Uudenmaan LVI-työt lakkoon 7.–9.5. Lue lisää

Kasvuriihi lapioi multaa rakentamisen haudalle

Kasvuriiheksi nimetty hallituskauden puoliväliriihi ei antanut toiveita valtion toimista rakentamisen elvyttämiseksi. Esimerkiksi asuntolainojen maksimilaina-ajan jatkaminen viidellä vuodelle 35 vuoteen on kovin vaisu yritys asuntokaupan vauhdittamiseksi.

Rakentaminen ei ole vain taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin merkki vaan myös niiden syntymisen edellytys, muistuttaa Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.

– Hallitukselta olisi ehdottomasti tarvittu merkittävä panostus esimerkiksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseen. Korkotukilainojen ja takausten lisääminen olisi ollut tässä hyvä työkalu. Rakentamisen vuosia kestänyt lamaantuminen uhkaa jatkua ja asuntopulasta voi tulla seuraava kasvun este, Palonen arvioi.

Laajalti jaetun arvion mukaan Suomessa pitää rakentaa noin 35 000 asuntoa vuositasolla, jotta asuntotarjonta pysyy riittävänä. Kuluvana vuonna arvioidaan aloitettavan noin 22 000 asunnon rakentaminen, ja vuosina 2023 ja 2024 jäätiin alle puoleen tarvittavasta määrästä.

– Jos Suomen talous saadaan kasvuun, syntyvät uudet työpaikat pääasiassa kasvukeskuksiin. Mistä niihin saadaan työvoima, jos asuntoja ei ole tarjolla?

Korjausrakentamisen vauhdittamiseen hallituksella oli täydet mahdollisuudet suhteellisen pienin investoinnein, esimerkiksi lanseeraamalla määräaikainen korjausavustus tai lisäämällä erityisryhmien investointiavustuksia.

– Muun muassa taloyhtiöiden peruskorjausten tukeminen olisi hyödyttänyt yhteiskuntaa monin tavoin ja tuonut töitä rakentajille, mutta tämäkään ei hallituksen ohjelmaan kelvannut. Sen sijaan hallitus lähinnä lapioi multaa rakentamisen haudalle, Palonen manaa.

Työehtokiistan sovittelu alkoi

Talotekniikka-alan LVI-toimialan lakkouhan sovittelu alkoi tänään maanantaina 28.4. valtakunnansovittelijan johdolla. Ensimmäisessä tapaamisessa käytiin läpi osapuolten vaatimukset.

Sovittelu jatkuu tiistaina 29.4. klo 16, ja sitä seuraava tapaamisaika on sovittu maanantaille 5.5.

Uudenmaan LVI-töitä koskeva lakko on alkamassa keskiviikkona 7.5.

Alla olevalla videolla Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen kertoi viime viikolla lakon syistä.

Sisältöä ei voida näyttää.

Et ole sallinut evästeitä, joita tarvitaan tämän sisällön näyttämiseen. Salli Markkinointi-evästeet evästeasetuksissa nähdäksesi sisällön.

Muuta hyväksyntääsi

Mikä valuu alaspäin? Miksi sadevesi maistuu suolaiselta?

Trickle down -vaikutuksesta tai tihkumisteoriasta puhuttaessa tarkoitetaan, että jos varallisuutta annetaan kasautua kaikkein varakkaimmille, sitä tihkuu tai suorastaan valuu myös köyhempien iloksi, kun investoinnit kasvavat ja luovat lisää työtä. Itse asiassa koko ”teoria” on lähtökohdaltaan vitsi ja kaiketi peräisin 1930-luvun Yhdysvalloista. Jos tuollaista valumaefektiä todellisuudessa edes on, on se ainakin naurettavan tehoton tapa tuoda leipää duunareidenkin pöytiin. Rikkaat kun ovat usein rikkaita juuri siksi, että osaavat pistää taskuunsa enemmän kuin laittavat kiertoon.

Hallituksen puoliväliriihessä tehtiin historiallisia veropäätöksiä. Ja uskottiin tihkumiseen. Mannaa valutetaan yhteiskunnan hyväosaisille enemmän kuin koskaan. Kun duunareilta, työttömiltä ja sairailta on kahdessa vuodessa leikattu järkyttävän paljon, sitä on perusteltu budjettitasapainolla: ”kun rahaa ei ole, niin on pakko leikata”.

