Parempaa, halvempaa, maistuvampaa. Yhteisöpalvelut ovat muitakin kuin hipstereitä varten
Vaihdetaan aikaa
Aikapankit ovat palveluiden tai tavaroiden vaihtoon perustuvia pienimuotoisia ja paikallisia talousjärjestelmiä. Työsuoritukset tapahtuvat aikapankin omassa valuutassa, ja omia työsuorituksia voi vaihtaa muiden työsuorituksiin. Periaatteena on aina, että jokaisen aikapankin jäsenen työn vaihtoarvo on sama.
Aikapankkijärjestelmän kehittäjänä pidetään washingtonilaista oikeustieteen professoria Edgar Cahnia. Hän kiteytti vuonna 1986 ajatuksensa järjestelmästä, jossa ensin naapuria autettuasi ”auttaa naapurisi – tosin todennäköisesti eri ihminen – sinua”. Aikapankkikokeiluja käynnistyi alkuun Yhdysvalloissa ja Britanniassa, ja nykyään niitä on eri puolilla maailmaa.
Suomessa toimii tällä hetkellä jo noin 40 aikapankkia eri puolilla maata. Niistä vuonna 2009 perustettu Stadin Aikapankki on suurin.
Käytännössä aikapankkijärjestelmissä vaihdetaan usein arkielämään liittyviä palveluksia: lastenhoitoa, polkupyörän korjausta, remonttiapua ja elektroniikkatukea.
Parhaimmillaan aikapankit voivat auttaa vahvistamaan naapuruston ja alueen sosiaalisia siteitä ja luoda uusia yhteyksiä ihmisten ja yhteisöjen välille. Se laajentaa nykyistä käsitystä siitä, mikä on arvokasta työtä ja lisää kaikille mahdollisuuksia saada ja tarjota apua tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Aikapankki tarjoaa mahdollisuuden luoda vaihtoehtoisen talouden tilan, jonka periaatteita ovat tasa-arvo, vastavuoroisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Aikapankissa vaihdetaan palveluita aikaa vastaan. Periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita. Vaihdon yksikkönä toimii työhön käytetty aika – esimerkiksi Stadin Aikapankissa 1 tunti työtä vastaa 1 tovia.
”Vaihtotilanteissa edistämme omalla käytöksellämme rehellistä ja reilua yhteisöllisyyttä. Kunnioitamme toisiamme, ja olemme osa erilaisuutta arvostavaa ja ymmärtävää verkostoa.”, kerrotaan Stadin Aikapankin kotisivuilla.
Läheltä ilman välikäsiä
Ruokapiirien suosio maailmalla on huimaa. Suosio on saanut myös suomalaiset innostumaan tavasta tilata suoraan tuottajalta kasvikset, lihat, kananmunat ja monet muut tarvikkeet.
Ruokapiirien lisääntymisen taustalla on kuluttajien halu olla paremmin perillä siitä, missä ja miten heidän ruokansa tuotetaan. Ruokapiiri nähdään myös tapana maksaa ruoan tuottajalle varmasti oikeudenmukainen korvaus työstä. Kohtuuhintaisen lähi- ja luomuruoan lisäksi ihmiset hakevat ruokapiireistä elämyksiä ja yhteisöllisyyttä.
Ruokapiirissä joukko kuluttajia tilaa yhdessä suuremman määrän maatalous- ja muitakin tuotteita suoraan paikallisilta maanviljelijöiltä, jalostajilta tai luomutuotteiden maahantuojilta. Lisäksi saatetaan tilata ei-kotimaisia luomu- tai Reilun kaupan tuotteita tukuista. Yhteistilaukset tehdään tilausluettelon perusteella yleensä kerran kuussa, joskus
useammin.
Yksi syy ruokapiirien suosioon on julkinen jakopaikka sekä liittyminen. Monissa tapauksissa saat tilaamasi ruuat joko kotiovellesi tai lähelläsi olevaan jakopisteeseen.
Ei mansikoita joulukuussa
Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että saamme ruokakaupasta vaikka mansikoita keskellä pakkastalvea. Herää kysymys; onko siinä järkeä? Eiväthän ne edes maistu silloin miltään.
