Sopimukseton tila jatkuu, neuvottelut jäihin

Rakennusalan työehtoneuvottelut ovat jumiutuneet ja sopimukseton tila on jatkunut maaliskuun alusta lähtien. Rakennusliiton perjantaina koolla ollut hallitus totesi tilanteen.

– On suuri harmi, jos rakennusalan monikymmenvuotiset hyvät neuvottelusuhteet pilataan työnantajan poliittisella jääräpäisyydellä. Rakennusalan etua tärkeämpää tuntuu olevan uskollisuus Elinkeinoelämän keskusliiton ja maan hallituksen suuntaan, kummastelee Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Palosen mukaan Rakennusliitolla ei ole erityinen kiire neuvotella. Vaikka työehtosopimukset ovat rauenneet, on niiden jälkivaikutus edelleen voimassa kaikilla rakennusalan työntekijöillä.

– Toisaalta tiedostamme toimialan hankalan tilanteen emmekä halunneet tässä vaiheessa julistaa työtaistelutoimia. Me voimme odottaa.

Neuvotteluissa ei ole saavutettu sopua palkkaratkaisusta. Lisäksi työnantaja pitää tiukasti kiinni pyrkimyksistä heikentää muun ohella rakennusalan työntekijöiden työsuhdeturvaa.

Jäsenetu: kesäfestareita -10 %

Tiedämme, että työnteko vaatii vastapainoksi kunnon irtiottoja – ja mikä olisikaan parempi tapa rentoutua kuin festarit hyvässä seurassa?

Saat Rakennusliiton jäsenenä 10 % alennuksen, kun tilaat lippusi tämän linkin kautta.

Tarjous on voimassa alla oleviin festareihin:

  • Saaristo Festivaali (6.–7.6.2025, Kaarina)
  • Helsinki City Festivaali (13.–14.6.2025)
  • Vauhtiajot Race & Rock (17.–19.7.2025, Seinäjoki)
  • Tampere City Festivaali (8.–9.8.2025)
  • Tapiola Festivaali (14.–16.8.2025)

TES-neuvottelut jatkuvat ensi viikolla

Rakennusliiton työehtosopimusneuvotteluja jatketaan ensi viikolla.

– Neuvottelut ovat edenneet olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisesti. Kokonaisuuden kannalta ratkaisevia asioita on kuitenkin edelleen avoimena, sanoo puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Rakennusliiton hallitus käsittelee neuvottelutilannetta kokouksessaan perjantaina 21.3., jolloin päätetään mahdollisista jatkotoimista.

TES-sopua ei ole löytynyt, rakennusala sopimuksettomaan tilaan

Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n välisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ole löytynyt sopua. Kaikki Rakennusliiton kahdeksan työehtosopimusta päättyvät perjantaina 28.2. kello 24.00 ja rakennusala siirtyy sopimuksettomaan tilaan.

– Katsomme tilannetta rauhassa ensi viikolla. Emme ainakaan tässä vaiheessa ilmoita työtaistelutoimia vaan haemme edelleen sopimusta neuvotteluteitse. Neuvotteluja on jo sovittuna. Työehtosopimusten jälkisuoja on voimassa, joten liiton jäsenten elämään tilanne ei vaikuta millään tavalla tässä vaiheessa, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Vientiteollisuuteen työehtosopimukset, rakennusalalla kiriviikko – Palonen toivoo vauhtia neuvotteluihin

Rakennusliiton työehtosopimukset päättyvät perjantaina 28. helmikuuta. Mikäli alkavalla viikolla ei synny sopua uusista sopimuksista, siirrytään maaliskuussa sopimuksettomaan tilaan ja aukeaa mahdollisuus käynnistää työtaistelutoimet.

– Toivotaan kuitenkin, että Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisen työehtosopimuksen syntyminen tuuppaa vauhtia myös rakennusalan neuvotteluihin, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Palosen mukaan neuvottelut ovat edenneet jotensakin nihkeissä tunnelmissa. Isäntäpuolelta on puuttunut rohkeutta ratkaisuihin, ja Etelärannassa on jääty odottamaan vientiteollisuuden pelinavausta. Vaikka etenkin palkkaratkaisun suhteen tilanne oli odotettu, on hitautta ollut myös useiden Rakennusliiton sopimusalojen tekstineuvotteluissa. Toisaalta myös selvää edistymistä on tapahtunut monilla aloilla.