Mutta kun rahaa piti löytyä tekemään rikkaista vieläkin rikkaampia, sitä yhtäkkiä löytyikin muutama miljardi. Hups! Enää EU:n tarkkailuluokalle joutuminen ei pelota.

Valtiovarainministeri Purra ja pääministeri Orpo valehtelevat törkeästi selittäessään sammonryöstöään sillä, että veronkevennykset on ”pääosin” suunnattu pieni- ja keskituloisille. Hmm. Katsotaanpa.

Veronmaksajat ry on kovasti porvarillinen yhdistys, jota on usein kutsuttu Kokoomuksen veropoliittiseksi osastoksi. Yhdistys, joka pitää kovaa meteliä hieman paremman väen, sen, jolla on iso palkka ja sijoitusomaisuutta, puolesta. Ei siis tosiaankaan mikään vihervassareiden yhdistys. Silti Veronmaksajien laskelmat kertovat karua kieltä veronalennuksista:

3000 €/kk ansaitseva saa veronkevennystä 380 € vuodessa. 20 000 euron palkoilla kituutteleva toimitusjohtaja saa lisää vuodessa peräti 9250 €. Toivottavasti on pankkitilillä sen verran tilaa.

Tavalliselle palkansaajalle, rakentajalle, tuo esimerkin 380 euron veronalennus on pelkkä harha, olematon asia. Hallitus on jo aiemmin arvonlisäveron nostolla – joka puree erityisesti pieni- ja keskituloisiin, joiden palkkatulosta merkittävä osa menee suoraan kulutukseen – syönyt puolet tuosta summasta. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovapauden poistaminen vie siitä rakennusliittolaisilta 50–100 euroa. Jäljelle jää… ehkä kymppi kuukaudessa. Toimitusjohtajalle jää, vaikka maksaakin runsaasta kulutuksestaan arvonlisäveroa enemmän kuin duunari, veronalennuksesta hyvää edelleen pitkälti yli 8000 euroa vuodessa. Se siitä veronalennusten kohdentamisesta pieni- ja keskituloisille.

Ikävä juttu muuten tuo ay-jäsenmaksun verovapauden poisto, mutta liittojäsenyys on onneksi edelleen hiton paljon enemmän arvoinen!

Mutta palataan alkuun, entä se trickle down, valumisteoria? Valuttaako ”Hyvän Hallitusohjelman Hallitus” nyt hyvinvointia palkansaajille? Ei valuta. Hallitus osoitti päätöksillään, että duunarien niskaan valuu vain paska ja vesisade. Ja se kakka tulee hallituksen pyllystä. Sadekin maistuu oudon suolaiselle.

Uudenmaan LVI-työt lakkoon 7.–9.5.

Rakennusliitto on julistanut työseisauksen Uudenmaan alueen LVI-töille 7.–9.5.2025. Työnseisauksen tarkoituksena on vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluja.

– Vaikka alan tilanne on heikko, emme voi hyväksyä mitä tahansa. Haluamme turvata jäsenillemme yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja torjua työnantajapuolen heikennysesitykset, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen toteaa.

– Työnantajat ovat esittäneet muun muassa työsuhdeturvan heikentämistä sekä työaikajoustojen lisäämistä paikallisesti sopien. Esitykset heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä, kun ulkomaisille yrityksille annetaan mahdollisuus sanella työehtoja näennäisen sopimisen kautta.

Lisäksi työnantajapuoli yrittää maksattaa työntekijöillä perhevapaauudistuksen, joka työnantajille on korvattu korotetun Kela-korvauksen muodossa jo kahden vuoden ajan.

Työehtoneuvotteluja on käyty tammikuun alusta lähtien eivätkä ne ole toistaiseksi johtaneet sopimuksiin. Rakennusalojen työehtosopimukset päättyivät helmikuun lopussa.

Kolmen päivän työnseisaus Uudellamaalla

Työnseisaus koskee työvuoroja, jotka alkavat keskiviikon 7.5.2025 klo 00.00 ja perjantain 9.5.2025 klo 23.59 välillä. Työnseisaus koskee

  • Uudenmaan alueella tehtävää talotekniikka-alan LVI-toimialan työtä
  • muualla tehtävää alan työtä, jos työntekijöiden työhönottopaikka on Uudellamaalla.

