sopinut oikein minkäänlainen palkankorotus. Eli duunarin palkan korottamiseen on aina väärä hetki. Toisekseen inflaation aiheuttama ostovoiman heikkeneminen on tosiasia, eikä se menetys sieltä mihinkään katoa siksi, että hintojen nousu nyt on viimein hidastunut, Palonen muistuttaa.
Rakennusliiton jäsenhankintakampanja on käynnistynyt vuodenvaihteessa. Kun jäsen suosittelee liiton jäsenyyttä, hän saa itselleen 10 euron S-ryhmän lahjakortin. Se annetaan jokaisesta uudesta työelämän käytettävissä olevasta jäsenestä (eli työssäkäyvästä tai työttömästä).
– Luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuilla ja kaikilla liiton jäsenillä on nyt oiva tilaisuus hankkia lisää jäseniä ja tienata samalla, Rakennusliiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko kertoo.
Jäseneksi voi liittyä helposti sähköisellä lomakkeellamme esimerkiksi puhelimella. Lomakkeeseen kirjataan suosittelijan nimi ja jäsennumero.
Suosittelija saa lahjakortin, kun uusi jäsen on ollut jäsenenä 2,5 kuukautta. Lahjakortit toimitetaan suosittelijalle kotiin muutaman kuukauden kuluttua suosituksesta.
– Nyt on siis hyvä tarkistaa, että omat jäsentiedot ovat kunnossa, Nurmi-Kokko kehottaa.
Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) tuoreen raportin mukaan Suomessa toimii noin 2000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä on joko suora yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä. HTSY teki selvityksen yhdessä keskusrikospoliisin kanssa. Selvityksen mukaan rikollisryhmien vaikutuspiirissä toimii erityisesti rakennus- ja kiinteistöalan sekä autokaupan yrityksiä.
HTSY:n selvityksen karut luvut eivät ole yllätys Rakennusliitolle. Liiton toimitsijat törmäävät harmaan talouden ja muun rikollisuuden ilmiöihin työmaatarkastuksissa viikoittain.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on kunnostautunut lähinnä leikkaamalla harmaan talouden valvonnan rahoitusta. Lisäksi hallitus yritti lopettaa harmaan talouden torjuntaohjelman, jonka esityksillä on kolmen vuosikymmenen ajan kyetty suitsimaan monia rikollisia ilmiöitä. Vasta ankaran patistelun jälkeen työministeri Arto Satonen (kok.) nimitti valmisteluryhmän päivittämään harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2024 lopussa.
– Hallitukselta odotetaan nyt konkreettisia esityksiä rikollisuuden suitsimiseksi, juhlapuheiden ja työryhmien asettamisen aika on mennyt. Rakennusliiton toimitsijat kohtaavat toimialalle pesiytyneen rikollisuuden eturintamassa. Lainsäädännön puutteet ja viranomaisten resurssien ohuus johtavat usein tilanteeseen, jossa olemme siellä etulinjassa liian yksin, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo.
Rakennusliitto esittää alan harmaan talouden torjunnan välttämättömiksi ensiaskeliksi alipalkkauksen kriminalisointia, rakennusurakoinnin urakkaketjutuksen rajoittamista lakisääteisesti sekä pääurakoitsijan aitoa vastuuttamista koko urakkaketjun lain mukaisesta toiminnasta.