Satokausikalenteri sisältää yli 150 Suomessa tarjolla olevan kasviksen satokaudet. Sen avulla osaamme valita joka kuukausi ruokapöytäämme tuoreita, maukkaita ja ravinnerikkaita hedelmiä ja vihanneksia.
Ensimmäinen versio Satokausikalenterista sai alkunsa, kun Samuli Karjula totesi sesonkikasvisten suosimisen olevan liian hankalaa. Ruokakauppojen tarjonta ei noudattanut kasvisten luonnollisia satokausia ja syötävien kasvisten sekä tuontimaiden suuren määrän takia satokausien opettelu ulkoa oli myös mahdotonta. Niinpä Karjula alkoi kerätä tietoa eri kasvisten satokausista omaan käyttöönsä. Pian ideasta innostui myös Karjulan perhe.
– Totuttelimme koko perhe käyttämään kalenteria. Huomasimme jo lyhyessä ajassa kodin ruokakulttuurin muuttuneen parempaan suuntaan. Miltei puolivahingossa perheemme ruokavalio monipuolistui, ruoanlaitto muuttui mielenkiintoisemmaksi, opimme arvostamaan ruoantuottajia. Kokeilimme myös joka kuukausi jotain uutta makua tai väriä. Joskus havahduimme lapsuuden mummulasta tuttuihin miellyttäviin makuihin, kun satuimme maistamaan kalenterin suosittelemana jo vieraaksi muuttuneita kasviksia.
Satokausikalenteria oli niin mukava ja helppo käyttää, että Karjulat kertoivat siitä lähipiirilleen ja tuttavilleen.
– He kannustivat meitä tekemään Satokausikalenterista kaikille muillekin suomalaisille sopivan tuotteen. Syksyllä 2013 julkaisimme Satokausikalenterin kaikkien saataville
Satokausi- eli sesonkiajattelu on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta nyt se on palaamassa takaisin Suomeen.
– Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Sesonkikasvisten viljelyyn on lähtökohtaisesti käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät. Ne ovat usein myös edullisempia, Karjula summaa.
Tulevaisuudessa Satokalenteri jatkaa yhteistyötä ruokakauppojen kanssa. Tällä hetkellä näyttävin projekti on ollut S-ryhmän kanssa tehdyt kuukauden Satokausituotteet, joista on tullut vain positiivisia kokemuksia.
Lokakuusta lähtien S-marketit ja Prismat ovat nostaneet paraatipaikoille sesongin parhaat kasvikset ja hedelmät. Tavoitteena on tehdä kuukauden Satokausituotteiden suosimisesta mahdollisimman helppoa.
Kolmen veljeksen unelma muuttaa ruokatottumuksiamme
NeighbourFood on ruoan uudenaikainen jakamisen tulevaisuus. Se vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä ja mahdollistaa kaikille tuoreen, terveellisen ja edullisen ruoan.
– NeighbourFood on mobiilialusta ja kauppapaikka yksityishenkilöiden kokkaamalle ylimääräiselle ruoka-annokselle. Palvelussa on sisäänrakennettu maksuominaisuus. Palvelun ydin on, että maksu menee myyjän sijaan lahjoituksena hyväntekeväisyyteen. Sovelluksen avulla on helppo tehdä hyvää, yksi yrityksen perustajista, Klaus Hannus kertoo.
Hannus kertoo homman simppelin idean: Kokkaa, jaa ja lahjoita.
NeighbourFoodin idea sai alkunsa siitä, että länsimaissa heitetään ruokaa roskiin liian paljon, kun samalla toisella puolella maailmaa ihmiset kärsivät nälästä.
– Emme voi logistisesti siirtää ylijäämäruokaa toiselle puolelle maailmaa ja tästä syystä halusimme kehittää toisen keinon. Teemme siis transaktion täällä ylimääräisestä ruoka-annoksesta, auttaminen lähellä, ja siirrämme avun rahana hyväntekeväisyyteen, Suomen Punaiselle Ristille, Hannus täsmentää.
Teksti Maija Ulmanen
Kuvat Satokausikalenteri