Työnseisaus ei koske ihmishengen ja terveyden turvaamiseksi tehtävää työtä.

Lakkoavustus

Rakennusliitto maksaa työtaisteluun osallistuneille lakkoavustusta 100 €/päivä. Lakkoavustusta haetaan Rakennusliiton eAsioinnin kautta lakon jälkeen.

Saat avustuksen, jos olet liittynyt Rakennusliittoon ennen lakon alkamista ja jäsenmaksusi ovat kunnossa. Uutena jäsenenä olet maksanut vähintään yhden jäsenmaksun tai työnantaja perii jäsenmaksut palkastasi. Rakennusliittoon voi liittyä sähköisellä lomakkeella.

Lisätietoa lakosta ja lakkoavustuksesta

Kädentaidot ovat rapistumassa – vaikutukset ulottuvat terveydenhuollosta rakennusalalle

Rakennusliitto jakaa Käsityönopettajien Liiton huolen kädentaitojen rapistumisesta.

Millainen olisi maailma, jossa ihmisillä ei ole enää arkipäivän käsityötaitoja tai riittävää motoriikkaa arjen perustyökalujen hallintaan? Käsityönopettajien Liitto nostaa Taidon ja käsityön viikolla esiin huolensa heikentyvistä motorisista taidoista, joiden vaikutukset ulottuvat terveydenhuollosta rakennusalalle. Nyt tarvitaan panostuksia käsityönopetukseen kaikilla koulutusasteilla.

Nykyaika tuottaa heikentyneitä kädentaitoja

− Me käsityönopettajat olemme nähneet peruskoululaisten taitojen heikkenemisen ja olemme huolissamme yhteiskuntamme käsityötaidoista sekä laajemmin ongelmanratkaisutaidoista, kertoo Minna Hankala-Vuorinen Käsityönopettajien Liitosta.

– Nykyaikana kaikenlainen konkreettinen tekeminen kilpailee älypuhelimilla vietetyn ajan kanssa. Nyt yläluokilla harjoitellaan vielä taitoja, jotka pitäisi oppia jo alakoulussa. Kuvaavaa on, että nykyään seiskaluokkalainen ei aina osaa leikata saksilla kunnolla tai pidellä niitä oikein kädessä, kuvaa Hankala-Vuorinen.

− Hyvät motoriset taidot ovat välttämättömiä tekstiili- ja muotialalla, mutta ammatillisessa koulutuksessa näkyy yhä heikompi lähtötaso – opiskelijat kamppailevat jo saksien käytön ja käsin ompelun kanssa, kertoo Auri Kohola Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä. Tämä vaikeuttaa työelämään siirtymistä, kun vaativampia taitoja ei ehditä opetella. Kädentaitojen merkitys ulottuu myös huoltovarmuuteen ja kestävään kehitykseen, muistuttaa Kohola.

− Hammaslääkärin työ vaatii tarkkaa hienomotoriikkaa, keskittymistä ja kykyä hahmottaa pieniä yksityiskohtia. Käsityöt kehittävät näitä hammaslääkärin työn kannalta tärkeitä ominaisuuksia, painottaa Suomen Hammaslääkäriliitosta Henna Virtomaa.

− Käsitöiden tekeminen on paljon enemmän kuin vain suomalaisille rakas harrastus – se on tapa ajatella luovasti ja ratkaista ongelmia. Kädentaidot ovat myös tulevaisuuden taitoja, jotka eivät säily itsestään. Siksi on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi pääsee innostumaan ja harjoittelemaan käsityötaitoja jo varhaisessa vaiheessa, sanoo Taitoliiton Minna Hyytiäinen.

− Haluamme rakentaa parempia ja viihtyisämpiä kaupunkeja ja vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kaikki tämä edellyttää, että tulevaisuuden rakentajilla pitää olla käden taidot hallussa. Pidämme tärkeänä, että käsillä tekeminen nousee uudelleen arvostukseen peruskoulussa. Uskon, että se avaa monille nuorille uusia teitä kiinnostaviin tehtäviin ja tuo elämään uutta iloa, kommentoi Juhani Lohikoski Rakennusliitto ry:stä.