– On vaikea sanoa, onko taas kerran meneillään ne historian vaikeimmat neuvottelut, vai onko kyse normaalista menosta, mutta se jää nähtäväksi tälle viikolle, Palonen toteaa.

Myös Rakennusliiton sopimuspöydissä on työnantajilla ollut halua hyödyntää Orpon hallituksen työelämäheikennykset työehtosopimuksiin. Teollisuusliitto onnistui kuitenkin omassa sopimuksessaan torjumaan heikennyksiä.

– Teollisuusliitto sai tosiaan merkittäviä asioita tekstipuolelle läpi. Asioita, joilla on aitoa merkitystä jäsenille. Muutoinkin haluan onnitella naapuriliittoa kovan neuvottelu-urakan saattamisesta maaliin. Meillä on omat sopimuksemme ja omat neuvottelumme, mutta on selvä asia, että vientiteollisuuden esimerkki vaikuttaa myös meidän pöydissämme, Palonen arvioi.

Entä sitten rakennusalan sopimukset? Valtakunnansovittelija on jo ennakkoon ilmoittanut, että ei tule tekemään päänavaajasopimusta korkeampia korotuksia kenellekään – ja tähän hänet sitoo nykyisin myös laki. Puheenjohtaja Palonen ei kuitenkaan halua arvioida rakennusalan palkkaratkaisua.

– Katsotaan nyt rauhassa. Toivottavasti kuitenkin saamme ratkaisun aikaan helmikuun puolella ja vältymme lakoilta.

Rakennusliiton tulevat tukilakot on peruttu

Rakennusliiton kaikki tukilakot liittyen Teollisuusliiton julistamiin työtaisteluihin on peruttu, koska Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat saavuttaneet sovun työehtosopimuksesta.

Rakennusliitto kertoi aiemmin 24.–28.2. pidettävistä tukilakoista, jos Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus eivät olisi päässeet sopuun neuvotteluissa.

Kannanotto: ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita

Rakennusliitto on yksi allekirjoittajista kannanotossa, joka kehottaa säästämään ammatillisen koulutuksen lisäleikkauksilta:

Me ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt olemme huolissamme siitä, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset jatkuvat. Tämä lisäisi työelämän pulaa ammattiosaajista ja vaarantaisi talouskasvun.

Hallitus leikkasi vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla, mikä heikentää koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Leikkaukset vaarantavat alueellisen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät huoltovarmuutta. Uhkana on, että yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Työelämä kärsii jo nyt osaajapulasta.

Koulutustason nosto edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvillä tulee olla riittävät valmiudet saavuttaa työelämässä vaadittava ammattitaito sekä jatkaa korkeakouluopintoihin. Riskinä on myös, että vieraskielisten (19 % opiskelijoista) potentiaali jää korkeakoulujen ulkopuolelle, mikäli koulutusjärjestelmä ei tunnista heidän mahdollisuuksiaan. Väylän ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on toimittava sujuvasti.

Vuonna 2023 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes joka viides 20–29-vuotiaista. Tärkeää on tarjota kaikille mahdollisuus ammattiosaamiseen. Ammatillinen koulutus kantaa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti. Rahoitukseen, oppimisen tukeen ja toiminnanohjaukseen tehtävät uudistukset parantavat laatua ja vaikuttavuutta. Onnistumisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.

Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta.

Työurien pidentyessä ja työelämän vaatimusten muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin suunnattu rahoitus. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle.

Yli puolet ammatillisen koulutuksen järjestäjistä pitää todennäköisenä, että hallituksen jo tekemien leikkausten takia säästö- tai sopeutustoimia joudutaan aloittamaan tai käynnistämään uudelleen vuoden 2025 aikana. Leikkaukset osuvat erityisen kipeästi jatkuvaan oppimiseen ja työelämän tarpeisiin. Lisäleikkaukset vaarantaisivat ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset.

Koulutuksesta ei pidä leikata.


