Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus pitää sisällään viisi erilaista alaa. Betoni-, prosessi-, tiili- ja kivenjalostusalan sekä kalkki- ja sementtiteollisuuden alan.
Betoniteollisuus on aloista suurin ja työllisti vielä vuonna 2022 yli 5000 henkilöä. Luku sisältää työntekijät, toimihenkilöt ja vuokratyöntekijät. Edellisen ja kuluvan vuoden työntekijämäärä on arviolta 3000–4000.
Tilausten puute on johtanut irtisanomisiin ja lomautuksiin. Tehtaita on ollut suljettuna jopa vuosia, ja yksiköitä on lakkautettu pysyvästi. Konkursseilta ei ole tuoteteollisuuden aloilla vältytty, mutta niitä on onneksi ollut todella vähän.
Consolis Parman lukuisat käänteet
Eniten myllerrystä ovat viimeisten vuosien aikana kokeneet Consolis Parman työntekijät (Parma Oy). Ruskon ja Kangasalan tehtaat suljettiin vuoden 2020 taitteessa. Forssan tehdas lopetti toimintansa vuonna 2023 ja sieltä irtisanottiin 118 työntekijää.
Oma lukunsa on Nastolassa sijaitseva tehdas. Ennen Betonimestarit-nimellä toiminut tehdas sulautui osaksi Consolis Parmaa vuonna 2019. Nastolassa työskenteli vielä vuosi ennen sulautumista vakituinen henkilöstö. 9.5.2018 työntekijät pyydettiin aamulla kokoon ja heille kerrottiin ennalta ilmoittamatta, että tästä eteenpäin olette alihankintayrityksen työntekijöitä. Rakennusliitto oli asettanut työtaistelutoimia 10.5.2018 vauhdittaakseen työehtosopimusneuvotteluita. Sattumaa tai ei, edellä mainitun tapahtuman ja sulautumisen jälkeen työntekijäruletti on muistuttanut huvipuistolaitetta.
Tällä hetkellä Consolis Parma omistaa Nastolan tehtaan tuotantotilat, ja työt tehdään toimihenkilöitä lukuun ottamatta alihankintana ja alihankkijan vuokratyövoimalla. Käyttäjäyrityksellä ei ole ainuttakaan työntekijää tuotannossa.
Consolis-konserniin kuuluva yhtiö ilmoitti kesän kynnyksellä sulkevansa 3 tehdasta lisää. Iisalmen, Kotkan ja Uuraisten tehtaat suljetaan kokonaan. Lisäksi seinäelementtien tuotanto lopetetaan Haukiputaalla. Arviolta 100 työntekijää menettää työnsä.
Kangasalan tehdas työllistää tällä hetkellä noin 60 työntekijää – tosiaan se tehdas, joka suljettiin vuonna 2020. Noin 50 henkilöä on eri vuokratyönantajien palveluksessa. Kyseessä on myös samoja ihmisiä, jotka työskentelivät aiemmin ”talon kirjoilla”. Käyttäjäyrityksen, eli Consolis Parman, omaa henkilöstöä on noin 10 työntekijän verran.
Työskentelin betoniteollisuudessa lähes 20 vuotta sitten kotimaisen perheyrityksen suurimmassa yksikössä. Muistan tapahtuman, jossa henkilöstö marssi ulos tehtaalta, jos sinne palkataan vuokratyöntekijöitä.
Kyseinen yritys on edelleen voimissaan ja se on kasvanut monellakin mittarilla markkinajohtajaksi. Yrityksen tehtailla työskentelee pitkälti oma osaava henkilökunta. Ei tietenkään kaikilla tehtailla ja vuokratyövoimaakin käytetään, mutta sokeakin huomaa, kenellä on yritystä pitää kiinni omasta työvoimasta, myös hankalina aikoina.
Tulevaisuudessa henkilöstö on rengin asemassa – duunarista johtajaan asti
Sopeutumista alan muutoksiin on takana ja edessä. Vuonna 2023 betoniteollisuudessa työskenteli noin 500 vuokratyöntekijää ja vuonna 2022 vuokratyöntekijöiden määrä lähenteli 1000 henkilöä. Työnantajien osalta henkilöstön rekrytointitavat ovat muuttuneet, ja erilaiset keinovalikoimat tuskin tulevat vähenemään. Tähän mennessä rakennustuoteteollisuudessa on käytetty laajasti vuokratyövoimaa vain betoniteollisuudessa.
Vaikutusta on myös omistajapohjalla. Ulkomaisen pörssiyhtiön tai konsernin palkollisena työnantaja ei enää yhtä helposti identifioidu henkilöön. Kun yrityksen henkilöstö on duunarista johtajaan asti rengin asemassa ja väliin on laitettu nippu alihankkijoita ja vuokratyöntekijöitä, ympäristö on erilainen. Katoamassa on aika, jolloin tehtaan omistajan Mersu oli hallin kulmalla parkissa ja yrityksellä kasvollinen omistaja, joka tiesi työntekijät nimeltä ja päätti kaikesta.
Rakennusliitto pyrkii auttamaan jäseniään työelämään liittyvissä ongelmissa ja isoissa muutoksissa. Olin mukana Rakennusliiton ja A-Kassan järjestämissä yhteisissä tilaisuuksissa Consolis Parman irtisanotuille työntekijöille. Irtisanotuilla oli pitkiä, vuosikymmeniä kestäneitä työsuhteita, mikä on hyvin tavanomaista alalla. Vanhat työyhteisöt ja kulttuuri katoavat. Huippuammattitaidon omaava sitoutunut henkilöstö joutuu kortistoon.
Jossain kohtaa rakentaminen lähtee taas nousuun, ja toivottavasti näissä suljettavissa tehtaissa valmistetaan jatkossakin tuotteita rakennustyömaille. Kelpaisiko sinulle vanha työpaikka huonommilla ehdoilla?
Lauri Haikola
Sopimusalavastaava (asfalttiala ja rakennustuoteteollisuus)