Haastamme myös päättäjät huomaamaan tämän ja kiinnittämään huomiota käsitöihin kansalaistaitoina. Suomessa tarvitaan laaja-alaisesti sivistyneitä kädentaitajia kaikilla aloilla. Peruskoulussa taito- ja taideaineiden opetus on tärkeä osa koululaisten perustaitojen saavuttamisessa ja käsityön tunteja tulisi lisätä erityisesti 4.–7. luokille. Jos haluamme tulevaisuudessakin taitavia kirurgeja, autonkorjaajia, sähköasentajia ja muotoilijoita, meidän on pidettävä huolta käsityötaitojen opetuksesta.

Haemme asiantuntijaa kansainvälisen työvoiman tiimiin

Vahvistamme uutta kansainvälisen työvoiman tiimiämme ja haemme asiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Työhön kuuluu etenkin ulkomaisen työvoiman moninaisten ongelmien ratkaisemista sekä työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden eri ilmiöiden selvittelyä.

Edellytämme hakijalta vahvaa rakennusalan työmarkkinoiden ja työehtosopimusten tuntemusta, käytännön kokemusta harmaan talouden vastaisesta työskentelystä ja jämäkkää työotetta. Työhön kuuluu työmaatarkastusten tekemistä ja kouluttamista koko Suomessa. Se edellyttää hyviä käytännön viestintätaitoja monikulttuurisessa ympäristössä ja sidosryhmien kesken. Ajantasainen tietotekninen osaaminen on välttämätöntä. 

Tarjoamme kilpailukykyiset työehdot, hyvän työporukan ja näköalapaikan rakentajien edunvalvontaan. Työpiste on organisaatiomme puitteissa sovittavissa, mutta käytännössä sijoituttava eteläiseen Suomeen.

Hakemus palkkatoiveineen ja CV tulee toimittaa sähköisesti perjantaihin 25.4.2025 mennessä osoitteeseen jyrki.ojanen@rakennusliitto.fi

Lisätietoja: varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen p. 040 530 9755 (ti 22.4.–to 24.4. klo 9–11)

Sopimukseton tila jatkuu, neuvottelut jäihin

Rakennusalan työehtoneuvottelut ovat jumiutuneet ja sopimukseton tila on jatkunut maaliskuun alusta lähtien. Rakennusliiton perjantaina koolla ollut hallitus totesi tilanteen.

– On suuri harmi, jos rakennusalan monikymmenvuotiset hyvät neuvottelusuhteet pilataan työnantajan poliittisella jääräpäisyydellä. Rakennusalan etua tärkeämpää tuntuu olevan uskollisuus Elinkeinoelämän keskusliiton ja maan hallituksen suuntaan, kummastelee Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Palosen mukaan Rakennusliitolla ei ole erityinen kiire neuvotella. Vaikka työehtosopimukset ovat rauenneet, on niiden jälkivaikutus edelleen voimassa kaikilla rakennusalan työntekijöillä.

– Toisaalta tiedostamme toimialan hankalan tilanteen emmekä halunneet tässä vaiheessa julistaa työtaistelutoimia. Me voimme odottaa.

Neuvotteluissa ei ole saavutettu sopua palkkaratkaisusta. Lisäksi työnantaja pitää tiukasti kiinni pyrkimyksistä heikentää muun ohella rakennusalan työntekijöiden työsuhdeturvaa.

Jäsenetu: kesäfestareita -10 %

Tiedämme, että työnteko vaatii vastapainoksi kunnon irtiottoja – ja mikä olisikaan parempi tapa rentoutua kuin festarit hyvässä seurassa?

Saat Rakennusliiton jäsenenä 10 % alennuksen, kun tilaat lippusi tämän linkin kautta.

Tarjous on voimassa alla oleviin festareihin:

  • Saaristo Festivaali (6.–7.6.2025, Kaarina)
  • Helsinki City Festivaali (13.–14.6.2025)
  • Vauhtiajot Race & Rock (17.–19.7.2025, Seinäjoki)
  • Tampere City Festivaali (8.–9.8.2025)
  • Tapiola Festivaali (14.–16.8.2025)

TES-neuvottelut jatkuvat ensi viikolla

Rakennusliiton työehtosopimusneuvotteluja jatketaan ensi viikolla.

– Neuvottelut ovat edenneet olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisesti. Kokonaisuuden kannalta ratkaisevia asioita on kuitenkin edelleen avoimena, sanoo puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Rakennusliiton hallitus käsittelee neuvottelutilannetta kokouksessaan perjantaina 21.3., jolloin päätetään mahdollisista jatkotoimista.