Helsingissä 19.2.2025

Ammattiliitto Jyty ry
Ammattiliitto Pro
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Autoalan Keskusliitto ry
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry
Elintarviketeollisuusliitto ry
Energiateollisuus ry
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kaupan Liitto ry
Kemianteollisuus ry
Keskuskauppakamari
Kiinteistötyönantajat ry
Kirkon työmarkkinalaitos
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK
Metsäteollisuus ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Rakennusliitto ry
Rakennusteollisuus RT ry
Sivistysala ry
STTK ry
Teknologiateollisuus ry
Teollisuusliitto ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Suomen Isännöintiliitto ry
Suomen Kuntaliitto
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
Suomen Oppisopimusosaajat ry
Suomen Yrittäjät ry
Viherympäristöliitto ry

Kannanotto lähti seuraaville tahoille

Opetus- ja kulttuuriministeriö

  • Anders Adlercreutz, opetusministeri
  • Anita Westerholm, erityisavustaja
  • Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö
  • Petri Lempinen, ylijohtaja
  • Mikaela Nylander, valtiosihteeri

Sivistysvaliokunta

  • Tuula Haatainen, puheenjohtaja
  • Ari Koponen, varapuheenjohtaja

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto

  • Mika Lintilä, puheenjohtaja

Lisätiedot
Peter Pahlman, asiantuntija, peter.pahlman@amke.fi, 040 015 1324, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Rakennusliitto myöntää vaalitukea jäsenilleen

Suomessa järjestetään alue- ja kuntavaalit huhtikuussa 2025. Rakennusliitto haluaa kannustaa jäseniään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja liiton hallitus on tästä syystä päättänyt myöntää 300 euron tuen alue- tai kuntavaaleissa ehdokkaana oleville jäsenille.

Tuki voidaan myöntää ehdokkaalle, joka on ollut Rakennusliiton jäsen 1.1.2025 ja jonka jäsenmaksut ovat kunnossa. Tuki maksetaan hakemusta vastaan sen jälkeen, kun ehdokaslistat on vahvistettu 13.3.2025.

Jäsen voi saada yhden 300 euron suuruisen vaalituen, vaikka olisi ehdokkaana molemmissa vaaleissa.

Ehdokkaan tulee sitoutua syrjimättömyyteen sukupuolen, alkuperän, kielen, ihonvärin, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Ehdokas lupaa valituksi tullessaan edistää kunnassaan tai hyvinvointialueella reilun työelämän pelisääntöjä, kuten myös sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista rakentamispolitiikkaa.

Rakennusliitto varaa oikeuden julkistaa tuen saajat.

Lue lisää aiheesta sivuiltamme.

Rakennusliitolta uusia tukilakkoja

Rakennusliitto osallistuu Teollisuusliiton julistamaan työnseisaukseen tukilakolla 24.2.–28.2.2025 pysäyttämällä kaikkien Rakennusliiton sopimusalojen työt seuraavissa kohteissa:

Wipak Oy, Nastola

  • LVI-työ Putkipari Oy
  • Rakennusliike Pekka Sipilä Oy
  • Sepon Putkityö Oy
  • Tec-Air Oy

Tukilakko koskee työvuoroja, jotka alkavat maanantaina 24.2.2025 kello 00.00 ja perjantaina 28.2.2025 kello 23.59 välillä.

Tukilakko koskee myös muiden yritysten palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka työskentelevät Rakennusliiton sopimusalojen soveltamisalan mukaisissa tehtävissä edellä mainituissa kohteissa.

Tukilakolla vauhditetaan Teollisuusliiton ja työnantajaliittojen välisten työehtosopimusten solmimista.

Lakon aikana huolehditaan hätä- ja suojelutyöstä sekä muista työpaikan toiminnan turvaamiseen liittyvistä välttämättömistä toimenpiteistä.

Tämä ilmoitus raukeaa tai alkanut tukilakko päättyy, jos Teollisuusliitto ja sopimusosapuolina olevat työnantajaliitot saavuttavat neuvottelutuloksen.

Uutista muokattu 20.2.2025 klo 11.31, koska Teollisuusliitto on perunut lakon 24.–28.2. kohteessa Neste Oyj Porvoon jalostamo. Siksi myös tukilakot on peruttu.